Kohtuullinen tyytymättömyys

Hullu mies meni suoraan töistä pelaamaan sulkapalloa kaheks tunniks. Sit kun se tulee kotiin, lähetään vielä salille. Oli kuulemma pakko änkeä epäinhimillinen määrä liikuntaa yhdelle päivälle, kun muuten ei olis löytynyt sopivaa yhteistä päivää sekä sulkiskaverin että salikaverin kanssa. Onneks mä treenailen enimmäkseen yksin niin ei tarvii tolleen venyä. Mulle on jo ihan tarpeeks haastetta siinä, että salille lähtö on vasta 20:30 eli niin pitkään pitäis pysyä virkeänä ja sit salin jälkeen pitäis aika nopeesti saada unta. Piriste nimeltä punttisali vaikeuttaa mun nukahtamista aika paljon, kun se on sekä fyysisesti että henkisesti niin virkistävää :)
On muuten kauhee ikävä salille. Tuntuu, etten oo käyny siellä tooosi pitkään aikaan. Viimeks 16 päivää sitten, kun nyt kesällä mulla on viikossa vain yks salipäivä ja viime viikolla se jäi nuhan takia väliin. Muutenkin kaipailen jo lisää salitreeniä - ja nyt on vasta heinäkuun alkupuoli! Talvella puolestaan haikailin kesää ja golfia ja lenkkeilyä ja ihania ulkoilusäitä... Mistä sais päivään lisää tunteja ja kroppaan lisää palautumiskapasiteettia, että ehtis ja jaksais urheilla tuplana? :D

"Ihmistä on mahdoton tehdä onnelliseksi. Heidän luontonsa ei sitä salli. Päämääräksi voidaan asettaa enintään kohtuullinen tyytymättömyys, johon liittyy mahdollisimman suuri turvallisuus." 

Johann Nestroy