Sivut

maanantai 24. helmikuuta 2014

Virkeä ja velaton

Kun avasin silmäni tänä aamuna, ulkona oli valoisaa. Mikäs sen miellyttävämpää - paitsi kun siellä pitäis olla vielä pimeetä! Kello oli 9:17 ja herätyskello oli tehnyt tenän. Kohtuullisen paljon ketuttaa tulla töihin kello 10, kun se merkitsee päivän jatkumista 18:aan saakka. Loman jälkeen aikaeropöllyissä olin täällä parina aamuna jo klo 7 ja voin kertoa, että työpäivä klo 7-15 tuntui noin kaksi tuntia lyhyemmältä kuin mun normipäivä klo 9-17. Samalla analogialla veikkaan työpäivän klo 10-18 tuntuvan tuntia pidemmältä. Tulisin mieluusti aina aikaisin töihin, mutta pitemmän päälle se ei onnistu, kun unenpää löytyy yleensä vasta puolenyön jälkeen.

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin: Eipähän ole väsynyt ja univelkainen maanantai :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti