Siippa yllätti kaikki ostamalla polkupyörän. Sähköavusteisen, täysjousitetun maastopyörän läskirenkailla. Huh, huh. Ennen tätä kesää se ei ole puhunut pyöräilystä muuten kuin sanonut, että maailman kamalin harrastus olis suomenruotsalainen polkupyörä-suunnistus. Ja nyt se siis osti fillarin. Tutkimattomat ovat miehen tiet!
Pyörä on ollut meillä jo melkein 2 viikkoa, eikä se vaikuta vikaostokselta ;) Siippa kommentoi, että oli erehtynyt vihaavansa pyöräilyä, kun oikeasti vihasi vain hidasta vauhtia. Rahalla saa ja sähköllä pääsee! Paitsi silloin, kun haluaa lähteä lenkille vaimon kanssa ;)
Ajettiin äsken 28 kilsan lenkura aikaan 1h 35min, johon sisältyi muutama pikku pysähdys liikennevaloihin, juomaan, navigoimaan ja säätämään. Mä ajoin niin kovaa kuin jaksoin ja uskalsin eli en hirveen kovaa. Sain useaan kertaan kuulla hämmästelyä hitaudesta. Sellasta se on, kun polkee lihasvoimin, eikä tykkää hurjastella :D
Tajusin itse asiassa, että tykkään melkein spinningistä enemmän. Siinä ei tarvii mennä kovaa, eikä olla liikenteessä. Pyöräilyssä on kivaa vain kesä ja hyvä sää. Mulle täydellinen ratkaisu olis spinningpyörä pihalla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti