Sivut

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Mekkonen ja vajarilenkura

Shake your tail feather, it's carnival time! Sanoo riikinkukko firman kesäjuhlamainoksessa (ja ulkona on +5!) Muistui mieleen yks kaapin perällä lojuva kauan sitten ostettu (kuitin mukaan joulukuussa 2005) kimalteleva kankaanpala, josta piti tulla mekko. No nyt siitä tuli! Suunnittelutyötä tein päässäni ja netissä ja lehtikiskalla muutaman viikon, mutta käytännön hommat tein kaikki tänään. Osaan näköjään vielä käyttää ompelukonettani :)
Tavoitteena oli tehdä pikkumekko, mutta kuitenkin säädyllinen. Vähän muotoonommeltu, muttei missään nimessä tiukka vaan sellanen, joka sopivasti peittää ei-toivottuja muotoja ;) Mielestäni se onnistui ihan kivasti ja näyttää ookoolta etenkin, kun liikun. Paikallaan pönöttäessä vaarana on säkki-efekti, kuten kuvassa. Ja kaulus on sellanen vesiputous mallinen (engl. cowl neck), jos ei kuvasta näy. Sen mikä ulkonäössä uupuu, voitan takaisin ylpeydessä, kun olen ihan ite tehnyt :)


Mekko on valitettavasti aina vasta kolmanneksi hankalin kysymys juhlissa. Kakkospaikkaa pitää Suomen sää. Pahimmassa tapauksessa kesäjuhliin pitää ottaa sama taktiikka, jolla pikkujouluissa tarkenee pikkumustassa: pilkkihaalarit narikkaan. Juhlien vaikein kysymys on ilman muuta kengät. A-PU-A!

Mun oli  tarkoitus käydä tänään pitkällä kävelylenkillä, kun kaikki kuntoiluohjeet aina painottaa PK-treenien tärkeyttä. Jossain 50 minuutin kohdalla kantapäähän alkoi sattua ja jo viisi minuuttia myöhemmin tunsin siellä olevan varmasti rakkulan. Ei auttanut muu kuin suunnata suorinta tietä kotiin ja vaihtaa välillä hölkäksi, koska siinä kenkä hankaa ihan eri paikasta. Ennen hölkkäilyä tarkistin kävelyn keskisykkeen: 119 eli 63% maksimista eli hyvää peekoota. Onneks kuitenkin kesällä golf ja stadikkareissut hoitaa peekoot kuin huomaamatta, sillä on toi pelkkä kävely vähän tylsää.

Rakkoherkkyys on ilmeisesti sellanen henk koht ominaisuus, jolle ei paljon mitään voi. Näin kerran dokkarin naisesta, joka ei voinut käyttää edes rintsikoita, koska sai niistä rakkoja. Saisin siis olla vaan tyytyväinen, että mulle rakkoja tulee vain jalkineista!

2 kommenttia:

  1. Wow mikä kostyymi. Kadehdittavaa että jotkut osaavat :) Niin, hei mä olen nähnyt sen saman dokkarin, se oli kyllä todella mielenkiintoinen. Se taisi olla vielä niin, että suurimman osan ajasta se kulki rullatuolilla, koska ihan tavallinen kävely / liikunta aiheutti sille jäätäviä rakkuloita. Ihan vaan vaatteiden hankaus yms. sai sille rakkuloita ympäri kehoa. Järkky sairaus / yliherkkyys / ongelma mikä lie. Kaikki meistä tietää kuinka kipee voi rakko jalassa, kädessä tms. olla, niin miettii niitä nyt sitten ympäri kehoa. Ja niin, sehän ei voinut juurikaan harrastaa edes seksiä :o ongelmansa vuoksi, pikkasen rajoittaa elämää.

    VastaaPoista
  2. Heh, siippakin muisti heti ton seksiongelman :D Se olis varmaan miehelle vielä pahempi paikka kuin naiselle.

    VastaaPoista