Sivut

maanantai 30. huhtikuuta 2012

7 weeks to 50 pull-ups...tai jos vaikka 10 näin alkuun

Kaikki tekee nyt sitä 100 punnerrusta hommaa ja mäkin ajattelin, että sen vois tehdä pienenä kesävälipalana naisten punnerruksilla sitten, kun alkaa kaipaamaan kesälomaa salilta. 100 askelkyykkyä leikin olen jo aloittanut ihan ilman mitään ohjelmaa. Teen noita kyykkyaskelia lenkillä sykkeen nostoksi kerran viikossa. Vaan se, mihin oikeasti tarttisin jotain rotia ja kunnon ohjelmaa, on leuanveto. Siinä on jotenkin tosi vaikee löytää sellanen sopiva ja progressiivinen treenimäärä. Tänään surffailin tieni 7 weeks to fitness sivustolle, josta löytyy 7 weeks to 50 pull-ups ohjelma (ilmainen, muuta vaatii rekisteröitymisen). Onneks tänään on maanantai niin pääsin heti aloittamaan ilman mitään tekosyitä :D Aloitan nöyrästi kevyimmällä Prep Program nimisellä ohjelmalla, koska sekin näyttää etenevän aika haipakkaa. Lienevät enemmän miehille tarkoitettuja kaikki nuo ohjelmat...

Tässäpä vielä pieni Vappupullistelukuva uudehkossa Puma-topissa (huomaa trendikkään räikeät värit ;)


sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Välipäivän viettoa

Joulun välipäivät on kaikille tuttu käsite, mutta meillä on omat välipäivät myös keväisin, kun ensin juhlitaan mun synttärit, sit on välipäivä, sitten siipan synttärit, sit taas välipäivä ja sit Vappu. Tänään on siis toi välipäivä #2 ja eilinen laiskottelu ilmeisesti latas akut täyteen, koska tänään on jaksanut vaikka mitä!

Päivä alkoi klo 11 Krullan brunssilla. Aivan mahtava. Suosittelen! Kannattaa varata pöytä. Tänäänkin paikka oli täyteen varattu, vaikka siellä näkyi tyhjiä pöytiä. Me kuultiin, kun ihmisiä käännytettiin pois. Ilmeisesti niihin tyhjiin pöytiin oli joku tulossa klo 12 tms. eikä paikan tyyliin kuulu ottaa "liikaa" asiakkaita, joita joutuisi sitten hoputtamaan ulos toisten alta pois.

Brunssin jälkeen meillä oli hetki ylimääräistä aikaa ennen kuin siipan piti lähteä sulkapalloilemaan, joten raahasin ukon Stokkan käsilaukkuosastolle. Mä oon jo hetken kaivannut uutta veskaa, mutten ole osannut ostaa mitään, kun sitä täydellistä kassia ei ole osunut silmiin. Siipalla on poikkeuksellisen paljon näkemystä muotiasioissa ja sehän valitsi mulle laukun alta aikayksikön :) Laukun osto sai mut tuhlailumoodiin ja kävin vielä yksinäni Espritillä ostamassa punaisen trenssitakin. Koitan saada siitä kuvan ja enemmän tarinointia tässä lähipäivinä.

Kotiin päästyäni pistin tuulemaan siivousrintamalla: vaihdoin lakanat, imuroin ja moppasin lattiat ja sit lähdin lenkille sillä aikaa, kun lakanat pyöri pesukoneessa. Kävelin 1,5 tuntia ja sinä aikana tein myös 10*20 askelta askelkyykkyjä. Keskisyke oli sopivasti 137.

Brunssilla pötkii ihmeellisen pitkälle! Kuudelta tein smoothieta, koska teki mieli, mutta varsinaista nälkää ei vieläkään kuulu... mutta ilta on vielä nuori. Eiköhän seuraavana ohjelmassa olevat venyttely ja vessan siivous saa vatsan kurnimaan ;)


Käsilaukun sisältö: Hippo, sateenvarjo, aurinkolasit, lompakko, avaimet, kännykkä (unohtui kuvasta), purkkaa, pastilleja, nenäliinoja, varakassi, huulirasva, huulikiilto, puuteri, kampa, pinni, kynä, paperia, USB-tikku ja Marimekon pussukka, jonka sisällä on mm. Savetteja, laastaria, hakaneuloja, Buranaa ja Zyrteciä.

lauantai 28. huhtikuuta 2012

Päivän opetus: Älä jätä aamupalaa väliin. Ikinä.

Ohhoh, koko päivä mennyt ihan hassusti, kun ruokarytmi ei ole normaali. Erehdyin aamulla kysymään päivänsankarilta, mitä se tahtois syödä. Se tahtoi sisäfilepihviä - ei aamupalaa ollenkaan. Kuvittelin selviytyväni, kun söin jotain pientä ennen kauppaan lähtöä, mutta kyllä mulle aika kauhunälkä pääsi kasvamaan ennen kuin pihvit oli pöydässä klo 12:00.
Sitten kiireesti salille ja reipasta treeniä. Tuntui ihan hyvältä onneksi. Ainut "ongelma" oli se, että penkissä 50 kilolla jaksoin vain 10 toiston sarjoja. Vaikee uskoa, että viikko sitten sillä nousi 18 toistoa. Tosin silloin oli varmistaja turvana, nyt ei. Pojat kävi salilla jo eilen illalla, kun muu aika ei sopinut molemmille. Mua harmittaa tietty, ettei mulle kukaan kertonut tästä suunnitelmasta. Sain tietää vasta, kun istuttiin leffateatterissa odottamassa Iron Skyn alkua. Jos olisin tiennyt, olisin itsekin mennyt salille eilen ja ehdottanut leffaa vasta tänään. En mä sit enää leffan jälkeen, lähempänä ysiä, jaksanut salillle lähteä.
Salin jälkeen piti kiiruhtaa kampaajalle, jonka jälkeen olikin taas nälkä, mutta koska "justhan me syötiin" ja suklaatakin oli olemassa...niin eipä ole enää ;)
Taisin vähän nukahtaa äsken tohon sohvalle, kun siihen paistoi ihanasti aurinko. Katti auringonsäteessä :)
Koko päivän on väsynyt ja höperö olo, kun ruokailut ei ole kunnossa. Tästä pitää ottaa opiksi!


Niksi-Katti

Haluatko tehdä jotain kivaa miehelle, muttet keksi mitään?
Jos miehesi tykkää lätkästä ja on huonomuistinen, tämä niksi sopii kuin nakutettu ;)
Katso netistä Suomen otteluohjelma ja merkitse kaikki pelit miehesi kalenteriin.
Hyvä vaimo pisteitä ropisee ja saatat jopa kuulla onnellista hehkutusta hyvistä vapaa-ajan ohjelmapalveluista :D

perjantai 27. huhtikuuta 2012

Voi jumasanonkomikä!

Arvatkaapa huviksenne, mitä Hesen ranskalaisissa on?
Ksantaanikumiapa hyvinkin!

Syötiin eilen Flamingon Hesessä ja mä otin juhlan kunniaksi ranskalaiset.
Juustohampurilaisen tilasin ilman majoneesia, koska tiesin sen sisältävän ksantaanikumia.
Pehmytpyörteen kanssa kävi tuuri - siinäkin on oikea lisäainekimara, muttei ksantaanikumia.

Tänään täällä töissä aloin hämmästellä ilmavaa oloa ja lähdin tutkimaan Hesen sivuja...
On se vaan perkele, kun mitään ei voi syödä ilman salapoliisintyötä!
Onneks tänään ei ole palavereja eli selviän tästä suht kunnialla.

torstai 26. huhtikuuta 2012

Rakkaus on sokea!

Tunnen sekavan sepostuksen tekevän tuloaan, joten sanotaan se tärkein pointti selvästi heti tähän alkuun: 
Siippa ei näe mua juurikaan lihavampana nyt kuin yli 10 kiloa kevyempänä :)

Onko nää bikinit ihan OK vai näyttääkö liian pieniltä, puristaako liikaa makkaroita kylkiin tms? Pitäiskö ostaa uudet?
Ne on ihan OK ja miks ne nyt yhtäkkiä puristais, kun ei ennenkään ole?
Olin paljon hoikempi kolme vuotta sitten ne ostaessani, mutta ehkä ne on venyneet melkein samaa tahtia mun kanssa...
No ei kai nyt noin vähällä käytöllä ja miten niin samaa tahtia?
Muistan varmasti ostaneeni nää Egyptin matkaa varten keväällä 2009 ja silloin olin juuri onnistunut laihtumaan jonnekin 73 kiloon.
Siis häh! Ootko sä muka lihonut yli 10 kiloa komessa vuodessa?!?!?!
Kyllä, kyllä, rakkaani :)
Emmä oo tajunnu... 

Loppukeskustelun perusteella ymmärsin, ettei siippa oikein ollut tajunnut, miten paljon mä olin laihtunut silloin ja miten paljon olen vastaavasti lihonut nyt, kun olen lihonut kaiken takaisin. Sen silmissä olen pysynyt osapuilleen samanlaisena koko ajan. Toisaalta se aina huomaa (luulee huomaavansa?) ja kommentoi melko pieniäkin muutoksia, mutta tollanen isompi muutos ei kai sit jotenkin ole mahtunut sen tajuntaan.

Spekuloitiin, että ehkä mun laihtumista ja lihomista ei niin hyvin huomaa, kun kropan muoto pysyy samana. Mä laihduin ja lihoin todella tasaisesti joka puolelta, pohkeista, reisistä, vatsasta, selästä, käsivarsista, jne. Isokin muutos voi näyttää pieneltä, kun se jakautuu isolle pinta-alalle. Toisekseen, en ole vaihtanut "luokitusta" vaan olen pysynyt "vähän pulleana" koko ajan - maha on aina mennyt makkaralle istuessa, muttei niinkään seistessä. En mä itsekään peilistä koskaan ole mitään eroja huomannut. Vaatteista huomaan muutokset, tai siis housuista enimmäkseen, paidoista en juurikaan. Ja ainahan voi toivoa, että osa takaisin otetusta massasta on tullut lihaksina ;)

keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Paperit kuntoon ja ei kun kääkkääntymään!

Tänään aamulla kävin hakemassa passin ja ajokortin uudella nimellä. Toivottavasti passille tulee käyttöä jo kesällä. Jouluna nyt viimeistään pakko tulla! Hölmönä en tajunnut ajoissa tilata uusia luottokortteja. Tilaus lähti vetämään eilen, joten niitä saa vielä hetken odotella.

Töissä en enää seisoskele yksin - kaksi työkaveria nosti pöytänsä tänään iltapäivällä. Olen trend setter! :D
Toisaalta alan selvästikin jo lähestyä keski-ikää, kun olen ruvennut höpöttelemään kaupan kassoille. Kääk! Nuori Simo aina toteaa ääneen, kuinka monta kappaletta mitäkin on tulossa, jos ostaa useamman samanlaisen. Joskus olin sattumalta kauhonut kärryyn parittoman määrän mustikkapusseja, jolloin Simon äänensävy oli varsin hämmästynyt. Selittelin sitten, etten ollut laskenut niitä vaan kauhonut vaan satunnaisesti. Simo kertoi, että yleensä ihmiset ostaa aina parillisen määrän tollasia juttuja. Totta tosiaan, niin minäkin teen, jos lasken määriä. Tänäänkin ostin kuusi purkkia rahkaa. Otan niitä aina neljä tai kuusi, en koskaan viittä. Kuusi purkkia rahkaa ei hämmästytä Simoa pätkääkään. Oli pakko kysyä, onko rahkan menekki kasvanut, kun kaupan yläkertaan tuli punttisali. Simo itse ei ole ollut tuossa kaupassa aikaan ennen punttisalia, mutta osasi verrata edelliseen työpaikkaansa: esim. kolme vuotta sitten siellä toisessa kaupassa ei myyty rahkaa juuri lainkaan. Erkkua siellä ei edes ollut valikoimissa. Nykyään taas rahkaa menee tosi paljon. Joskus multa on jäänyt rahka ostamatta, kun Erkkuhylly on huutanut tyhjyyttään!

Tänään kävelin Liilan Talon Lenkin aikaan 1h 4min keskisykkeellä 129. Oon ihan pöllö, kun en voi käydä edes rennolla iltakävelyllä ilman, että mittaan suoritusta ja yritän parantaa sitä joka kerta! Mua nimittäin oikeesti vähän harmitti, kun aikaa meni minuutti enemmän kuin viimeksi. Toisaalta keskisyke oli matalmpi, että jonkinlainen enkka sentään tuli :D
Kävelyn jälkeen myös venyttelin (huom huom Päivi ;) Jalat on kyllä tosi jumissa. Pitäis varmaan venytellä vielä uudestaan. Se vaan on niin tylsää. Siippakin katsoo jotain teknologiatutoriaaleja netistä, eikä mitään kiinnostavaa telkkarista. Toivottavasti huominen hieronta on hemmottelun lisäksi myös hyödyllistä ja sitä saa myös jaloille. Ollaan nimittäin menossa mun kääkkääntymisen kunniaksi Flamingo Spahan ja molemmille on varattu Lever-Lever® - Energisoiva hieronta :)
Mä arvasin, ettei siippa ehdi ja jaksa mitään yllätystä tai lahjaa hommata, joten pohdin pääni puhki, mitä tahtoisin tehdä. Sit yhtäkkiä suihkussa tajusin, että suihkussa on ihanaa, mut kylpylässä on vielä ihanampaa - vähän kuin suihku potenssiin kolme. Yllättäen siippa suostui heti viemään mut puljaamaan ja se taisi jopa itse ehdottaa, että varattais jotkut hoidotkin. Ja vähän nolona pyysi, jos mä voisin valita ja varata, kun mua se kuitenkin enemmän kiinnostaa. Mikäs siinä, kun isäntä maksaa! ;)

tiistai 24. huhtikuuta 2012

Vesiväsymys

Mä kävin tänään uimassa, lälläslää! Tai enimmäkseen kyllä vesijuoksemassa, mutta altaassa kummiskin. Se on aina ihanaa :) Yksin altaassa aika kuluu tuskasen hitaasti, mutta kaverin kanssa kuin siivillä. Saatiin kaksi tuntia kulumaan hallissa, kun vielä vähän porekylvettiin ja saunottiin päälle. Mä en ollut koskaan ennen käynyt Tapiolan uimahallissa, ihme kyllä, mutta nyt on sekin epäkohta korjattu :)
Vedessä lotraaminen on rankkaa puuhaa - nyt jo väsyttää niin, etten keksi enempää kirjoitettavaa. Onneks sain jo syötyä ja venyteltyä eli tän illan todo-lista on tyhjä ja voin mennä sänkyyn "lukemaan" (lue: sammumaan ;)

maanantai 23. huhtikuuta 2012

Avioliitto on kuin donitsi


Eräs sateenkaariystäväni poustasi tuon facebookkiin. En kommentoinut, koska mun kommentti olis ollut "Eli täysin normaalia ja ymmärrettävää!"
Aika höntti vertaus. Saahan sitä suuttua mistä vaan ja väittää minkä tahansa olevan vastoin uskontoa. Ihan toinen asia on sitten se, onko sillä mitään merkitystä esim. lainopillisesti katsoen.

Tänään oli taloyhtiön yhtiökokous ja sitä myöten lepopäivä. Siippa on ollut hallituksessa jo useamman vuoden, mutta jostain syystä myös mun on aina pitänyt olla mukana noissa kokouksissa. Tällä kertaa se teki sit killerit: ehdotti mua hallitukseen itsensä tilalle! Ja hullut kannatti. Luulivat kai meidän sopineen asiasta etukäteen. Ei oltu. Täydellinen jallitus se oli. Mutta joo, ei kai se kauheesti mua haittaa. Onhan mulla aikaa parissa kokouksessa käydä. Suurempi menetys tää on muille hallituslaisille, jotka menettivät fiksun toiminnan miehen ja saivat tilalle saamattoman lampaan ;)

Ennen kokousta kävin ABC:llä haukkaamassa kana-caesartaskun. Se oli namia ja oma yksityinen arjen luksushetki oli piristävä. Miksen useammin hemmottele itseäni vastaavilla hetkillä? Mulla olis siihen varaa, mutta jostain syystä pihistelen. Aikaakin mulla olis, mutta jostain syystä kiirehdin kotiin, vaikkei täällä ole ketään avutonta lasta tai eläintä odottamassa. Lihottavaahan se taitais olla pitemmän päälle. Ehkä mun ei kannatakaan ottaa tavaksi ;)

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Huh, paljon on keretty taas :)

Eilen käytiin Sellosalissa katsomassa/kuulemassa Ismo Leikolaa. Sillä on parhaat vitsit ikinä! Sama show kuulemma Gloriassa parin viikon päästä eli kaikki sinne, jos nyt missasitte!
Hekottelun jälkeen käytiin Basessa syömässä. Ihan kuin olis ollut lomalla Välimerellä, kun meni illalliselle vasta klo 21 :)
Tänään aamu alkoi lomamaisella laiskottelulla, joka kuitenkin tajuttiin katkaista ajoissa ja lähteä rengashommiin. Ne sujuukin jo varsin joutuisasti ja kivuttomasti, kun on monen vuoden kokemus yhteistyöstä. Joka kerta muistan myös ajatella siipan vaaria, joka kävi aina kurkkimassa meidän rengashommia silloin, kun siippa vielä asui kotona. Vaari oli sitten kahden kesken sanonut jotain positiivista minusta (en enää muista mitä) ja siippa oli varma sen johtuneen juuri siitä, että mä autoin renkaiden vaihdossa :)
Kesärenkaiden ilmanpaineet piti tietty käydä tarkistamassa ja samalla nautimme maukkaat gourmet lounaat Vallikallion Shellillä. Oikeesti, Arrabbiata härkää oli oikein maukas ja yllättävän terveellisen tuntuinen annos. Voin syödä toistekin ;)
Kotona oli vuorossa toisenlaiset hommat eli parturileikit. Mun puolesta siippa sais jo kaljuuntua niin ei tarttis olla alituiseen leikkaamassa ja värjäämässä sen siiliä!
Siitä sit lenkille - jotain kivaa kotitöiden välissä :) Puolitoista tuntia kävelyä plus 10*20 askelkyykkyä, tasaisesti pitkin matkaa. Keskisyke oli 137, kun noi kyykyt aina kivasti nosti sykkeen 160-170 välille. Uskoisin ton olevan polville hellempi tapa nostaa sykettä kuin juoksu.
Kotityöt jatkui vielä pyykkäämisen, imuroinnin ja pienemmän siivoskelun merkeissä. Kämppä on taas siedettävä noin päivän verran ja sit loppuviikko kärvistellään siivous-sunnuntaita odotellessa. Siivousta vähän helpotti se, että iltaruokakin oli namia: itse tehdyt hampparit. Aivan, nekin jauhelihapihvit ehdittiin tehdä eilen. Tai siis siippa teki ja mä siivosin jäljet. Eli tänään tartti enää vain kasata, mikä sekin on oma projektinsa, kun pitää olla tusinaa eri sorttia soossia ja salaattia :)
Nyt ajattelin loppuillan käyttää Juoppohullun päiväkirjaan tutustumieen. Toivottavasti se on hyvä!

lauantai 21. huhtikuuta 2012

Sulka suupielessä ja toinen hatussa

Mikä tipu? En ole nähnyt. Sulkapalloa vain olin pelaamassa!
Itseään kunnoittavat kissathan ei juokse pallojen perässä, eihän? Korkeintaan voi paikallaan olevaa palloa tökkiä, kuten golfissa. Vaan jollain kepulikonstilla siippa sai mut eilen manguttua sulkapallokentälle. Se oli niin sulosen innoissaan postin tuomista uusista välineistään ja halusi heti niitä testaamaan :)
Olisittepa nähneet mun ekat yritykset osua palloon syöttäessä! Joku siinä kahden käden yhteistyössä oli kamalan vaikeeta. Yllättäen paljon helpompaa oli osua liikkuvaan palloon, kun siippa löi mulle sopivan helppoja/vaikeita sijoituksia ja jouksutti mua edestakas pitkin kenttää. Tuli ihan hiki, mikä oli yllätys, kun olin varautunut olemaan niin huono, että vaan seison siellä hoomoilasena ;)
Yllätin siis itseni olemalla parempi kuin surkea sulkapalloilija ja viihtymällä kentällä niin hyvin. Tunti kului kuin siivillä ja vasta jälkikäteen tajusin jalkapohjien olevan tulessa, nahka melkein rullalla. Onneks ne parani aika hyvin, ettei haitannut salilla tänään. Sais kyl olla jalat aika pahana, et ne penkkiä häiritsis...

Penkkiä lähdin tekemään ilman mitään kovia odotuksia, kun takana oli tosiaan palloiluilta (klo 20-21) ja Voicen töllöttelyä yli puolenyön (Jee, ihana Mikko voitti!) Yllättäen tein pari uutta enkkaa: 50 kilolla 18 toistoa ja vielä sen päälle 70 kilolla 3 toistoa! Oujee! Siinä vaiheessa siippa sitten yllytti testaamaan sitä 80 kiloakin, mutteihän se tietenkään enää noussut, vaikka kunniakkaasti pinnistelin ja melkein housuuni pissasin. Harmi, kun on niin vaikeeta etukäteen tietää, milloin on vahva päivä. Tänäänkin oli vaan unelias olo ja sitten yhtäkkiä jostain puski kauheet voimat :D

torstai 19. huhtikuuta 2012

7 km, 1h 3min

Kävin kävelyllä kera Endomondon, koska halusin tietää löytämäni uuden lenkin pituuden. Se on 7 km. Tänään kävelin sen aikaan 1h 3min ja keskisykkeellä 133. Tosin tässä istuessa sykäri näyttää nyt 178, etten sit tiedä, kuinka luotettava toi lukema on. Lenkin aikana vilkasin sitä monta kertaa, enkä nähnyt mitään käpyä, eli voi se olla ihan ookookin...

Eilen kävelin saman lenkin aikaan 1h 5min keskisykkeellä 128. Tilastoista löytyy myös kaksi muuta kertaa sama lenkki, näillä kerroilla tosin 5 biisiä hölkäten ja loput kävellen: 60min keskisykkeellä 141 sekä 59min keskisykkeellä 139. Samalla "luotettavalla" sykärillä mitattuna ;) Varsin pieni ero kokonaisajassa, vaikka 5 biisiä on musta jo ihan hyvä määrä hölkkää. Vaikka hölkkä on selvästi nopeampaa menoa kuin kävely niin ilmeisesti palauttelukävely jokaisen hölkkäbiisin jälkeen on niin paljon hitaampaa kuin kävely pelkällä kävelylenkillä, ettei lenkin kokonaisaika paljonkaan lyhene. Ja silti keskisyke on merkittävästi korkeampi. Jännä ilmiö.

Kun nyt kerran oli kännykkä mukana, pysähdyin sekunniksi ottamaan räpsyn ihanasta talosta. Se on oikein mehukkaan liila, mutta kännykamera ei tee sille oikeutta. Hauskana lisänä reppana katkennut kuusi :)


keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Kolotuksia

Vaikka mielestäni jumppasin niin kevyesti niin silti on alaselkä kipeenä. Joka kerta se tulee yhtä suurena yllätyksenä, että liikkeiden vaihtaminen saa aikaan treenikipuja ;) Valitettavasti hyvän kivun lisäksi mulla on myös vähän jotain ihme kolotusta alaselän vasemmalla puolella. Toivottavasti ja todennäköisesti vain pieni venähdyksen poikanen. Itse asiassa niin pieni, etten muuten jaksais moista edes mainita, mutta nyt kun muutenkin teen tikusta asiaa... Tiedättekö sellasen kolotuksen, että tuntuu kuin olis istunut samassa asennossa jo liian pitkään, vaikka oikeesti vasta äsken istahti? Onneks mulla on se seisova pöytä, jonka kanssa ei ollut kolotuksia :)

Polvia on kolotellut jo vähän pidempään. Sekin on niin pientä, ettei melkein edes viitsi mainita, mutta kun se on nyt jatkunut... Syitä sille on kyllä helppo keksiä. Reilu viikko sitten maanantaina oli se jumalainen jalkaprässäys. Mun polvet usein tykkää vähän huonoa kovista jalkatreeneistä. Heti keskiviikkona prässäyksen jälkeen aloin seisoskella töissä, vaikka koivet oli vielä kipeenä, höntti. Tänään tuli siis viikko täyteen n. 3h/päivä töissä seisomista. Varmana kestää vähän pidempään kuin viikon jaloilla tottua moiseen! Sit oon käynyt kevään ekoilla hölkillä ulkona, vaikkakin polvia säästääkseni hölkkäsin vain 5 biisiä ja loput kävelin. Toki nyt tänään kävelin koko lenkin (1h 5min), kun nää polvet hirvittää.

Osaako joku kertoa lääketieteen ja urheiluvalmennuksen tämän hetken käsitykset polvien rasittamisesta? Uskallanko hölkätä vähän aina silloin, kun polviin ei satu? Vai olisko fiksumpaa säästää polvia eläkepäivien golffeja silmällä pitäen?

Jotta kolotuslista olisi täydellinen, pitää vielä mainita pohkeet. Ne on aika huolella jumissa taas :( Eka 10 minsaa kävelylenkistä oli tuskaa, kun pohkeet oli ihan tinassa. Sit ne lämpeni ja alkoi askel kulkemaan. Hieronta neljän viikon välein on pitänyt pohkeet kohtuullisessa kuosissa koko talven, mutta nyt toi seisominen on ilmeisesti ollut niille liikaa. Eli sitähän pitää jatkaa, jotta pohkeetkin tottuu ja oppii kestämään :D

tiistai 17. huhtikuuta 2012

Oikeus ja kohtuus - vai kohtuuttomuus?

Jumppasin tänään kevyemmillä painoilla, kuten eilen vannoin tekeväni. Koitin valita liikkeet ja painot siten, että sain sarjat tehtyä minimaalisilla palautuksilla, ettei syke laske liikaa. Niinpä ehdin tunnissa tehdä näin paljon kaikkea:

lämmittely soutulaitteessa
golfsvingi taljassa 7,5kg 3*15
kulmasoutu (keltainen laite) 20kg 3*15
selän ojennus + vatsarutistus 3*15
ylätalja 35kg 3*15 + sivutaivutus 20kg 3*20
hauiskääntö tangolla 18kg 3*20 + hoover 3*60sek
alatalja-hauis-combo kp 8kg, talja 10kg
alaselkälaite 35kg 3*15
vatsat jumppapallolla 3*20
+ kunnon venyttelyt (ei enää mahtuneet siihen tuntiin)

Ihan kiva setti. Voisin kuvitella tolleen tekeväni toistekin. Pitäis vaan malttaa olla hinkumatta isompia painoja tai muuten suurempaa intensiteettiä. Tän olis kuitenkin tarkoitus olla ylläpitotreeni. Vaan mistä sais sen itseluottamuksen, että toi riittää? Ettei se ole kohtuuttoman kevyt ylläpitoon? Ihminen on joskus niin sokea itselleen ;)

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Kauhistus!

Kävin aamulla puntarissa ja se näytti 86,1kg! Kauhistuttava muutos viimeisen puolen vuoden aikana tutuksi käyneisiin 85,X lukemiin. Nyt on pakko ihan aikuisten oikeesti tehdä jotain!
Lieneekö faktaa vai täyttä Kattiteoriaa, mutta musta tuntuu siltä, että kovasti puntteja nostellessa kroppa vaatii paljon energiaa, jolla kasvattaa lihasmassaa. Ihan oikea ruokanälkä on niin kova, että on haastavaa pysyä +/-0 kaloreilla. Sen sijaan kevyt kuntoilu (esim golf) ei kasvata nälkää suhteessa yhtä paljon. Golfatessa on helpompaa jäädä miinuskaloreille. Tästä voimme siis päätellä, että mun on pakko pitää taukoa kovasta punttitreenistä ja keskittyä kevyeen kuntoiluun, jos aion aikuisten oikeesti tehdä jotain. Onneksi nyt on kesä tulossa eli innostus ulkoiluun on suuri :)
Sillähän ei ole mitään väliä, onko toi koko homma totta vai kuvitelmaa. Tärkeintä on, että mä uskon siihen. Tässä tapauksessa plasebo voi toimia täydellisesti, kunhan potilas luottaa siihen vankkumattomasti :D
Tavoitteena olis siis käydä lenkillä, enimmäkseen kävellen, vähintään kolme kertaa viikossa. Kahdesti viikossa käyn salilla jumppailemassa kevyemmillä painoilla, sykettä nostaen, paitsi penkkiä teen edelleen tosissaan ;)

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

kesäkesäkesäkesäkesäkesä...

Kohta sen on pakko tulla! Mä en kestä muuten! Tänään oli jo ihanan lämmintä, kun kävin lenkillä tarkoituksella lämpösimpään aikaan eli joskus neljän ja kuuden välillä. Siihen aikaan oli liikenteessä myös paljon söpöjä hauvoja :D
Lenkin jälkeen siivosin, mikä on aina harvinaisen paljon hanurista, mutta pakko vaan ponnistella, kun puhdas lattia on niin kiva sen hetken, mitä se kestää. Koitan ottaa siivoomisen kuntoilun kannalta niin siedän sitä vähän paremmin - hikihän siinäkin tulee ;)
Nyt kuuntelen Jukka Pojan uutta levyä, joka pitää opetella ennen Kivenlahti Rockia, joka on taas tossa meidän naapurissa eli Leppävaarassa ja tänä vuonna en aio missata Jukka Poikaa, kuten viime vuonna! (paitsi jos on surkee keli) Se siis pitää opetella, koska keikalla on kivaa vain jos tuntee biisit ennestään ja voi laulaa mukana. Tällä levyllä on myös Silkkii ja sen mä osaan ja oon ihan kesähuumassa heti :)

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Luomubodausta

Vastapainoksi eiliselle laitetaan tänään tämmösen luomubodarin treenit:
penkki 25*40kg, 4*10*50kg
ranskalainen punnerrus 4*15*18kg
jalkojen nostot 4*15
olkapään kuntoutusvemputukset
pystypunnerrus 4*12*10kg
viparit 4*12*5kg

Ihan hyvin, vaikka itse sanonkin :)
Tänään sattui tapahtumaan muuta elämää sen verran, että aamupala jäi väliin, ruokarytmi oli muutenkin sekaisin, nukuin päiväunet, mikä on tosi harvinaista, ja salilla käytiin vasta illalla, eikä tavalliseen tapaan aamulla. Erityisesti kaikkeen tuohon nähden ihan ok treeni. Jotenkin ollut vähän väsynyt tällä viikolla. Ehkäpä sporttipääsiäisen jälkeen on kaivannut vähän enemmän lepoa ja sit oli se huonosti nukuttu kramppiyö... Toivottavasti ens viikolla on taas normaali vireystila :)

Kotimaiset elokuvat on tänä vuonna tuottaneet pettymyksiä. Maaliskuussa katsottiin Härmä, jossa oli aika epäuskottava rakkaustarina ja paljon turhaa väkivaltaa. Eilen katsottiin Vares, jossa oli uonoja näyttelijän suorituksia, luonnotonta dialogia ja sekavahko juoni. Nähtiin myös traileri leffasta Sinivalkoinen valhe, joka on dokumentti Lahden doping skandaalista. Aika hyviä pätkiä oli saatu traileriin - vaikutti suorastaan hauskalta. Pitää mennä katsomaan jo ihan kannatuksen vuoksi, kunhan se joskus syksyllä tulee...

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Jättilihakset

Steroids, anyone?
Hauska sattuma, että mä painan tasan saman verran ja mun reidetkin on vain 2cm paksummat kuin hänellä. Eroja löytyy sitten kehonkoostumuksesta ;) Mä taidan kuitenkin olla ihan tyytyväinen, että olen tämmönen tavallinen pullero, jolla on vähän lihaksiakin. Ujo kissa ei halua erottua joukosta ihan noin selvästi ;)

torstai 12. huhtikuuta 2012

Shoppailulenkki

Neljältä yöllä siippa sai lihaskrampin ja alkoi huutaa kuin pistetty sika. Syötin sille panacodia ja buranaa ja ihmettelin neuvottomana, kun en osannut muuten auttaa. Se oli aika intensiivistä. Siippa ei tainnut sen jälkeen enää nukkua ja mullakin oli uni ihan katkonaista. Voitte kuvitella, miten paha kipu oli, kun mies varasi itselleen lääkärin heti aamuksi! Ensi yöksi on nyt jotain relaksanttia, ettei pitäis krampata.
Mua on sitten tänään vähän väsyttänyt. Olisin halunnut lähteä lenkille, kun siellä oli eilen niin kivaa, eikä mulla olis mitään muutakaan tekemistä ollut. En vaan millään jaksanut! Sain itseni suostuteltua luopumaan lenkistä sillä perusteella, että kenelle tahansa muulle olisin tietenkin antanut neuvon: Älä treenaa väsyneenä. Ei se kehitä kuntoa.
En kuitenkaan halunnut vaan kökkiä kotona tappamassa aikaa, joten lähdin Selloon shoppailemaan. Pyöriskelin siellä melkein kaksi tuntia. Kai sekin käy kuntoilusta? Saaliiksi sain värikkään Puman topin, korvapuustin ja namusia. On taas energiaa, jolla juosta ja pirteä lenkkivaate, jossa juosta :D

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Yksikseskös seisoskelet?

Jenkeistä ostetut 30 dollarin lenkkarit oli ekaa kertaa ulkona kävelyllä. Tunti kahdeksan minuuttia köpöteltiin, eikä tullut rakkoja tai muutakaan inhaa :) Ihan yhtä hyvältä ne ei tuntuneet kuin juoksumatolla, mutta siihen saattoi olla muita syitä kuin kengät. Toteutin nimittäin uhkaukseni ja seisoin töissä noin kolme tuntia. Moiseen tottumattomat tassut väsyi jo vähän. Toisekseen tänään on toka päivä hullun prässäilyn jälkeen ja tokana päivänä treenikipu on aina pahin (mikä ei koskaan lakkaa mua hämmästyttämästä). Se saattoi vähän vaikuttaa kävelyaskelten rullaavuuteen. Vaikkei lihaksiin varsinaisesti lämmittelyn jälkeen sattunutkaan niin oli ne silti väsyneet.

Töissä seisomisesta pakko sanoa vielä sen verran, että siinä pysyy paljon paremmin lämpimänä kuin istuessa. Yleensä mä alan aina palella, kun olen paikallani pidemmän aikaa, mutta seistessä mulle tulikin hiki. Ilmeisesti siinä aineenvaihdunta huristelee ihan eri vauhdilla! Palelu alkoi heti, kun menin auditorioon istumaan. Siellä alkoi myös pilkkiminen, joka ei ole mahdollista seisten. Tosin esityskään ei ollut maailman kiihottavin multimediaspektaakkeli ;)
Aion ehdottomasti jatkaa seisoskelua ja pidentää aikaa vähitellen kunnes jaksan seistä vaikka koko päivän. Se on ihan mahdollista. Mäkkärissä töissä ollessani jaksoin jopa lähteä työpäivän jälkeen baariin joraamaan! Tosin silloin olin ööö 13 vuotta (voi luoja!) nuorempi.

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Terveellinen seisova pöytä

Ja jälleen yksi sporttipyhä onnellisesti takana. Pääsiäisen kaava oli seuraava: aamulla kuntoilua ja iltapäivällä kyläilyä. Perjantaina penkkitreenit ja visiitti mun kummitädin luo. Lauantaina juoksumaton hinkkausta ja kevään ekat grilliruuat siipan porukoilla. Sunnuntaina yläselkä-hauis-vatsat ja lautapelejä Elämyskamelin luona. Mave-maanantai ja äiteen tukkaa kynimään. Kunto kasvoi kohisten ja kerrankin oli sosiaalista elämää niin paljon, ettei tullut aika pitkäksi :) Tänään oli ihana kidutushieronta ja lepopäivä viimeistelee kohisevan kunnon kasvun. 

Mulla on töissä nyt jonkun aikaa ollut sähköisesti säädettävä pöytä. Sen korkeuden saa helposti vaihdettua niin, että töitä voisi tehdä seistenkin. Golfkauden lähestyessä seisomisen harjoittelu alkaa kiinnostaa. Kentällähän seistään viisi tuntia ja alkukaudesta jalat on ihan muussina - ennen kuin siihen tottuu. Onko kellään kokemuksia tietokoneella työskentelystä seisaallaan? Jaksaisko, viitsiskö ja kehtaisko sitä avokonttorissa, kun kaikki muut istuu?

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Maailman suurin luottamuksen osoitus?

Katti: Mä oon siitä onnellisessa asemassa, että mun mielestä mun maha ei oo ihan kamala. Se on ihan ookoo.*
Siippa: Anna mä tutkin.
Hetki perusteellista mahamakkaroiden puristelua ja tarkastelua joka kulmasta.
Siippa: Kyllä sun maha on pienentynyt. Näkyy se jossain, että sä treenaat viis kertaa viikossa, vaikkei paino putookaan.

Mulle se on ehkä maailman suurin luottamuksen osoitus, että annan puristella mun mahaa. Tää oli eka kerta, kun siippa sai noin vapautuneesti sitä tutkiskella, enkä vois kuvitella kenenkään muun saavan lupaa moiseen! Kannatti kuitenkin, kun tuli noin kivaa kommenttia :)

* en tarkoita sitä, että mun maha olis täydellinen vaan sitä, että mulla on realistinen käsitys siitä, millainen on normaali naisen maha

Ton jälkeen olikin hyvä kipasta salille vähän jumppamaan :D Tein vanhaan malliin lämppärit ja mavet, mut sitten askelkyykyt ei jostain syystä huvittaneet. Useamman viikon oon tehny niitä ihan intopiukassa, mutta nyt vaan ei napannu. Halusin tehdä prässiä. Siihen vuoroani odotellessa tein kylkiä ja pohkeita neljä sarjaa. Prässiin päästyäni olin niin iloinen, etten yhtään säästellyt: 20*100kg ja 20*150kg ja 15*200kg. Tässä vaiheessa oli pakko mennä pojille kehumaan, kun olin ylpeä tosta vikasta sarjasta. Niin se vaan on, että kestävyysvoima on mun ominta alaa, maksimiykköset ei niinkään. Siippa alkoi sitten yllyttämään hullua ja päädyin tekemään pudotussarjaa, jossa oli palautumisaikaa vain sen verran, että pojat sai limput napattua pois kelkasta:
6*280kg
12*200kg
12*150kg
12*100kg
30*50kg
Ziisus, että oli muikeeta! Suu kuivui puuskuttaessa ihan hulluna ja lopussa oli pakko pistää silmät kiinni, kun niihin valui hikeä kirvelemään. Pojatkin totes, että voimakestävyyttä tosiaan löytyy :D ja siippa sanoi taas, että mä tein tosi hyvin :)

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Kansainvälistä rakkautta



Olispas hauska tietää, mitä kautta tämä tunnustus on kulkeutunut Suomeen... Tänne se saapui Sugarmindyltä. Kiitos! :)
Liebster tarkoittaa "rakkain" tai "rakastettu", mutta se voi tarkoittaa myös suosikkia. Liebsterpalkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille joilla on alle 200 seuraajaa.

Tunnustuksen säännöt:
1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle.
2. Valitse viisi suosikkiblogiasi (joilla siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
4. Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen!

Kiertopalkinnon kirous iskee niille, jotka saavat sen vähän myöhemmin: Se on jo ollut niin monilla muilla!
Tässä viisi kivaa blogia, joissa en ole tunnustusta vielä huomannut:

* PÄIVIN *
Elämyskameli
Horisontaalisesti suhteeton
Harakanpesä
Jiiipeee's


Sä teit tosi hyvin

Eilen aamulla jo sängyssä venytellessä tunsin, että penkkiä on taas tehty. Harvoin enää saan noin hyvin lihaksia kipeiksi. Mainitsin asiasta siipalle, joka vastasi "Se oli kova treeni eilen. Sä teit tosi hyvin." Vitsit, oon vieläkin ihan hymynä :) Siippa on nimittäin aika vaativa treenikaveri. Useammin se käskee tehdä kovempaa kuin kehuu hyvästä sarjasta. Ja niinhän se pitää ollakin. Treenikaverin kuuluukin kannustaa aina kovempiin suorituksiin.
Erityisesti tää kommentti oli kiva senkin takia, että olen just lukenut muutamasta blogista täysin erilaisista miehistä, joilta on tullut negatiivisia kommentteja vaimojen kuntoiluharrastuksista. Kannustava mies on onnellinen asia, jota ei pidä väheksyä!

Luin tämmösen jutun: Supermodels without photoshop. Okei, kuva on pieni ja huono, mutta silti hämmentävä.
Victoria's Secret malli näyttää luurangolta ja tavalliselta naiselta näyttävä tyttö on muka plus-size malli. Kieroutunutta.
Googletin nimen ja selvisi, että kyseinen tyttö kärsii syömishäiriöstä, eikä ole enää plus-size. Surullista.

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Kauhun tasapaino

Kuten jo kerroinkin, tilasin tekstarin verran aikaa Kalorilaskuriin, jotta saisin tietoa mun rehujen ja kuitujen saannista. 11 päivää jaksoin merkata murkinoita ja totesin kaiken olevan ihan OK. Pari päivää olen käynyt siellä enää lukemassa kaverien blogeja. Nyt aika loppui ja mua harmittaa, kun en enää saa tietää, mitä ihmisille kuuluu. En kuitenkaan halua ostaa lisää aikaa, vaikka se on halpaa kuin saippua, koska liiallinen laihdutusblogien lukeminen ei ole mulle hyväksi. Alan itsekin angstailla ja ajatella laihtumista ihan liikaa. Tulee myös kumma tarve merkkailla ruokia, kun se mahdollisuus on siinä, vaikka oikeasti haluan oppia syömään sopivasti ilman kalorien laskemista. Se ei vaan ole kestävä ratkaisu loppuelämäksi. Haluan löytää ihan mutulla sen kauhun tasapainon, jossa en ainakaan enää liho enempää ;) tai ehkä jopa laihdun muutaman gramman. Taas sama laulu, mutta tahtoisin niin kovasti mahtua muutamiin kivoihin pöksyihin, jotka lojuu mun kaapissa!

Joku huomautti mulle, että "sä taidat ajatella syömistä aika paljon". Syöminen on sellanen asia, jota on pakko ajatella monta kertaa päivässä - vähintään aina silloin, kun tulee nälkä. Mutta jos syömistä ajattelee vasta silloin, kun on jo nälkä, tulee liian helposti turvauduttua pika-apuun ja vanhoihin pahoihin ruokatapoihin. Jos tapojaan haluaa muuttaa, on nälkään varauduttava hyvissä ajoin, jotta saatavilla on terveellistä murkinaa ja mieli on psyykattu tekemään se vähemmän helppo valinta. Vasta sitten, kun uusi terveellisempi ruokavalio on tullut tavaksi ja iskostunut selkärankaan, sitä voi lakata ajattelemasta koko ajan. Tavat vaan muuttuu toivottoman hitaasti. Mä taistelin pitkään herkkujen syönnin vähentämisen kanssa ja moneen kertaan jo lannistuin ja luovutin, kun se oli niin vaikeeta. Nyt kuitenkin huomaan yllättäen syöväni herkkuja palljon vähemmän kuin ennen ja olen silti ihan tyytyväinen, enkä koe jääväni mistään paitsi. Eli muutos oli niin hidas, ettei sitä oikein pystynyt edes huomaamaan!

Muistuttelen itseäni näistä asioista nyt sen takia, että meinaan lannistua E415:n välttelyn vaikeuden edessä. Tajuan yleensä vasta syömisen jälkeen, että perhana, tuosta en olekaan tarkastanut sisällysluetteloa. Onneksi riisipiraakoissa ei ollut Eetä. Eipä se kyllä kovin todennäköistä olis ollutkaan. Järjellä ajatellen tiedän kyllä tän helpottuvan ajan myötä, kun opin ulkoa epäsopivat tuotteet ja niitten välttely tulee tavaksi. Kärsimätön olen!

perjantai 6. huhtikuuta 2012

Penkkiperjantai

Jänniä nää pitkät pyhät, kun treenitkin tulee ihan väärille päiville ;)
Tänään tehtiin penkkiä päivän etuajassa ja ojentajat tuntui vielä vähän huonommin palautuneilta kuin tavallisesti. Ei auta muu kuin uskoa, että ne saa jonkin verran hittiä myös spinningissä ja yläselän treeneissä. Jos tosissaan lähtee penkkienkkaa yrittämään niin edeltävällä viikolla ei kannata tehdä muuta kuin kevyttä lenkkeilyä.
Olen nyt muutamalla kerralla kokeillut, kuinka paljon toistoja menee milläkin painoilla, jotta olis jotain muutakin vertailtavaa dataa kuin pelkkä maksimi. Näitä numeroita on myös kiva syöttää Penkkilaskuriin ja katsoa, mitä maksimia ne ennakoi :D

Tehty määrä -> Laskurin mukaan pitäis mennä
     20*40kg -> 85kg
     16*50kg -> 86kg
     10*60kg -> 80kg

Ja noi siis oli kaikki tehty eri kerroilla, kevyellä lämmittelyllä, ettei lihakset olis jo etukäteen väsytetyt.
Tänään tuon 10*60 kilon jälkeen sain vielä 2*70kg (-> 72kg) mutta mun pitäis tehdä 6*70kg jotta max olis 81kg. En ole koskaan koittanut 70 kilolla maksimitoistomäärää sopivilla lämmittelyillä. 6 toistoa tuntuu kyllä tosi paljolta. Teoriassa sen pitäis mennä, mutta mulla näyttäis olevan keskimääräistä parempi kestävyysvoima ja heikompi maksimivoima... Onpahan ainakin kaikenlaista muutakin testailtavaa kuin se pelkkä ykkönen ;)

torstai 5. huhtikuuta 2012

Farkut tuli valmiiksi

Mä tykkään saada asioita valmiiksi. Jopa hulluuteen asti. Farkut kului puhki haaroista ja mä iloitsen siitä, että ne tuli valmiiksi. Koska tokihan vaatteet pitää käyttää loppuun ennen kuin ne voi heittää pois. Nää oli kuitenkin ihan hyvät farkut. Olen käyttänyt niitä paljon - selvästikin. Muttei ne täydelliset olleet. Reisistä vähän tiukat ja vyötäröstä vähän väljät - kaukana täydellisestä istuvuudesta. Käyttökelpoiset kuitenkin ja ison vyötärön ansiosta mukavat myös turboturvotuspäivinä. Niitä muuten on taas ollut koko tämä viikko. Kävi pari kämmiä ja söin vahingossa E415:ttä perjantaina, lauantaina ja maanantaina. Hups. Minkä tahansa ruokavaliorajoituksen noudattaminen on näköjään hirvittävän vaikeeta - ei ainoastaan kalorimäärän rajoituksen noudattaminen.
Ihmetyttää kyllä, miten noin kauan sitten syödyt murkinat turbottaa vielä tänäänkin... Joko jossain tosi yllättävässä paikassa on ollut piilossa E415:ttä tai aamuisin syömäni ruisleipä on ollut liian tuoretta. Tarkkailu jatkuu!

NOMO Jeans haki viime viikolla Facebookissa kurvikaita naisia uuden farkkumalliston koekäyttäjiksi. Mä tietenkin ilmoittauduin vapaaehtoiseksi, kun muutamasta sovituskerrasta olis saanut palkkioksi kahdet mittojen mukaan tehdyt farkut. Tällä viikolla olis tullut kutsu, jos olis tullakseen eli ilmeisestikään en päässyt mukaan testiryhmään. Harmi. Pitää kai sit kaivaa kuvetta ja ostaa Nomot rahalla. Toistaiseksi en ole raaskinut, kun koko ei ole pysynyt samana. Ensin laihdutin, sitten lihoin takaisin ja nyt tietty toivon laihtuvani vähän ja hitaasti tai ainakin kiinteytyväni paremman muotoiseksi... Koskaan ei tunnu olevan hyvä aika sitoutua kalliisiin mittatilausfarkkuihin, joiden tietty toivois olevan sopivat aikasten pitkään. Varsinkin nyt, kun sain jenkeistä ostettua hyvät farkut. Toisaalta nyt noi yhdet tuli valmiiks, joten mulla on taas vain kahdet käytössä...
Kerroinko muuten jo, että ameriikan ostokset meni vain 33% putkeen? Yhdet sopivat farkut, yhdet pienet farkut ja yhdet isot suorat housut siitä lopulta jäi käteen (tai jalkaan). Ilmeisesti yksiä farkkuja olin sovittamassa vatsa tyhjänä ja lievässä nestehukassa ja täysin turvotuksetta - ja niitä suoria housuja sitten täysin päinvastaisessa olotilassa. Onneks ei olleet kovin kalliita ja mulla kuitenkin on vaarana lihoa ja toivona laihtua, joten voi ne joskus vielä sopia :D ja taas palataan tähän samaan teemaan: mun suurin syy haluta laihtua on vaatteiden mahtuminen päälle. Varsin pinnallista.

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Kotiaresti

Sykemittari jäi tänään kotiarestiin, kun se kiukkuili eilen. Odotin jotenkin vapautunutta fiilistä, kun pääsin sykemittarin ikeestä, mutta mitään sellasta ei tullutkaan. Juoksumatolla hinkkaaminen oli itse asiassa hitusen tylsempää ilman mittaria, kun taulussa oli yksi numero vähemmän tuijotettavana. En selvästikään ole sykemittarin orja. Onneksi ihan pian pääsee ulos kirmailemaan ja siellä riittää katseltavaa ilman mittariakin :)

Pakko poikkeuksellisesti kertoa sen verran työasioita, että mä pidin tänään tunnin mittaisen luennon aiheesta User experience & usability. Paikalle tuli kolmisenkymmentä kolleegaa ja kaikki sujui ihan hyvin. Etukäteen tietty jännitti niin, että uneksin asiasta koko viime yön, mutta onneksi en sentään uniani menettänyt. Koko päivänä en saanut juuri muuta aikaiseksi kuin kalvojeni kertausta ja sopivien sanamuotojen hakemista. Paitsi silloin, kun surffasin jotain ihan muuta ja koitin sulkea asian mielestäni :D Ihan turhaahan sitä oli jännittää. Yleisönä oli mun tuttuja työkavereita - ystävällinen yleisö siis. Ja aina esitysten jälkeen mä saan palautetta, että ole kuulostanut rauhalliselta ja näyttänyt luontevalta, eikä jännitystä ole kukaan edes huomannut. Noilla asioilla psyykkasin itseäni etukäteen ja niinhän siinä kävikin. Yleisö oli täynnä kavereita ja hyvää palautetta sain. Nyt on ihanan rento ja helpottunut olo. Mukavaa viettää pitkää viikonloppua huomisen työpäivän jälkeen :)

tiistai 3. huhtikuuta 2012

Sisäkissa haaveilee ulkokissailusta

Google on kyllä ihan guru! Laitoin hakusanaksi Didin ehdottaman mystisen jätemäen ja eka hitti oli tasan se paikka, jota Didi selvästikin tarkoitti: Malminkartanonhuippu. Vaikka jätemäki kuinka olis ton paikan yleinen kutsumanimi niin on musta silti aika mieletöntä, että Google tiesi heti mun tarkoittavan just tota paikkaa, eikä jotain muuta jätemäkeä jossain muussa kaupungissa tai jopa toisessa maassa!
Seuraavaksi sitten tutkimaan, kuinka kaukana toi on kotoa. Ja taas hämmästys: Reittiopas löytää perille nimellä Malminkartanonhuippu, eikä sinne ole kuin 6 kilsaa matkaa. Miten mä en ole tiennyt koko paikasta mitään, vaikka ihan vierestä olen Vihdintien vartta lenkkeillyt? Ihan huippua! Todellakin käyn tuolla kesällä. Kiitos Didi :)


Tänään kävin vielä sisäkissana polkemassa pyörää firman salilla. Sykemittari ei ollut yhteistyökykyinen vaan näytti lähinnä sykkeitä 00 tai 208. Aika sentään oli oikein ja se oli tasan 1 tunti taas. Oli muuten vähän hullu tunne kavuta sieltä kellarista ulos auringonpaisteeseen! Vasta äskenhän mä hiffasin sen pyörän ja aloin käydä sitä polkemassa ja silloin oli ulkona jo pimeetä ku mörön peffassa, kun tuli ulos varttia vaille seiskalta :)

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Kesäloma Pyynikin portailla?

Jutta ja superdieetit ohjelmassa Jutta pistin asiakkaansa ponnistelemaan Pyynikin portaita. Siitä asti mä olen haaveillut vastaavasta porrasrääkistä. Tietääkö kukaan sopivia portaita Espoossa tai lähiseudulla?
Kumpa toi kirottu talvi jo loppuis! Mä haluun ulos!
Tahtoisin tehdä kesäsuunnitelmia, mutta siippa vaihtaa duunia, eikä sillä ole lomaa kesällä. Syksyllä tai talvella se saa sitten pitää lomaa. Mun pitäis päättää, kuinka paljon lomailen kesällä yksin ja kuinka paljon säästän talveksi. Yksin lomailu ei ole hauskaa kovin pitkään, mutta jonkun verran kesällä on huilattava. Hyvillä keleillä voi keksiä kaikenlaista puuhaa kavereiden kanssa tai voi vaan viettää aikaa ulkosalla yksinkin. Kauheuden huippu oli olla yksin lomalla sadekelillä... Myös helteellä töissä oleminen on tyhmääkin tyhmempää. Mitähän pitäis tehdä?

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Vikana illalla ja ekana aamulla

Mitä Katti tekee vikana illalla ja ekana aamulla? Bodaa!
Poikien aikataulujen yhteensovittaminen vaati sen, että eilen oli sali klo 21. Tänään siippa lähti sulkapalloilemaan ja mä lähdin salille. Tai kyllä mä vähän siivosin kotona ensin ja olin salilla vasta klo 12 eli en ihan heti aamusta, mutta tulipahan hauskempi otsikko ;) eikä tää ole aprillia. Ei muuten olis mitään järkeä laittaa blogiin aprillipilaa. Täällähän sitä vois semi-anonyymisti valehdella vaikka mitä, eikä siinä olis mitään hauskaa. Aprillipilan pitää olla hauska. Oikeesti hauska pila on erittäin vaikee keksiä. En viitsi edes yrittää, enkä muista sellaiseen juuri koskaan törmänneenikään.

Kuten jo aiemmin kerroin, syön mielestäni vähemmän rehuja nyt, kun on tää rajoitus, ettei saa syödä jokaista laatua. Uteliaisuus voitti ja lähetin tekstarin Kalorilaskuriin, jotta saisin tilastoja rehuista ja kuiduista. Nyt on saatavilla tilastot maaliskuun vikoilta 9 päivältä. Sen aikaa olen ehtinyt merkkailla murkinoita ylös.


Kuituja siis keskimäärin 23g/päivä ja kasviksia keskimäärin 750g/päivä. Siinä on tietenkin arvioituja painoja ja jotain on merkattu kuorineen, toisia kuorittuna ja jotain piilorehujakin on varmasti tullut työpaikkaruokalan murkinoissa, Subissa jne. Ihan hyvät määrät kuitenkin, olen positiivisesti yllättynyt :)
Yritin tietenkin mahdollisimman paljon välttää "ruokapäiväkirjaefektiä" eli sitä, että söisin eri tavalla kuin normaalisti, kun ruuat pitää merkata ylös. Onnistuin kohtuullisesti. Joinain päivinä söin vielä jotain pientä, kun kerran oli varaa, kun taas toisinaan jätin syömättä, kun oli jo kiintiö täynnä. Ilman kovinkaan suurta yrittämistä päädyin kuitenkin syömään keskimäärin kulutukseni verran - jos nyt rohjetaan olettaa arvioitujen ruokien ja kulutuksen olevan suht kohillaan.

Mä en tajuu, miten kukaan voi elää jollain 1500 callen kitudieetillä, kun mulla oli näilläkin kaloreilla ihan kunnon nälkä ennen jokaista ateriaa! Varsinaisia herkkuja en syönyt paljonkaan. Ei niitä niin pahasti tee mieli, kun ei ole miinuskaloreilla, eli koko ajan nälässä. Kun saa ruokaa tarpeekseen, on kohtuullisen helppo ajatella, ettei kannata syödä mitään epäterveellistä, joka ei edistä kuntoilutavoitteita. Ehkä terveellinen ruokakin auttaa siinä, mitä perjantaina selitin, että kroppa muotoutuu, vaikka paino pysyy samana... Tämän 9 päivän aikana mun paino seilasi 85,X kilossa sen mukaan, kuinka suolaista ruokaa olin syönyt. Toi on niin lyhyt aika, ettei siinä ehdi vielä sanoa mitään todellisesta painon muutoksesta. Jos tätä Kalorilaskurin arvioiman kulutuksen mukaan syömistä jatkais pitkään, voisi ehkä käydä niin, että mä hitaasti laihtuisin tällä callemäärällä. Se selittäis ton nälän.

Jos joku haluu stalkata tarkemmin mun ruokalistoja niin ne on julkaistu täällä.