Sivut

lauantai 29. joulukuuta 2012

Yskiskelenpähän yksikseni

Tää on hiljalleen muuttumassa siipan treeniblogiksi... Pojat meni salille ja mä jäin kotiin köhimään, onneksi ehkä vähemmän kuin aiemmin... Viiden nojatuolissa vietetyn yön jälkeen sain vihdoin viime yönä nukuttua sängyssä, joskin melko huonosti, mutta jotain paranemisen merkkejä kuitenkin...
Ei kai tää hidas paraneminen sinänsä mikään ihme ole, kun miettii tän loman aikana painettua työmäärää. Mun palkkatyöhön (tietokoneen näpyttely) verrattuna tää raivausloma on ollut todella raskasta. Joka päivä on jumpattu hullun lailla: kaatopaikalle yhteensä 9 jätesäkkiä, pöytä ja tuoli, appiukon autotalliin 20 muuttolaatikollista kamaa plus muutamia isoja irtotavaroita, joka paikan pesua ja puunausta taikasienellä, karhunkielellä, juuriharjalla sekä erinäisillä karmaisevan hajuisilla pesuaineilla. Mä oon aivan puhki, mut onneks tää kämppä näyttää jo aika hyvältä. Ehkä tän joku vielä ostaa. Harmi vaan, etten mä haluis muuttaa pois nyt, kun täällä on taas ihan siistiä ja mukavaa ;)

perjantai 28. joulukuuta 2012

Taikasieni

Taikasienellä on kiva pestä, koska a) tulee puhdasta ja b) sen voi kääntää enkuksi Magic Mushroom :D
Mä olen löytänyt taikasienet vasta nyt tän kämpän myyntikuntoon puunauksen yhteydessä ja olen aivan äimänä niiden tehosta! Suihkun lattiaan pinttynyt lika ja hiusvärit, keittiön valkoiseen tasoon pinttynyt musta töhnä, kuulakärkikynä seinässä, valokatkaisija, joka oli likainen jo silloin, kun me muutettiin tähän 7 vuotta sitten, enkä ole millään saanut sitä puhtaaksi... Taikasienellä kaikki lähti! Mun pitäis ehkä mennä Ostos-TV:hen mainostamaan noita sieniä, kun olen niin tohkeissani :D
Ekan pyyhkäisyn jälkeen olin niin innoissani, että huusin siipan katsomaan ja nähtyään ihmeen siippakin halus päästä taikasienestämään. Onneks niitä myydään ihan meidän lähi K-kaupassa eli ei tarvinnut kaukaa käydä hamstraamassa sienihyllyä tyhjäksi. Tai jätin mä sinne yhden, jos joku muukin tarvii, mut ostin niitä 6 :D
Niitä tarvii olla noin paljon, koska tän ihmesienen ainut(?) huono puoli on heikkous. Se lytistyy ja murenee ja menettää taikansa melko nopeasti. Yksi sieni kestää about yhtä kauan kuin mun puhti yhdellä jynssäyskerralla. Sit voikin lopettaa hyvillä mielin, kun sieni on kuollut ja itse selvinnyt voittajana taistelusta paskaa vastaan :D

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Kinkunsulattelusulkapallo

Sinne se siippa taas lähti kahdeksi tunniksi pitämään hauskaa ja mä jäin yksin kotiin olemaan hiljaa. On nimittäin kolmatta päivää ääni kadoksissa. Pakolliset kommunikaatiot saan hoidettua seksikkäällä bassolla, mutta mieluiten olen hiljaa. Onneksi on joulu niin voin ajatella ylevästi hiljentyväni kulutusjuhlan äärellä ;)
Musta tuntuu, että taudit lähtee aina paranemaan siinä vaiheessa, kun itse on jo valmis heittämään kirveen kaivoon ja toteamaan, ettei se tästä parane vaan tää on nyt uusi normaali. Jos jaksaa viikon köhiä hyvillä mielin niin tauti kestää varmasti ainakin kaksi, mutta jos saa jo tokana päivänä itkupotkuraivarit niin tauti paranee pikimmiten. Koskaan ei voi päästä helpolla ja parantua ennen kuin masentuu. Nyt elän toivossa, että eilen tirautetut pienet väsymysitkut oli käännekohta ja kohta paranen!

Toivottavasti siippa tuo jotain maukasta ja rasvaista pikaruokaa mulle tuliaisiksi!


tiistai 25. joulukuuta 2012

Joulupukki tietää sen

Huhut Operaatio Raivauksesta on kiirineet Korvatunturille saakka ja mun lahjapino jäi varsin pieneksi, ainakin fyysisesti, mutta oli sitäkin mieluisampi: uudet salihanskat (vanhat käveleekin jo omin voimin kaatikselle), lahjakortti Nomo-farkkuihin ja lippu Cirque du Soleil'n Alegriaan maaliskuussa. Olin ehkä saattanut olla kaukaa viisas ja vinkata pukille näistä sekä mainita, että samalla lipputilauksella vois hoitua monen muunkin kiltin piltin lahjat, joten koko suvun voimin mennään sitten sirkukseen ;)

Saharan tuulet puhaltaa mun hengitysteissä. Kaikki röörit ja limakalvot on rutikuivat ja suurinpiirtein koko ajan on pakko joko juoda tai imeskellä jotain. Tilanne vain pahanee vaakatasossa, joten nukkumisesta ei tule oikein mitään. Vietin viime yön juuri tätä tarkoitusta varten hankkimassani recliner nojatuolissa. Olin hereillä katsomassa kelloa joka tunnilla, paitsi 4 ja 5 jäi näkemättä. Eli pari tuntia kunnon unta ja paljon torkkumista takana sekä pirskatin hieno ja virkeä päivä varmasti edessä. Ottaa päähän niin paljon, ettei mulla riitä sanat! Tauti on kestänyt jo yli viikon ja on nyt tähän mennessä pahimmillaan. Tänään on nimittäin eka päivä, kun olisin jäänyt töistä pois, jos nää olis työpäiviä. Mun kokemuksen mukaan flunssaa kestää suurinpiirtein yhtä kauan ennen ja jälkeen pahimman päivän. Jos toi pitää nytkin paikkansa niin mä saatan tulla hulluks. Reilu viikko vielä edessä, jos optimistisesti oletetaan, että pahin päivä on nyt saavutettu :(
Ruikuti, ruikuti, vali, vali, byääh!

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Maukasta Joulua!

Oho, treenipainotteiseen blogiin tulee vähemmän asiaa, kun ei voi treenata. Käydään kuitenkin pikakelauksella läpi pari päivää:
Torstaina oli mun vuoden vika työpäivä, käytiin pankissa allekirjoittamassa pankinvaihtoon ja lainaan liittyvät paperit ja kaupoilla hakemassa vikat joululahjat. Mulla piti olla hieroja, mutta peruutin sen nuhan takia :(
Perjantaina olin vanhempieni kanssa Tallinnassa. Muuten mainio reissu, mutta nuha otti uusia kierroksia. Tai sitten olen allerginen mun untuvatakille, kuten äiti muistutti mun olleen pienenä höyhentyynyille!
Eilen aloitettiin Operaatio Raivaus, eikä loppua näy. Tavoitteena on pakata 20 Pelican laatikollista kamaa varastoitavaksi appivanhempien autotalliin, jotta tätä kämppää voi myydä asuntona eikä verstaana tai varastona. Onneks jotain pientä saadaan heitettyä poiskin - kahden jätesäkin päivävauhtia lähtee. On se punttisharrastus vaan hyödyllinen, kun jaksaa kantaa kaks säkkiä kerralla ;)

Nyt siippa lähti pelaamaan sulkapalloa ja mua harmittaa niin vietävästi, kun en itse pääse mihinkään! Ymmärrän kyllä, että näissä olosuhteissa järkevintä olis käyttää aika hyödyksi, mutta kun ei yhtään nappais yksin raataa toisen hurvitellessa. (Sehän on sit täysin eri asia, kun mä oon taas terve ja lähden salille ja oletan siipan pakkaavan romujaan sillä aikaa ;) Vaan ei kai tässä auta kuin kaivaa moppi esiin. Huomenna mennään koko päiväksi siipan porukoille eli ei voida vahingossakaan käyttää aikaa Raivauksen parissa vaan saadaan keskittyä täysin joulun viettoon ja syömiseen :)

Ihanaa joulua kaikille lukijoille!


keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Päätös tehty ja heti helpotti

Eilen kehumieni treenimäärien salaisuus on yksinkertainen: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Mulla on aina olemassa viikkosuunnitelmapohja, jonka perusteella merkkaan treenit kalenteriin etukäteen muiden menojen ympärille. Toki sitten tarpeen tullen sovellan, mutta pelkkä laiskuus ei yleensä riitä syyksi, kun se jo lukee kalessakin ;)

Jo jonkin aikaa olen angstaillut päätöstä, jatkanko kuntonyrkkeilyä ensi vuonna. Tiukasti määrätyt harjoitusajat tuntuu ongelmalliselta, kun olen päässyt tottumaan vapaaseen puntilla käymiseen. Entistä pahemmaksi menee ensi vuonna, kun aikatauluihin pitäis mahduttaa sisustusvimmaisen siipan kanssa K-Raudassa ravaamista ja muuta muuttohommaa...

Rääknäsin, että tällä kaudella kuntonyrkkeilytreenejä oli/on tarjolla 19 kertaa, joista 4 olen missannut muiden menojen takia ja yhden tänään nuhassa. 13 kertaa olen käynyt ja yksi on vielä tulossa, jos lauantaina pystyn jo jumppaamaan. Viime vuonna sali oli kiinni joulusta uuteenvuoteen ja veikkaisin saman toistuvan eli siinä ne tän vuoden nyrkkeilymahdollisuudet sitten oli. Hintaa tällä lystillä oli 160€. Jos keväällä ehtis käydä saman verran niin se olis hinnan puolesta ihan OK sijoitus. Valitettavasti vaan epäilen, etten ehtis ja joku 16€/kerta tuntuu jo aika suolaselta. Punttikselle on kuitenkin vuosimaksu maksettu ja töissä saa spinnata ilmaiseksi - eikä niitä ole sidottu tiettyyn päivään ja aikaan! Alan kallistua nyrkkeilyn lopettamisen kannalle. Voinhan mä mennä sinne uudestaan ens syksynä, jos sit on vähemmän haipakkaa muuten :)

Treenisuunnitelmaksi kaavailin neljän treenin kiertoa, jonka vois käydä läpi keskimäärin kerran viikossa, kulloinkin sopivina päivinä. Viikon viides treeni saa sit olla itsehillintäharjoitus, etten ala ruikuttaa siellä K-Raudassa ;)
 - juoksumatto
 - sali 1: jalat, rinta, ojentajat, olkapäät, vatsa
 - spinu
 - sali 2: selkä, hauis, kyljet, vatsa

Jalat teen sen verran kevyesti, ettei ne kuole tohon treenimäärään ja yläkropan liikkeet tulee mukaan kuvioihin sitä mukaa, kun olkapää antaa myöden. Sounds like a plan!

tiistai 18. joulukuuta 2012

4,5 kertaa viikossa

Vaikkei vuosi vielä olekaan ihan lopussa, laskin jo vähän statseja. Mulla ei ole tietoja ihan vuoden alusta asti, joten ei varmaan haittaa, että lopustakin vähän puuttuu :D
Tänä vuonna viikoilla 8-50 mä olen kuntoillut yhteensä 194 kertaa eli keskimäärin 4,5 kertaa viikossa!
Tuona aikana oli vain yksi viikko, jolla kuntoilin vain kahdesti, koska oltiin pitkä viikonloppu mökillä. Kolmen treenin viikkoja on jonkin verran, nelosia ja vitosia ehdottomasti eniten, kutosakin muutama ja suurimpana määränä seitsemän treeniä viikossa. Se näyttäisi olleen aikataulutuksellisista syistä rankempi viikko, mutta sitä ennen ja sen jälkeen olikin kolmen treenin viikot tasapainottamassa.
Yhtään nollan tai yhden treenin viikkoa ei siis tuohon mahtunut :) En ole ollut kipeenä tai reissussa silleen, että kokonainen viikko olis jäänyt treenittä. Tästä viikosta saattaa vielä tulla eka sellanen, jos huonosti käy. Toivottavasti kuitenkaan ei, kun olo on nyt suht hyvä - koputan puuta!
En mahda mitään, olen ylpeä itsestäni. Hyvää tasaista työskentelyä koko vuosi. Ei tässä pieni flunssatauko mitään hallaa ehdi tehdä, kun on noin hyvä pohjakunto alla :)


Saako tana karkkia?

Saa****!
Ilmeisesti se mun sunnuntainen väsymysmaximus oli sukua eilen ilmaantuneelle kurkkukivulle. Kurkku on mun akilleen kantapää - aina ekana ja vikana kipeenä ja joskus melkein ainut flunssan oire. Tälleen päiväsaikaan ei pahemmin näy ulospäin, että mä oon kipeenä, mutta yöllä hengitysteitä korventaa pahemmin ja huonot yöunet vie kaiken järjen päivän toiminnasta. Toivottavasti tää lähtis nyt paranemaan eikä pahenemaan, kun perjantaina olis edessä Tallinnan retki mun vanhempien kanssa ja sen jälkeen ihana pitkä joululoma, jolloin ehtis urheilla vaikka joka päivä!

Tiedättekö miten miehen muisti toimii?
Silleen, että mies kirjoittaa kalenteriinsa muistutuksen aamulle. Aamulla mies ei huomaa muistutusta, eikä muista koko asiaa. Nainen sen sijaan muistaa nähneensä merkinnän jaetussa Google-kalenterissa ja pelastaa miehen ajamasta jälleen kerran eestaas takas kotiin hakemaan unohtuneita välineitä. Eli miehen muisti = nainen.


sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Väsymysmaximus

Huh huh, kun väsyttää! Asuntohommeleista ressaaminen on valvottanut mua tällä viikolla ja nyt se alkaa tuntua. Vaikka Omegawave sanoo totuttuun tapaan Go for it, aion silti lintsata salilta tänään.
Pikkujoulut loppui mun osalta perjantaina kymmenen maissa, mutta kotona olikin poikia saunomassa, enkä päässyt nukkumaan niin ajoissa kuin olisin halunnut. Eilenkin toi mun oma yökyöpeli valvotti mua vaikka kuinka myöhään ja tänään se heräs ajoissa hötkyilemään Giganttiin lähtöä. Arkisinhan sitä ei tahdo saada ylös millään, mutta viikonloppuisin se herää intopinkeenä aivan liian aikaisin. Eikä kyse siis ole viisivuotiaasta vaan 32-vuotiaasta ;)
Selvästi huomaa, että mun hyvät unenlahjat on merkittävä tekijä mun treeni-innossa. Ymmärrän täysin, että esim. työstressin tai pikkulasten takia huonosti nukkuvat ihmiset ei jaksa pahemmin kuntoilla. En mäkään jaksais ilman kunnon yöunia!

Katsottiin viime maanantaina tullut kiintoisa dokkari Totuus kuntoilusta: http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/tiede-ja-oppiminen/prisma-totuus-kuntoilusta
Todella yllättävä pointti siinä oli se, että eri ihmiset reagoi kuntoiluun eri lailla: osalla kunto nousee kohisten, osalla ei nouse, vaikka kuinka rehkii. Suurin osa ihmisistä sijoittuu siihen välimaastoon. Mä en yhtään hämmästyis, jos mä olisin lähempänä sitä päätä, jossa kunto nousee nopeasti. Ainakin tuntuu, että aika helpolla saan tuloksia salilla...

Huomenna tulee sit Totuus lihavuudesta: http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/tiede-ja-oppiminen/prisma-totuus-lihavuudesta
Jäämme mielenkiinnolla odottamaan!

perjantai 14. joulukuuta 2012

Kumulatiivinen nälkä

Pakko ihan nopsaan vaan sanoa, että Patrik Borgin blogissa on tänään juttua sellaisesta asiasta, jonka mä olen kokenut nahoissani aivan selvästi. Itse kutsun sitä nimellä kumulatiivinen nälkä, Pöperöproffa sanoo sitä nälkävelaksi, virallista nimeä ei ole, eikä ilmiötä kai virallisesti tieteellisesti tunnusteta, mutta omakohtainen kokemus on kiistämätön. Kun syö vähemmän kuin kuluttaa, kertyy nälkävelkaa, joka on pakko jossain vaiheessa syödä pois. Siksi pysyvä laihtuminen on niin vaikeaa.

torstai 13. joulukuuta 2012

Taktiikkapalaveri

Huomenna on pikkujoulut. Ollako kiltti vai tuhma?
Tiedustelutietojen mukaan kaikki saa 4 drinkkilippua. Siinä ei vielä kovin tuhma voi olla, jollei halua panostaa omasta pussista ;) Lauantaina olis kuntonyrkkeily klo 13:15. Pystyyköhän sinne menemään, jos juo neljä siideriä pitkän illan aikana? Helpointahan olis mennä vaan sen hetken fiiliksen mukaan, mutta mulla se fiilis tuntuu useimmiten riippuvan paljon siitä, mitä olen etukäteen suunnitellut tekeväni. Mä vaan olen suunnittelijaluonne :D

Tänään kävin suunnitelman mukaisesti salilla kyykkäämässä neljättä kertaa saman setin. Nyt se tuntui jo sen verran helpolta, että vois jotain muutosta tarvita. Kyykky kannattaa varmaan vaihtaa prässiin, koska tangosta kiinni pitäessä olkapää kääntyy pahaan asentoon. Äärimmäisen pienin askelin se paranee. Käsien pyörittely sivuilla ei enää satu, mutta punnertamista ei voi vielä ajatellakaan. Alkaa hiljalleen vähän turhauttaa. Pitää varmaan nöyrtyä ja päivittää tuo Treenit-sivukin, kun jo toista kuukautta mennään tälleen rampana...

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Kyllä taas kannatti!

Puoli tuntia ennen kuntonyrkkeilyn alkua loikoilin vällyjen alla kuorsaavan miehen kainalossa ja arvoin nukahtamisen ja nyrkkeilyn välillä. Onneksi sitten kuitenkin lähdin, sillä siellä oli kivaa, ihan hyvin jaksoin ja nyt on ihan mahtavan hyvä olo :)
Asuntoasiat on pitäneet kiireisenä ja vähän stressanneet, vaikka kuinka päätin, etten mä ota niitä itteeni. Mun pihi puoli vaan ahistuu, kun pitäis ottaa uusi iso kallis laina vanhan pienen halvan lainan tilalle ja vielä tuhlata rahaa remontointiin ja sisustukseen. Rahan tuhlaaminen on aina rankkaa.
Pohdin sisintäni ja tajusin, että mun pihiys ei ole oikeeta pihiyttä vaan jopa perusteetonta pelkoa siitä, ettei rahat riitä. Joka kuukausi mä vähän hämmästyn siitä, ettei ne rahat loppuneetkaan ja jossain vaiheessa tuhlaan yli jääneet johonkin, esim. kalliiseen lomamatkaan. Tajusin myös sen, että shoppailuhalu on vakio. Jos ei vähään aikaan ole tarvis hankkia mitään niin alkaa vaan tehdä mieli luuhata vaatekaupoilla ja ostella jotain kivaa. Nyt kun on käyty katselemassa juttuja mahdolliseen uuteen kämppään, ei ole mitään tarvetta ostella vaatteita. Katselin eilen vaatekauppoja huojentuneena, kun ei tarvii niissä tuskailla, ettei löydy mitään kivaa ja sopivaa. Sisustusjuttuja on paljon helpompi ostaa, kun niiden ei tarvii mahtua päälle ;)

maanantai 10. joulukuuta 2012

Ristiriitaista palautetta

Tänä aamuna vaaka sanoi 86,1kg ja siippa sanoi "sun masumakkara on selvästi pienentynyt".
Olen siis lihonut ja laihtunut. Tai sit tää olkapään kuntoutus (lue: ahkerampi maastaveto ja kyykkäys) on johtanut gluteus maximusten maksimaaliseen kasvuun? Eipä se haittaa. Löytäessään Glutes Of Peace fb-sivun, siippa totesi vihdoin keksineensä, miksi koko facebook on olemassa :D

Tänään käytiin Sammossa saamassa törkeän huono lainatarjous ja mä kävin kampaajalla saamassa uuden päheen värin. Danske Bankia en siis suosittele kenellekään. Niitten strategiaan ei tällä hetkellä kuulu asuntoluottojen myöntäminen. Sen sijaan Piipposen Pian hiushommia suosittelen lämpimästi. Kaikki mallit tikkatukasta pitkäksi kasvattamiseen on onnistuneet aivan loistavasti! Näistä syistä siis tänään ei ollut sporttiplääniä ja huomennakin saattaa suunnitelmat muuttua, jos tehdään ostotarjousta. Kauheeta kun kaikki muu elämä tulee harrastusten tielle ;)

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Kuollutta painoa

Wikipedian mukaan: Deadlift refers to the lifting of dead (without momentum) weight, such as weights lying on the ground. It is one of the few standard weight training exercises in which all repetitions begin with dead weight. In most other lifts there is an eccentric (lowering of the weight) phase followed by the concentric (lifting of the weight) phase. During these exercises, a small amount of energy is stored in the stretched muscles and tendons in the eccentric phase. However, the deadlift is solely a concentric movement, beginning at its most difficult point and without stored elastic energy.

Oli sit pakko testata, onko se oikeesti raskaampaa, kun paino lähtee kuolleena maasta. Ekassa mavesarjassa päästin painon kuolemaan jokaisen toiston välissä ja totta tosiaan meinas tulla noutaja! Olispa ollut sykemittari niin olis nähnyt, kolkuteltiinko siinä maksimeja, kuten fiilispohjalta kuvittelisin. Hetken pelkäsin, että silmissä alkaa sumeta ja otin jo telineestä tukea siltä varalta, että alkaa huipata, mutta kunnialla selvisin. Kolmessa muussa sarjassa vetelin toistot reippaasti putkeen ja ne tuntui paljon kevyemmiltä kuin se eka tapposarja. Mahtavaa ja yllättävää :D

mave 75kg 4*12
vatsat 4*15
sivutaivutus 20kg 3*20
toisenlaiset vatsat 4*15
rotary torso 20kg 3*15
+ olkapään rehab 3kg punteilla

lauantai 8. joulukuuta 2012

Rappiosuklaaholisti

Joulukuu on vaikeeta aikaa tämmöselle entiselle rappiosuklaaholistille. Helposti lipsahtaa vanhoihin tapoihin ja jo nyt kaavailen nenänvalkaisua tammikuulle. Enkä siis tarkoita valkoista suklaata vaan täysin suklaatonta!
Oikeestaan kaikista muista sokeriherkuista mulle on tullut riittävästi sellasia kokemuksia, ettei tää nyt sit kuitenkaan ollut niin hyvää kuin odotin ja ihan hyvin voin jättää syömättä tai syödä vain vähän, paitsi suklaasta. Se on aina niin tajuttoman hyvää, ettei sitä voi uskoakaan sellanen ihminen, joka ei ole itse kokenut sitä mielihyväkeskuksen ilotulitusta, jonka suklaa saa aikaan mun aivoissa!
Tänään onnistuin ajoittamaan suklaat tieteellisen tarkasti treenin jälkeen, jolloin ne menee tietenkin suoraan lihaksiin, eikä varastoidu mahamakkaroihin ;) ja sitä suklaata piti toki syödä riittävästi, kun takana oli tunti ja vartti juoksumatolla keskisykkeellä 145 ja siinä kului Polarin mukaan kokonaiset 800 callea :D
Muilta osin päivä vietettiin sisustuskaupoilla (siipalla on hurja pesänrakennusvimma, vaikkei asuntoakaan ole vielä ostettu) ja illalla käytiin joulukonsertissa Pyhän Laurin kirkossa. Se oli tosi jees. Rohkenen ehkä jopa sanoa, että mä tykkään mieskuorolaulannasta. Muutenkin tykkään enemmän matalaäänisistä laulajista, enkä mistään Antti Tuiskusta. Paitsi, jos se olis nainen (kuten usein erehdyn äänestä luulemaan) niin sit se olis hyvä, koska naiseksi sillä olis matala ääni :D

perjantai 7. joulukuuta 2012

Räkänokkarock

Mulle ainakin talvi aiheuttaa sellasen mukavan ilmiön, että nokkaa saa niistää aina aamuisin ja pienenkin ulkona köpöttelyn jälkeen. Lisäksi kuivat limakalvot tekee nenästä vähän kipeän ja herkästi verta vuotavan. Kun niistäminen on arkipäivää, vaikeutuu flunssan tunnistaminen huomattavasti. Talvi on vielä niin alussa, että joka kerta niistäessäni huolestun, että nytkö se nuha iski, mutta äkkiä tähän tottuu ja sen nuhan oikeasti iskiessä kuvitteleekin sitten olevansa edelleen ihan terve ja jatkaa eteenpäin puskemista silkalla sisulla kunnes kuume kaataa punkan pohjalle. Tai no, toivottavasti näin ei pääse tänä vuonna käymään, kun tiedostan asian jo etukäteen ja osaan varautua?

Niistämistä aiheutti tänään myös siipan rakkaudella tekemä tacosalaatti :)


Kannattaa likettää Pandaa Facbookissa, jos haluaa joutua houkutukseen ja ostaa vaikkapa tryffeleitä ja valkosuklaata - ja silti kauppaan jäi vielä vaikka mitä ihania ensi viikollekin :D


torstai 6. joulukuuta 2012

Haikara ja harakka ja niiden pesät

Tänään oli taas jalkatreenin vuoro ja pistelin tasan saman setin kuin kahdella edelliselläkin kerralla:
lämppäri crossarilla 10min
kyykky 4*20 40kg
vatsat 4*15
askelkyykkykävely 4*30
hoover 3*60 "sek"
crossari 15min
+ olkapään rehab 3kg punteilla

Ekalla kerralla noi kyykyt tuntui ihan raskailta lihaksissa ja paikat oli kipeenä pari päivää. Tokalla kerralla kyykyt vain poltteli kivasti, eikä lihakset tulleet varsinaisesti kipeiksi vaan vain väsyneiksi. Nyt kolmannella kerralla ei enää edes poltellut lihaksia vaan ainoastaan hengästytti ja syke nousi. Ihanaa huomata, miten nopeasti suorituskyky kasvaa, kun ottaa uuden liikkeen ohjelmaan :) tai siis uuden ja uuden, oonhan mä kyykkäillyt vaikka kuinka, mutta nyt on ollut vähän taukoa. Ja siis tässä, kun puhun kyykyistä niin tarkoitan sekä kyykkyä että askelkyykkyä yhdessä.

Salin jälkeen kotiin suihkuun ja piitkästä aikaa oikein kunnolla tälläytymään: meikkiä ja föönausta ja kultaiset korvarenkaatkin! Usein käy valitettavasti niin, että just silloin, kun pitäis tälläytyä, mua ei yhtään huvitakaan ja päädyn lähtemään vähän ali-laitettuna tai sitten laittaudun pakon edessä ja olen vähän ärtynyt sekä uncomfortable in my own skin, jolle en nyt keksinyt hyvää suomenkielistä vastinetta. Mä oon vähän tämmönen salirotta, joka viihtyy parhaiten verkkareissa ilman meikkiä. Mutta siis tänään oli tosi kiva laittautua, eikä ollut kiire ja olin mielestäni tosi nätti ja juhlava ja mukavasti erilainen kuin tylsänä arkena :)
Käytiin oikein mainiolla juhlalounaalla Haikaranpesässä. Suosittelen ehdottomasti paikkaa, jos joskus pitää päästä vähän hienommalle ja erikoisemmalle lounaalle. Tänään kaikki asiakkaat oli vielä pukeutuneet erityisen juhlavasti, joten paikka tuntui tosi hienolta. Buffet-ruokahan siellä on eli se asettaa rajat, ettei paikka ole sentään liian hieno mun makuun ;)
Arkisempiin ruokahetkiin suosittelen toista linnunpesää - ravintola Harakanpesä on tossa ihan meidän naapurissa ja siellä on tosi hyvä ruoka. Me käydään siellä vähintään kerran viikossa.

PBJ

Tiedättehän sen jenkkien PBJ voileivän?
No, mä koitin, miten toimis PBJ viili. Ei toiminu. Ei kannata kokeilla.


keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Juuri kun pääsin kehumasta...

...miten en juuri koskaan jätä treenejä väliin niin heti tänään kuntonyrkkeily vaihtui asuntonäyttöön :D
Tosin mä lasken ton ihan hyväksi syyksi - etenkin kun se asunto oli tosi hyvä! Loistava sijainti, melko uusi (rv 2005) ja hyväkuntoinen eli ei olis pakko tehdä mitään remppaa. Hinta tietty on sit ihan meidän haitarin yläpäässä, mutta niinhän se on aina kaiken kanssa, että jos kelpuuttaa vain parasta niin kukkaro kärsii ;)

Täysin edelliseen liittymättä haluan kertoa teille, että mun iho ei ole enää yhtä rasvainen kuin vaikka 10 vuotta sitten. Nyt kymmenen asteen pakkasella nassu on välillä vähän rapea. Se teineille tarkoitettu no-shine, ihoa rasvoittamaton, sinkkiä sisältävä, erityisen kevyt kosteusvoide ei oikein tunnu hyvältä vaan on parempi laittaa kevyttä Erisan kasvovoidetta, jotta normaalisti käytän vain öisin. Näissä rasva-asioissa en tuhlaa luksukseen vaan luotan markettikaman olevan pääosin samaa tavaraa eri paketissa.

maanantai 3. joulukuuta 2012

Tekosyytönkö?*

Bongasin Terksun blogista tämmösen haasteen: Kerro kolme asiaa, joiden avulla saat itsesi lähtemään liikkumaan ja kolme asiaa jotka vaikuttavat siihen, että jäät kotiin neljän seinän sisälle. Jokaisen asian perään mieti myös sitä, miten voisit asiaa parantaa.

Olipahan jopa itselleni yllätävä lopputulos, kun noita kysymyksiä pohdin!

Sanamuodosta päättelisin, että eka pitää listata kolme asiaa, joiden avulla saan itseni lähtemään liikkumaan, jos ei satu huvittamaan lähteä. Suurin ja tärkein syy lähteä on mulle tietty se, että mua huvittaa liikkua. Jos kuitenkaan ei huvita niin, millä motivoin itseäni?
1. Kalenteri käskee. Ei ne emännätkään mieti, huvittaisko tänään lähteä lypsylle.
2. Jos en mene niin en kehity ja mä haluan kehittyä ja jos siirrän treeniä niin se sotkee kaikki tulevat treenisuunnitelmat, joten paras mennä nyt, kun se parhaiten sopii kokonaisuuteen.
3. Treenin jälkeen on lähes aina parempi olo, joten sinne kannattaa lähteä!

Jälleen sanamuodosta voisin päätellä, että seuraavaksi pitäisi listata tekosyitä, joiden vuoksi jätän suunnitelut treenit väliin. Koska mitäpä järkeä olisi listata sairauksia, muita menoja, pakollisia lepopäiviä ja muita oikeita syitä? Eihän niiden suhteen tarvii miettiä, miten asiaa voisi parantaa.
Tää olikin sitten todella vaikeaa. Mä tykkään treenata ja haluan liikkua, joten erittäin harvoin muutan suunnitelmiani. Ekassa kohdassa listatut keinot toimii oikein hyvin. En keksinyt mitään oikeita tekosyitä! Nää mun yritelmät on kuitenkin lähempänä kunnon syitä. Ehkä jos näitä tulis eteen paljon nykyistä useammin niin ne vois muuttua tekosyiksi, mutta nykyisellä tahdilla mulle tekee varmaan vaan hyvää toisinaan sotkea rutiineja vähän.

1. Mua väsyttää ja kroppa koittaa kertoa, että se tarvitsee ylimääräisen lepopäivän. Useinhan sitä päätyy tähän tilaan silloin, kun on kova treenifiilis päällä, joten ongelma on pikemminkin niin päin, ettei malta pitää sitä lepopäivää, vaikka se kannattais!

2. Siippa houkuttelee mut paheen tielle. Yhdessä lintsaaminen on niin kivaa ja hyväksi parisuhteelle, etten osaa pitää tätä ongelmana. Etenkin, kun siippa tietää treenin olevan mulle tärkeä asia, eikä todellakaan usein pyydä mua lintsaamaan - lonkalta heittäisin, että noin neljä kertaa vuodessa.

3. Tulee joku yllättävä viime hetken tarjous, joka on liian hyvä passattavaksi, esim. Jukka Puotilan imitaatiokeikka. Ainut parantamisen vara tässä on, että mun pitäis helpommin osata muuttaa suunnitelmiani ja tarttua ainutlaatuisiin tilaisuuksiin ja unohtaa treenit, joita voi kuitenkin tehdä milloin tahansa.

Tänään oli itse asiassa aika uupunut olo, kun viikonloppuna tuli nukuttua niin myöhään, etten saanut eilen illalla ajoissa unta. Tekosyihin taipuvainen ihminen olis voinut jättää treenin väliin, mutta mä halusin mennä, oikeesti. Salilla on niin kivaa. Ja onneks menin, koska piristyin heti crossarille päästyäni ja oli erityisen kivaa, kun luulen muutaman jampan katselleen mun maastavetoa oikein hyväksyvästi JA tajusin oppineeni tekemään vatsoja silleen kunnolla, että saan tuntuman vatsalihaksiin, vihdoin!

crossari 10min
mave 70kg 4*12
vatsoja 4*15
sivutaivutus 20kg limppu kädessä 3*20  
toisenlaisia vatsoja 4*12
rotary torso 20kg 3*15
selkälaite 45kg 3*12
crossari 15min

* Suomi on kyllä mahtava kieli :)

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Urheilua ja sirkusta ja sirkusurheilua

Huuh, tänään on ehtinyt tapahtua vaikka mitä! Piti oikein laittaa kello soimaan, että ehdin aamulla salille. Mun mittapuun mukaan se on aamuaerobinen, kun hyppää crossarille klo 10:30 - aamupala syötynä tietenkin ;) Vartin crossailun jälkeen tein olkapään kuntoutusta, juoksin 20 minsaa 8km/h vauhdilla, tein lisää kuntoutusta ja venyttelin vikat 8 minuuttia. Yhteensä tasan tunti ja keskisyke 139. Enempää ei ehtinyt, mutta jäipähän nälkää huomisellekin :)

Kipeä olkapää on kyllä selvästi paranemaan päin, mutta tuskastuttavan hitaasti, kuten kaikki vaivat aina. Tällä viikolla tein noita kuntoutusliikkeitä kolmena päivänä plus kaksi kuntonyrkkeilyä, jossa olkapäät väsyy myös. Ihan selvästi tuntuu nyt olkapäiden lihakset väsyneiltä, silleen terveellä tavalla. Parasta siis pitää useamman päivän tauko ennen seuraavaa kuntoutustreeniä, etten saa siitä rasitusvammaa seuraavaksi!

Salilta oli kiirus pois, koska lähdettiin asuntonäytöille. Neljä tuntia suhattiin ja neljässä paikassa käytiin. Varsinaista urheilua ja sirkusta tuokin puuha. Onneks kaikki sentään järkkää näytöt samana päivänä, samoihin aikoihin niin voi käydä tolleen sarjassa. Yksi kämppä oli ihan potentiaalinen ja sitä nyt pureskellaan... Sen huonoin puoli on sijainti - 600m nykyistä pidempi matka, ja vielä jyrkkään ylämäkeen, kauppakassien kanssa sateessa tai pakkasessa tuntuu aika paljolta... Nykyinen matka on siis 200m, joten kauppaan ja salille jaksaa sen puolesta lähteä aina.

Ja sitten meillä oli vielä iltaohjelmaakin! Cabaret Katatonia niminen nykysirkusesitys. Oli taas ihan urheilijoita ne esiintyjät ja tosi hienoja ja kovaa kuntoa vaativia temppuja. Suosittelen!

lauantai 1. joulukuuta 2012

Silmätikkuna

Se on joulukuu ja Katti paketoi ekat lahjat ja sai vain yhden pienen paperihaavan sormeen :D
Jos mä olisin oikee kisu niin olisin tämmönen kuin mun kalenterin Joulukuun Kisu - just ton värinen sekä heti tutkimassa paketteja ja arvuuttelemassa, mitä sieltä mahtaakaan löytyä:


Kuntonyrkkeilyssä jäin parittomaksi, mikä johtaa aina vetäjän pariksi joutumiseen. Koitin olla ihan coolisti, mutta kyllä mua vähän jänskätti olla aina näyttämässä muille mallia, mitä seuraavaksi tehdään. Se varsinainen tekeminen vasta noloa olikin, kun siinä oli ammattilainen vastapuolella näkemässä, kuinka huono mä olen. Ajattelin koko ajan, että jos toi tulis mun työpaikalle niin se olis siellä vähintään yhtä ulalla kuin minä täällä. Se ajatus helpotti. Voinpahan nyt kehua sparrailleeni Amin Asikaisen kanssa. Melkein sukua julkkikselle ;)
Se ei kyllä ole musta lainkaan cool, että tollanen pienten poikien esikuva urheilusankari käyttää nuuskaa. Dislike!

Nyrkkeilyn jälkeen mun piti mennä hakemaan autoa, jonka siippa vei aamulla pesuun ja vahaukseen. Sinne pesulaan on matkaa vain kaksi kilsaa ja sinne olis ollut ihan näppärää kävellä pienenä loppuverkkana suoraan treenin jälkeen. Vaan ei näillä keleillä! Hikiset vaatteet pakkasessa toppapuvun alla tuntui liian suurelta flunssariskiltä. Että mä vihaan talvea, kylmää, liukasta, pimeetä, kuivaa sisäilmaa ja sähköiskuja!
Mä koitan rajoittaa ruikuttamisen määrän siedettäväksi ja kirjoittaa tänne lähinnä positiiviseen sävyyn (toivottavasti olette huomanneet eli olen onnistunut ;) joten tämänkin asian kerron nyt tämän kerran ja tiedätte sen sitten olevan voimassa koko lopputalven: Talvi on perseestä ja mua vituttaa aamuin, illoin ja aina, kun joudun käymään tuolla ulkona!

perjantai 30. marraskuuta 2012

Tipallinen marraskuu

Meinas ihan vahingossa lipsahtaa tipattomaksi tämä marraskuu, mutta viime tipassa ehdin pelastaa tilanteen maistamalla tipan Talvihetki lämmitettävää jalojuomaa:


Se jäi todellakin vain tipaksi, koska 15% alkoholia on aivan liikaa mulle!
Torttuja söin kolme, koska ne oli herkullisia ja maltoin odottaa tarpeeksi, ettei kieli palanut :D

torstai 29. marraskuuta 2012

Haisulipaita ja tissihiki

Mulla on päällä kuolemaantuomittu paita. Siippa sanoo, että se on vanha ja ruma ja haisee. Nyt mä en osaa enää itsekään tykätä siitä, kun tiedän siipan inhoavan sitä :( Olen ostanut sen vuonna -98 ollessani jenkeissä vaihtarina eli sillä on paljon muistoarvoa. Se on ollut salipaitana jo vuosia ja läpikäynyt useampia etikkakäsittelyjä pinttyneen hienhajun takia. Nyt se joutuu roskiin, vaikka on edelleen ehjä ja sopivan kokoinen. Miksei se peijooni ole hajonnut niin vois paljon helpommin heittää pois? Ei T-paidan kuulu kestää yli 10 vuotta!

Mä hikoilen verrattain vähän naamasta, enkä myöskään punota kovin pahasti. Sen sijaan mulle tulee aina karsee märkä läntti paitaan tissien alapuolelle. Sitä vois helposti hävetä, jos miettis liikaa sitä, miltä näyttää sailla hikoillessaan ;) En ole huomannut kellään muulla sellasta. Olenko mä ainut vai onko mulla vaan huono huomiokyky?

Tänään jumppasin tasan samat jalkajumpat kuin viime viikolla. Sillon tuli lihakset yllättävän kipeiksi. Odotan mielenkiinnolla, miten tällä kertaa käy :D

lämppäri crossarilla 10min
kyykky 4*20 40kg
vatsat 4*15
askelkyykkykävely 4*30
hoover 4*30s
crossari 15min
+ olkapään kuntoutusliikkeet sarjatauoilla

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Uusi päivä :)

Kontrasti eiliseen on melkoinen, kun tänään olen ollut jopa vähän tavallista paremmalla tuulella!
Hymyilin jopa aamulla autossa työmatkalla ja vieressä istuva nukkuneen rukous ihmetteli, mikä mua vaivaa :D
Kerroin eilisestä vitutusnälästä ja kuinka kovasti olin koittanut olla silti kiukuttelematta. Siippa sanoi mun onnistuneen varsin hyvin, ettei se ollut arvannut tilanteen olevan läheskään kriittinen, mistä sain vain lisää aihetta hymyyn tälle päivälle. Mä alan oppia :) Ja äsken kuntonyrkkeilyssä Amin Asikainen sanoi "Hyvä" mun lyönneistä, kun mä mätkin menemään ihan hulluna PUM PUM PUM PUM, eli mä oon jo lähes ammattilainen siinäkin :D
Eipä mulla muuta. Kivaa keskiviikkoiltaa kaikille!


tiistai 27. marraskuuta 2012

Vitutusnälkä

Siippa tuli viime yönä kotiin klo 12. Jos töissä on tollanen tilanne päällä niin voitte uskoa, ettei se stressi heti hellitä vaan yöunet meni pilalle meiltä molemmilta.
Mä kävin eilen juoksemassa matolla tunnin keskisykkeellä 150 ja söin aika kevyesti, yksinäni kun olin.
Töissä ei ollut erityisen hyvää ruokaa, joten lounaskin oli kohtuullisen kevyt.
Töistä kotiin lähtiessä olikin jo täys vitutusnälkä päällä. Mä oon oppinut hillitsemään itseäni aika hyvin näissäkin fiiliksissä ja jopa analysoimaan tilannetta kuin tieteellistä koetta. Mä olen kokeillut kaikenlaista ja todennut, että vitutusnälkä pilaa yleensä koko loppupäivän. Siihen ei vaan auta mikään, mitä itse voisin tehdä. Olen kokeillut syödä terveellisesti ja kiltisti, tai ahmia herkkuja, urheilla tai levätä, tehdä ihan mitä tahansa, mutta vitutus ei vaan lähde! Voisin kuvitella, että jos siippa tekis jotain aivan poikkeuksellisen ihanaa, se vois toimia, mutta vitutusnälkäinen Katti ei ole ihan sellanen ihminen, jonka iloksi tekis mieli tehdä jotain poikkeuksellisen ihanaa ;) Ei siis voi syyttää tai ihmetellä millään muotoa. Harmittaa vaan.
Onneksi näitä tulee nykyisin paljon harvemmin kuin ennen, koska syön säännöllisesti ja tarpeeksi ja järkevästi. Olen myös oppinut hillitsemään itseäni, enkä enää joka kerta ala kiukutella ja tapella. Olen vaan hiljaa, enkä sano mitään. Tää on niin vittumainen vitutus, ettei tee mieli ottaa mitään riskejä sen kanssa, että nälkä pääsisi kasvamaan näihin mittoihin. Paras syödä aina vähintään riittävästi!

maanantai 26. marraskuuta 2012

Nyt sitä saa!

Kaikki maratoonarit ja triatleetit äkkiä tutustumaan Omegawaveen: http://www.omegawave.com/

Ja sitten tilaamaan itselle pelit ja vehkeet: https://shop.omegawave.com/

Bodarille tuon tämän hetkisen systeemin tuoma hyöty on rajallinen, mutta raskaita aerobisia treenejä vetävälle kerrassaan mainio apuväline :)

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Maastaveto 120kg

Eikä tänään edes ollut kovin hyvä fiilis! Pitää koittaa isompia rautoja sitten, kun seuraavan kerran on Superkattipäivä :D
Fiilis oli siis todella lötkö salille lähtiessä. Olin nököttänyt hömppäkirjan ääressä lähes koko päivän, paitsi välillä vähän kokannut sekä jeesinyt siippaa kopterin säätämisessä. Melkein nukahdin, kun menin ihan vain hetkeksi sänkyyn lepuuttamaan silmiä... Mut ehkä se glögi-pipari-Aftereight-tankkaus olikin fiksu veto? Pitää muistaa ens kerrallakin ;)

Tälleen tein tänään:
soutu 10min
mave 10*tanko, 10*40kg, 8*60kg, 2*80kg, 1*100kg, 1*120kg, 3*12*60kg
8*12 erilaisia vatsarutistuksia + olkapään kuntoutusliikkeitä sarjatauoilla
sivutaivutus 3*20*20kg
selkälaite 3*12*45kg
rotary torso 3*15*20kg
venyttelyt

Mun enkat on nyt siis penkistä 80 kiloa ja mavessa 120 kiloa. Molempiin pitäis saada vielä 50% lisää niin alettais puhua maailmanluokan tuloksista. Ei taida ihan äkkiä irrota, mut ei se mitään, en mä kisoihin tahtoiskaan. Kiva vaan vertailla tuloksia :)

Yllättävän helppoa on ollut olla treenaamatta yläkroppaa ja kuntouttaa vaan tota olkapäätä. Henkisesti siis. Olisin kuvitellut hötkyileväni enemmän. Olen vaan ottanut ilon irti tästä alakroppaan keskittymisestä ja todennut, että ehtiihän sitä penkkitulosta parantaa ensi vuonnakin. Sellasen päätöksen olen tehnyt, että kolmas kerta toden sanoo: jos saan vielä kolmannen olkapäävamman niin sitten jää raskaat penkit mun osalta siihen. Riippumatta siitä, onko tavoite savutettu. Ei ole oman painon nostaminen jatkuvien vammojen arvoista!

lauantai 24. marraskuuta 2012

Rikos ja rangaistus

Rikos: Kohtuullinen, järkevä ja terveellinen syöminen kokonaisen kahden viikon ajan.
Rangaistus: Nesteturvotus ja punkea olo ekalla viikolla + ummetus ja punkea olo tokalla viikolla.
Koita tässä nyt sitten motivoitua elämään terveellisesti, kun herkkuja ahmiessa olo on parempi ja aineenvaihdunta toimii!

Tehtiinkin pikapäätös sen sängyn kanssa ja käytiin jo tänään tilaamassa. Toimitusaika 4 viikkoa - toivottavasti ehtii vielä jouluksi kotiin. Ei sillä oikeesti mikään kiire ole, mutta kun nyt kerran sattuu joulu olemaan ovella niin tota vois sit kutsua vaikka joululahjaksi :D

Tänään kuntonyrkkeilyssä lainasin Terksun mainiota sanontaa "hidas kuin evoluutio", kun sparrasin toisen aloittelijan kanssa ja oltiin molemmat ihan pihalla, kädet ja jalat solmussa. Vitsit, että se jaksaa hymyilyttää :)
Se mun parina ollut tyttö käy myös samalla salilla kuin me ja siellä sillä on myös poikaystävä aina mukana. Siippa kertoi olevansa töissä samassa toimistorakennuksessa tän poikaystävän kanssa. He ovat morjestavat käytävillä. Tänään juteltiin sen tytön kanssa, että nyt kaikki muut tietää jo toisensa, paitsi se tyttö ei tiedä, kuka mies on mun siippa, kun ei olla satuttu kaikki salille yhtä aikaa nykkeilyn alkamisen jälkeen. Se oli yrittänyt poikaystävältään kysellä tuntomerkkejä, mutta vastaus oli ollut jotain tyyliin " no se mies, joka on sen naisen kanssa, joka tekee penkkiä tosi isoilla painoilla" :D Mahtavuutta! :D Mut valitettavasti toi selitys ei paljon auttanut asiaa, kun kyllähän se mut tietää vaan ei sitä, kenen kanssa mä olen siellä salilla ollut!

perjantai 23. marraskuuta 2012

Pöllö sänkyostoksilla

Se mun Twilight-leffakaveri on loistavaa shoppailuseuraa - aina löytyy jotain ostettavaa. Tiistaina ostin pöllöpaidan, Esprit, koko XXL, tiukat hihat, liian isot lihakset jälleen ;)

Tänään kaahattiin töiden jälkeen Mäkkärin kautta sänkykaupoille. (Ihan tyhmää syödä epäterveellistä ruokaa kiireessä niin, ettei siitä ehdi edes nautiskella...) Lötkötettiin Tempurin, Jensenin, Hästensin ja Unikulman pedeissä. Eipä niissä isoja eroja ollut, mutta kaikki oli paaaljon parempia kuin meidän nykyinen luokille nukuttu sänkyvanhus. Ja kyllä noilla hinnoilla saa ollakin! Siippa tietty tahtois sellasen moottoroidun sängyn - toimiihan se sähköllä. Mä en ole valmis maksamaan penniäkään jälleen yhdestä päristimestä, jolla mua sitten pidetään hereillä pitkin öitä ;)
Nyt vähän aikaa märehditään tätä päätöstä... Jensen on tällä hetkellä vahvoilla. Saa antaa neuvoja ja kertoa mielipiteitä. Ja saa myös hehkuttaa, kuinka tärkeää hyvä uni on treenien ja jaksamisen kannalta ja kuinka hyvä sänky on järkevä sijoitus, jonka vuoksi kannattaa luopua muutamasta rankalla työllä ansaitusta tontusta, vaikka oliskin tämmönen diplomi-pihi-insinööri ;)

torstai 22. marraskuuta 2012

Jennifer Lopezin hajuinen nainen

Sittarissa oli Love & Glamour haisuvesi halvennuksessa 15 euroo - ostin :D
Siippa sanoi, että se ei haluis ostaa parfyymia tarjouksesta, että se on jotenkin sellanen tuote, joka tuntuu heti huonommalta, jos se ei ole kallista. Mitä mieltä te olette? Itse olen kyllä ihan onnellinen hyvästä diilistäni :)
Olen onnellinen myös siitä, että kävin hieronnassa, eikä hierojakaan enää huomannut krampanneessa pohkeessa mitään erilaista toiseen verrattuna. Yksi kremppa parantunut, yksi vielä jäljellä. Fyssariksi koulutettu hieroja antoi siunauksensa mun olkapään kuntoutusliikkeille, kun kuvailin vaivojani ja rehab-suunnitelmaani. Tällä viikolla vemppaan rehab ohjelman läpi kolmesti, tiistaina, tänään ja sunnuntaina, yhden kilon babypunteilla :)

Mutta nyt, vaikken olekaan saanut mitään kiertotunnustusta niin sehän ei estä mua antamasta tunnustusta hauskalle blogille, kun musta kerran siltä tuntuu! Liian isot lihakset hihityttää aina :) ja on ollut tänään mielessä, koska löysin kaapistani kivan paidan, joka on nykyään mulle käsivarsista varsin tiukka. Aina kun tarvii tehdä jotain, missä käytetään hauista, paita puristaa - liian isot lihakset nääs :D

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Haaste vastaanotettu

Minähän en lue muotiblogeja lue (pois se minusta!) mutta Project Mama blogin kautta sain kuulla muotiblogeissa leviävästä au naturel haasteesta. Joku bloggaaja oli saanut negaa palautetta ulkonäöstään ja siitä sikisi trendi postata oma pärstä suihkunraikkaana, ilman meikkiä ja photoshoppia. Kovin kannatettava asia tämä, että näytetään median täydellisten ihmisten rinnalla myös oikeita ihmisiä vikoineen. Mä olen ennenkin postannut naturelnaamaisia treenikuvia ja muuta karua matskua, joten nyt pitää pistää paremmaksi: rumin mahdollinen kuva minusta:


Nojaa, ehkä vois olla vielä pahempi, jos sattuis joku näkyvä finni olemaan, mutta just tänään ei valitettavasti ole ;) Suunnattoman suuri nenä kuitenkin tulee oikeuksiinsa :D Ja pahoittelen pientä epätarkkuutta - kuntonyrkkeilyn jälkeen tärisevillä käsillä ei tuon vakaampaa saanut. Tää on vakain kolmesta! Amin Asikainen on kauhee piiskuri!
Heitän haasteen eteenpäin kaikille halukkaille paljastelijoille.

Eilen olin muuten katsomassa laatudraamaa, eli Twilightia. Tässä osassa oli vähemmän siirappisia ja myötähäpeää herättäviä kohtauksia kuin edellisessä :) Tykkäsin kirjoista enemmän. Jotenkin kirjoissa on helpompi uskoa yliluonnolliseen ja sulattaa siirappia. Oon tainnut jo ennenkin paasata tästä, mutta sanonpa taas: Musta on väärin haukkua Twilightia huonoksi, kun arvostelu tehdään "aikuisten asteikolla", mutta tarina on suunnattu teinitytöille. Ei kaikki lapsille ja nuorille suunnatut tarinat ole niin hyviä, että aikuisetkin tykkää. Muumit ja Potterit on poikkeuksellisen hyviä, eikä sellasta voi odottaa kaikilta.

maanantai 19. marraskuuta 2012

Oodi puntille

Crossari lihakset sopivasti lämmittää,
kun siinä kymmenen minsaa länkyttää.
Niskassa painoa nelkyt kiloa,
kyykkyyn-ylös kakskyt toistoa,
ja niitä neljä sarjaa,
johan tekee gutaa!

Vatsojakin muutaman jaksaa ähistä,
aina askelkyykkyjen välistä.
Rutistuksia neljä kertaa viistoista,
ja sitten, katsoin oikein kellosta,
hoovereita neljä puolikasta minuuttia,
ennen kuin olin spagettia.

Askelkyykkykävelyä neljä kertaa kolkyt askelta,
ystävämme maitohappo tuntuu ihanalta!
Vartti crossarilla pistää hapot liikkeelle
sekä nostaa sykkeen korkeelle.
Keskisykkeeksi 144 napsahtaa
ja aikaa on taulussa 65 minsaa.

Vartin venyt treenin lopettaa,
ennen kuin kintut piiputtaa.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Luin kirjan

Mulla on viha-rakkaussuhde lukemiseen. Jos mulla on hyvä kirja kesken, en halua tehdä mitään muuta kuin lukea. Sitten kun se loppuu, mä oon ihan pöllämystynyt ja surullinen, kun joudun palaamaan todellisuuteen - ja usein myös jumissa ja jännityspäänsäryssä. Eilen nyrkkeilyn jälkeen aloin lukea Louise Bagshawen kirjaa When she was bad ja nyt 405 sivua myöhemmin olen taas palannut Suomeen myös henkisesti. No ei, kävin mä Elämyskamelin kanssa vesijuoksemassa aamulla, mikä oli oikein tervetullut tauko kirjan ääressä könöttämiseen :)
Kirja oli hyvä. Täysin hömppää, mutta silleen hyvällä tavalla - ei täysin ennalta arvattava, ei myötähävettävä, eikä tylsä. Muistui taas mieleen, miten paljon mä tykkään kosto-on-suloinen-tyylistä. Pitää ehkä lukea Monte Criston kreivi uudelleen. Se on loistava ja on paljon hienompaa kertoa blogissa lukeneensa tollasen maailmankirjallisuuden klassikon kuin jonkun tuntemattoman hömpän ;)

lauantai 17. marraskuuta 2012

Epärealistisia kuvitelmia

Tiedätteko sen, kun monet laihduttajat kuvittelee sitten laihana olevansa onnellisia ja kaikki elämän ongelmat ratkeaa, mutta todellisuus on, että laihana on laiha, mutta kaikki muut ongelmat on ihan samat kuin ennenkin?
Vastaavaan tyyliin mä ajaudun usein ajattelemaan, että jos me muutettais isompaan asuntoon niin sit meillä olis siistiä ja viihtyisää. Oikeestihan siisteys ei ole asunnon ominaisuus vaan niiden asukkaiden! Kyllä toi siippa saa sekasorron aikaa isommassa tilassa siinä missä pienemmässäkin. Kaksiossa asuessa se joskus sanoi mulle, ettei se voi enää siivota siellä, kun ei ole tilaa, minne laittaa kaikkia tavaroita, mutta sitten isommassa asunnossa se kyllä voi pitää paikat siistinä. Nyt on asuttu 7 vuotta tässä isommassa asunnossa ja taas on sama ääni kellossa. Ei voi siivota, kun ei ole paikkaa, mihin laittaa, mutta kyllä se sataneliöinen sitten varmasti pysyisi siistinä! Mistäköhän esim. ne likaiset vaatteet tietää sitten, että nyt ollaan isommassa asunnossa, joten nyt pitää alkaa itse kiivetä pyykkikoriin lattialta? Älkääkä vastatko, että se mies rakentaa sen siivousrobotin, joka osaa lajitella pyykit. En usko koko juttuun siipan sanomana, joten en usko teitäkään, jos niin väitätte!

perjantai 16. marraskuuta 2012

Voittajatiimissä

Omegawave on valittu vuoden 2012 parhaaksi mobiilipalveluksi! Ja sehän on tietenkin suurelta osin mun mainion betatestauksen ansiota :D
http://mobiili.fi/2012/11/07/vuoden-2012-parhaat-suomalaiset-mobiilisovellukset-valittu-katso-voittajat/

Satuin lukemaan tämmösen jutun ja se oli niin kiintoisa, että laitan linkin teillekin :)
Five photos that sparked body image debates:

torstai 15. marraskuuta 2012

Spinningpäivä on onnenpäivä

On tänään spinning-päivä, 
ei murheesta häivää!
On tänään spinning-päivä 
ja onnellinen oon!

Polkasin työpaikan kellarissa 65 minuuttia keskisykkeellä 142 ja venyttelin. Kyllä mulla on hyvä työpaikka, kun siellä on salilla spinningpyörä! Muutoinhan koko salista ei olis mulle mitää iloa.
Hikoilin tänään ihan poikkeuksellisen paljon, mutta kyllä mulla olikin mistä hikoilla. Koko viikon oon ollut punkean turvonnut nakkisormi. Ehkäpä nyt palautuu nestetasapaino normaaliksi?
Toissapäiväinen maastaveto ei haitannut eilistä kuntonyrkkeilyä, mutta spinua se vähän haittasi. Seisaaltaan polkiessa tarvii sen verran staattista pitoa keskikropassa, että selkä meni hapoille. Oli pakko istua joka toinen biisi - tai onhan mun muutenkin istuttava aika paljon, kun ei kunto kestä ;) Seisaaltaan polkeminen on kyllä paljon kivempaa, kun siinä on enemmän tekemisen meininki!

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Romu naiseksi

Olin tänään kuudetta kertaa kuntonyrkkeilyssä ja nyt uskallan myöntää, ettei se enää iske kuin metrinen halko. Joskus 90-luvun loppupuolella kävin vuoden ajan kerran viikossa kuntonyrkkeilyssä ja tykkäsin siitä niin paljon, että jaksoin matkustaa bussissa 45 minsaa suuntaansa päästäkseni sinne. 2000-luvun alussa kävin  aina maanantaisin Motivus Kampissa Ismon combat mixissä ja se oli parhautta! Tunti alkoi aina näillä sanoilla: "Ismo täällä vetämässä combat mixiä. 45 minuuttia mennään. Onko joku ekaa kertaa?" :)

Näillä perustein odotukset oli kovat ja todellisuus pieni pettymys, kun touhun paras puoli on erilaisuus - vaihtelu virkistää. Huonoin puoli taas on se, ettei mun kroppa tahdo kestää tätä uutta ja erilaista rasitusta. Se kolme viikkoa sitten krampannut pohje ei vieläkään ole täysissä voimissa. Välillä se jo tuntuu normaalilta, mutta rasituksessa se kipeytyy enemmän/helpommin kuin toinen puoli.
Kaivelin muistiani ja muistiinpanojani ja vaikuttais vahvasti siltä, että tää mun olkapäävaivakin alkoi vasta kuntonyrkkeilyn myötä. Ekalla kerralla siellä tehtiin kuntopiiriä ja hakattiin säkkiä. Tekniikkaa ei treenattu ollenkaan. Pidän todennäköisenä, että mä olen hakannut sitä säkkiä enemmän voimalla kuin taidolla ja siinä rikkonut olkapääni. Too strong for my own good!

Paikkojen särkyminen ei ole mikään ihme siinäkään mielessä, että nyrkkeilyssä näköjään kuuluu huitoa menemään karmeeta kyytiä. Verryttelyissä pyöritellään käsiä kuin propelleja ja kuntopiirissä renkataan kaikkia liikkeitä sellasella tempolla, ettei yksikään itreään kunnioittava bodari suostuis sellaseen. Mä teen aina kaiken puolet hitaammin kuin ne ohjaajat ja joskus ne vähän viittilöi mulle, että vois tehdä nopeemminkin ;) mutta en mä voi alkaa riuhtomaan tai lisävammat on lähes varmoja. Mä oon varmaan alunperin ihastunut bodaukseen, koska siinä saa tehdä hitaasti, mikä on mulle luontevaa ja sitten harjoittelun myötä mä olen oppinut vielä entistäkin hitaammaksi. Musta tulis aivan äärettömän surkea nyrkkeilijä :D

Yks iso miinus kaikissa ohjatuissa tunneissa on se, että tunti on tiettynä päivänä, tiettyyn aikaan. Kaikki muu elämä pitää sovittaa sen mukaan, jos haluaa osallistua. Aina se ei tietenkään onnistu ja silloin tuntuu rahaa menevän hukalle. Myös muut treenit pitää sovittaa nyrkkeilyn ympärille, mikä on haastavaa, kun siellä nyrkkeilyssä tehdään mukavan vaihtelevasti eri juttuja eri kerroilla. Esim. eilen oli aikamoinen pähkinä, kuinka paljon voi vetää maasta, ettei tänään tipahda kesken nyrkkeilyn. En tehnyt mitään maksimisuorituksia vaan perustreeniä, josta lihakset ei tulleet kipeiksi, mutta väsyneiksi kyllä:

soutu 10min
mave 20*tanko, 20*40kg, 15*50kg, 15*60kg, 3*12*70kg
8*12 erilaisia vatsarutistuksia
sivutaivutus 3*20*20kg
rotary torso 3*15*20kg
venyttely

Nyrkkeilystä selvisin helposti, kun siellä ei tällä kertaa tehty juurikaan lihaskuntoa vaan hakattiin menemään. En tiedä, oliko tää rankoin treeni tähän asti vai alanko mä vaan päästä jyvälle sen verran, että saan tehtyä kovempaa. Rankkaa oli joka tapauksessa ja aerobinen kunto oli se osa-alue, joka alkoi ekana loppumaan.

tiistai 13. marraskuuta 2012

In denial

Luin Teemu Ollikaisen kirjan Syö mitä mielesi tekee. Ihan kiva, kasi puol. Kannattaa lukea, muttei kannata odottaa maailman mullistuvan.
Nimen perusteella odotin kirjan kertovan siitä, miten saada aikaan muutos siinä, mitä tekee mieli syödä. Mä oon nimittäin itse järkeillyt asian silleen, että jos onnistuu muuttamaan mielitekonsa niin, että haluaakin pizzan sijasta salaattia, suklaan sijasta banaania ja keksien sijasta omenoita niin painonhallinta on pirskatin paljon helpompaa! Ei tarvitse käyttää tahdonvoimaa ja taistella mielitekojaan vastaan, kun voi huoletta syödä, mitä mieli tekee :)

Todellisuudessa kirjan sisältö ei musta juurikaan liity tuohon nimeen. En saanut kaipaamiani vinkkejä mielitekojen siirtämiseen. Tyypilliseen psykologi-tapaan kirja kyselee paljon kysymyksiä, muttei anna valmiita vastauksia. Monista kohdista kävi selvästi ilmi, etten mä ole tän kirjan varsinaista kohderyhmää, kun mulla ei ole syömisen kanssa mitään varsinaista ongelmaa. Usein tuli myös tunne, että kirja on kirjoitettu enemmän runsaasti ylipainoisille, eikä tämmösille muutaman kilon tiputtajille. Erityisesti haluan mainita sen kohdan, jossa puhuttiin liikunnasta. Siinä lähdettiin oletuksesta, että lukija ei harrasta liikuntaa. Sanallakaan ei annettu ymmärtää, että joku tämän kirjan lukija voisi olla innokas ja aktiivinen liikkuja.

Ehkä mä olen "in denial" kun musta kirjassa oli tosi vähän asioita just mulle. Ehkä mä en ole vielä kypsytellyt tarpeeksi, enkä ole valmis myöntämään omia ongelmallisia ajatusmallejani? Kirja vaikutti kyllä hyvältä "kaikille muille" ja etenkin aloittelevalle painonhallitsijalle, jos vain on avoin oppimaan asioita kirjasta, eikä kantapään kautta, kuten me normaalit ihmiset opimme ;)

Tämä oli minusta erityisen hyvin sanottu, enkä voisi olla enempää samaa mieltä: "ruokavalioiden paremmuudesta keskustelemisen sijaan huomio tulisi kiinnittää nimenomaan niihin yksilöllisiin ja psykologisiin tekjöihin, jotka auttavat noudattamaan tiettyä ruokavaliota tai vastaavasti saavat aikaan ruokavaliosta lipsumista tai sen noudattamisen keskeytymisen." Koska eihän siinä laihdu ollenkaan, jos ruokavalio on omasta mielestä niin kamala, ettei sitä jaksa noudattaa kuin pienen hetken!

Kuten jo kerran sanoin, kirja antaa enemmän kysymyksiä kuin vastauksia siitä, mitä ovat ne yksilölliset ja psykologiset tekijät, jotka saavat aikaan ruokavalion noudattamisen ja painon putoamisen. Lukijan pitää siis olla valmis tekemään paljon omaa ajatustyötä kirjan lukemisen jälkeen. Täytyypä pistää pienet harmaat aivosolut hommiin! :)

maanantai 12. marraskuuta 2012

Rehab

Aika menee ihan älyttömän nopeesti! Oon ehtinyt olla jo kaksi viikkoa ilman yläkropan treenejä, jotta toi kipuinen olkapää sais vähän huilia. Olen kuitenkin polkenut spinningpyörää, käynyt kuntonyrkkeilyssä ja tehnyt mavea sekä monia muita arkipäiväisiä asioita...eli joku muu vois pitää tätä ihan jonain muuna kuin huilina ;) En kuitenkaan ole tehnyt leuanvetoja, penkkiä, pystypunnerruksia tai mitään käsitreenejä, joten kyllä kai tää normitreeniin verrattuna on kevyttä ollut. Ainakin tuntuu, että nyt olis jo paranemaan päin. Eilenkin kyykkytangosta kiinni ottaessani olkapäässä juili mielestäni vähemmän kuin viimeksi, reilu viikko sitten...

Sillon ton toisen olkapään ollessa kipeenä, löysin interweebiosta tämmösen tosi hyvän kuntoutusohjeen: http://www.bodybuilding.com/fun/wotw113.htm
Ohjeen mukaisesti tein sitten näitä liikkeitä:
http://www.bodybuilding.com/exercises/detail/view/name/arm-circles
http://www.bodybuilding.com/exercises/detail/view/name/arnold-dumbbell-press
http://www.bodybuilding.com/exercises/detail/view/name/side-lateral-raise
http://www.bodybuilding.com/exercises/detail/view/name/reverse-flyes
http://www.bodybuilding.com/exercises/detail/view/name/reverse-flyes-with-external-rotation
http://www.bodybuilding.com/exercises/detail/view/name/cable-internal-rotation
http://www.bodybuilding.com/exercises/detail/view/name/external-rotation-with-cable

Hyvin parani sillon, joten eiköhän oteta uusiks :) Tällä viikolla olis tarkoitus tehdä rehabia joka päivä, ilman lisäpainoja. Jos kaikki menee mallikkaasti niin ensi viikolla sitten otan pienet painot käyttöön.

Äsken tein tän päivän osuuden ja yllättäen toi ihan perus käsien pyörittely juili eniten. Kaippa siinä sitten olkapää joutuu just mojovaaan asentoon. Kaikissa ääriasennoissa se tuntuu epämiellyttävältä ja sen liikeradat on hiemat rajoittuneemmat kuin tolla terveellä puolella.
Noita kahta vikaa liikettä (internal & external rotation with cable) mä oon tehnyt joka penkkitreenin päätteeksi edellisestä olkapäävaivasta saakka ja kas vain, niillä liikeradoilla olkapäähän ei satu ollenkaan! Vaikuttais siltä, että noissa rotaatioissa työtä tekevät pienet kiertäjäkalvosimen lihakset on mulla ihan hyvässä kunnossa, ehkäpä juuri treenin takia. Sen sijaan joku muu lihas siellä ei ole yhtä hyvässä kunnossa, ehkä koska se ei saakaan tarpeeksi vahvistusta noissa rotaatioliikkeissä, joten se on nyt sitten ottanut osumaa. En siis tiedä, arvailen vain. Sen nyt kuitenkin tiedän, että kiertäjäkalvosin on monimutkainen härdelli, jonka kanssa ei kannata leikkiä. Wikipediasta voi aloittaa, jos haluaa lukea lisää: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiert%C3%A4j%C3%A4kalvosin

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Kevyttä kyykytystä

Aamun sali:
lämppäri crossarilla 10min
kyykky Smithissä 4*20 20kg+tanko, joka ei paina juuri mitään
jalkojen nosto vatsat 4*15
askelkyykky 4*10 /puoli
hoover 4*60 "sekuntia" eli laskin päässäni tod näk nopeammin kuin sekuntit oikeasti menee
crossari 15min
Tässä vaiheessa oli tunti täynnä. Lopettelin venytyksillä ja kiiruhdin kohti isänpäivän viettoa :)

Tollanen kevyt jumppailu tuotti hyvän pumpin reisiin - farkut oli tavallistakin tiukemman tuntuiset. Tein tarkoituksella kevyesti. En halua olla kipeenä monta päivää vaan aloitella kevyesti ja lisätä painoja tarpeen mukaan, jotta riittää paukkuja kuntonyrkkeilyyn ja muihinkin treeneihin. Lisäksi mulla ei ole mitään erityisiä jalkojen kasvatustoiveita. Ne on jo muutenkin suhteettoman suuret, eikä se ole pelkkää läskiä ;)

lauantai 10. marraskuuta 2012

Sillon kun mä olin laiha...

Ostin kaksi mekkoa yksiä häitä varten - ihan vaan, koska molemmat oli ihania ja oli niin kivaa löytää sopivia nättejä vaatteita. Toista niistä en sitten ehtinyt käyttää kertaakaan ennen kuin lihoin takaisin...
Tämmönen on se mekko, joka pääsi päälle häihin:


Kuten kuvasta näkyy, mun määritelmä sanalle "laiha" voi hyvinkin vastata jonkun muun lihavaa ;) paino oli tuolloin jotain 73kg eli edelleen 3kg ylipainon puolella. Mekko on Your Facen, koko 42. Niillä on niin pienet koot, ettei nykyisissä mitoissa kannata edes mennä koko kauppaan!

Tämmönen on se mekko, jota en ehtinyt kertaakaan käyttää: 



Että se on nätti! Modasta ostettu, s.t.i. merkkinen, koko 40. Arvioisin, että se on nyt lantiosta ja vyötäröstä yhden kokonumeron liian pieni, mutta selästä vähintään kaksi numeroa, jotain 10-15 senttiä. Mekon oston jälkeen meille ostettiin myös leuanvetotanko ja mä aloin treenaamaan sillä ;)
Siippa oli suloisesti äimän käkenä näitä kuvia ottaessaan. Se pitää itseään niin tarkkana ja analyyttisena, mutta se ei ole huomannut mun kasvaneen lähellekään noin paljon. Sillon kun mä laihdutin, se ei kuulemma huomannut kovin suurta muutosta ja sit, kun mä lihoin takaisin, se ei myöskään huomannut juuri mitään.
Harmittaa kyllä ihan simona, etten voi laittaa tota mekkoa pikkujouluihin! Uuttakaan en viitsi ostaa pelkkiä firman bileitä varten, joten taidan mennä taas tylsästi farkuissa :/

perjantai 9. marraskuuta 2012

Kirjayllätys

Sain tällä viikolla yllätysviestin kirjastosta: Varaamasi aineisto on noudettavissa. Olin jo ehtinyt unohtaa joskus kesällä varanneeni kirjan Syö mitä mielesi tekee, kun siellä oli mua ennen jonossa puolet Espoon naisista ;) Kerron sitten kirjasta tarkemmin, kun olen ehtinyt lukea enemmän kuin nelkyt sivua.
Tänään painuin polkemaan sitä pyörää, joka eilen jäi tekemättä ja fiilis oli hyvä. Odotin työpaikan kellarin olevan typötyhjä perjantai-iltana, mutta siellä olikin kaikkien aikojen suurin yleisöryntäys: viisi ukkoa vääntämässä punttia. Onneks ukot ei paljon spinningpyörästä perusta eli mä sain omia sen itselleni ilman tunnontuskia. Polkasin 1h 10min keskisykkeellä 142 ja venyttelin päälle. En tajuu miten voin olla näin tajuttoman jäykkä, vaikka venyttelen kiltisti joka treenin jälkeen. Ei oo reiluu!

torstai 8. marraskuuta 2012

Rokulipäivä

Tänään oli tarkotus mennä polkemaan pyörää, mutta väsymys voitti. Vähän piti käydä sisäistä väittelyä siitä, olenko vain laiska vaiko todella fiksu, kun kuuntelen itseäni. Faktahan on kuitenkin se, että mä olen kaikkea muuta kuin laiska treenaaja ja hyvin harvoin jätän suunniteltuja treenejä väliin, joten eiköhän tässä aika varmasti ole kyseessä oikea väsymys. Siippakin jätti joka-torstaiset ohjatut sulkapallotreenit väliin kurkkukivun takia. Toivottavasti ei tartu muhun!

Töissä vietettiin tänään World Usability Day:tä esittelemällä meidän tiimin toimintaa vuoron perään kaikissa kahvihuoneissa. Siitä sirkuksesta päästyäni istahdin koneelle ja otin pikku tauon asentamalla kännykkään eilen tulleen uuden version oomegaveivistä. Sehän ei sitten näyttänytkään ihan siltä kuin pitäis, joten ei muuta ku ruikutuspuhelu pojille. Pienen etä-ropaamisen jälkeen multa kysyttiin, voisinko tuoda luurin sinne näytille. Oli varsin hupaisaa tuottaa iloinen yllätys vastaamalla "no okei, oon siellä 10 minuutin kuluttua" :D
Onneks olin jo päättänyt jättää pyöräilyn väliin niin pystyin tekemään noin. Tuli sit tunti miinusta tänään, mut kai siitä selvitään. Mun luuria tutkittiin reilu tunti ennen kuin todettiin, että bugi siellä jossain on, mutta se ei toistu systemaattisesti, joten ei voi nyt suoraan sanoa juuta eikä jaata... Tylsää. Tämä vanha buginmetsästäjä on aina tyytyväinen, kun löytyy bugi, mutta kaksin verroin tyytyväinen, kun löytyy varma keino toistaa se bugi aina ;)

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Maailman kuuluisin pylly!

Sitä mennään tänään katsomaan sekä kuuntelemaan Jennifer Lopezin laulantaa :D
Meillä on istumapaikat jossain yläkatsomossa, kun niitä oli enää myynnissä siinä vaiheessa, kun mä älysin mennä ostamaan. Me päästään aina töihin niin myöhään, etten ehdi älytä ajoissa ;) Näin kävi sekä Jenniferin että Pinkin kohdalla. Mut ei se mitään - toisaalta on ihan jees, ettei tarvii ryysätä vaan tietää mahtuvansa omalle paikalleen. Siippa vielä tykkää ryysätä paljon edemmäs kuin minä, joten tälleen vältytään siltä väittelyltä. Ja kai sielläkin voi vähän nousta seisomaan ja tanssia, jos ei pysty vastustamaan :D

tiistai 6. marraskuuta 2012

Tehorääkki alkaa tuntumaan

Koska jo huikeat 3 lukijaa on vastannut YES! mun laadukkaaseen kyselyyn, kerron nyt juurta jaksain tän päivän treenit :D

lämppärinä soutua 10min
mave 20*tangolla, 15*40kg, 3*12*50kg
ekanlainen vatsaliike 4*12
sivutaivutus (kylkiliike) 3*20*20kg
selkälaite 4*12*45kg
rotary torso laite 3*15*20kg
tokanlainen vatsaliike 3*12
kyykkytekniikka omalla painolla 3*20
kunnon venyttelyt

Selvästi tuntee lihaksissa, että olen nyt rääkännyt alakroppaa tavallista enemmän, kun en ole tehnyt yläkroppaa ollenkaan. Kuntonyrkkeilyssä lauantaina ilmeisesti tehtiin jotain uutta, johon mun koivet ei ole tottuneet, sillä siellä on jotain lihaksia kipeenä. Sen takia en lähtenyt tekemään mavea tuon kovempaa. Plus että edellisestä samanlaisesta treenistä on vasta 5 päivää, eikä sitä normaalia viikkoa. Varmasti tekee vain hyvää tämmönen pieni rutiinien sotkeminen ja tehojakso alakropalle, kunhan maltan olla liikaa repimättä ;)

Eipä mulla sit muuta. Koitan päästä kohta nukkumaan ja saada unta, vaikka vasta puoli tuntia sitten tultiin salilta. Poikien syytä taas - ne halus mennä vasta, kun pahin ruuhka on ohi eli 20:30, joka on mun mielestä jo liian myöhään!

maanantai 5. marraskuuta 2012

Go for it!

Omegawave oli tänä aamuna telkussa!
Täällä: http://www.katsomo.fi/?progId=151261

Tänään kerrankin käytin tota värkkiä oikein kunnolla hyödyksi ja tein urheilupäätökseni mittaustuloksen perusteella. Yleensähän maanantai on mulla lepopäivä, mutta koska eilen tein vain kevyttä vesijuoksua, ajattelin kykeneväni tänään juoksemaan matolla. Päätin tehdä mittauksen töiden jälkeen ja jos laite sanoo Go for it niin sittenhän menen. Se sanoi ja mä menin. Tunnin keskisyke oli 150 ja siitä oli juoksua 37 minuuttia ja kävelyä sitten 23 minuuttia.

Nyt pari tuntia juoksun jälkeen tein uuden mittauksen ja kas kummaa, tulos oli huonompi. Go responsibly ei vielä ole mikään huono tulos, mutta eipä tunnin treeni vielä ole kamalan iso rasituskaan. Tavallaan vois sanoa, että ennen treeniä sain "valmiuspisteitä" 20/21 ja treenin jälkeen 16/21. Sydämellä olis varaa mennä kovempaa ja kauemmin, mutta jalat ei oikein kestäis enempää juoksua kerralla, kun on massaa näin paljon. Harmi.

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Naku

Pääsin vihdoin ja viimein Yrjönkadulle nakuilemaan :D 1920-luvulla rakennettu uimahalli on huikea elämys - ihan erilainen kuin joku moderni Mäkelänrinne! Naku-uinnista tuli kivat mökkeilyfiilikset - vaikkakin mökillä saa ruuhkan sijasta uida ylhäisessä yksinäisyydessään. Sammakkoveto tuntui häijyltä olkapäässä, joten uinti jäi kahteen altaanmittaan. Onneks oli muutenkin tarkoitus panostaa vesijuoksuun. Olipahan melkosen outo fiilis kietasta vesijuoksuvyö päälle paljaaltaan - ja kylmäkin se oli! Nakuvesijuoksun yllättävin aspekti oli pomppivat tissit. Mä olin kuvitellut, ettei siinä hypi niin kovasti ja vesikin vaimentaa liikkeitä, ettei tissit pääsis pomppimaan. Uikkari päällä vesijuoksu on kyllä miellyttävämpää. Nakuhommissa kannattaa panostaa uintiin.

Mulla on sellanen seinäkalenteri, jossa on ihmisten nimipäivien lisäksi myös kissojen viralliset nimpparit. Tänään päivänsankarit ovat Catsy ja Katti. Katson siis viettäväni tänään nimipäivää :) Mulla on ehkä joku äärettömän pieni nimppari-fiksaatio, kun ihmisten kalenterissa mulla ei omaa päivää ole. Aikanaan on ollut, mutta joskus 20-luvulla se poistettiin, ilmeisesti nimen harvinaisuuden vuoksi. Siitä voitte sitten arvuutella, mikä mun nimi on, jos ette mua livenä tunne :D

lauantai 3. marraskuuta 2012

Selkäläskikatsaus

Omaa napaansahan saa tuijotella peilistä niin paljon kuin jaksaa, mutta selkää ei silleen tuu nähneeksi. Parissa blogissa näkyy välillä peilin kautta otettuja omakuvia ja nyt mun uteliaisuus voitti laiskuuden ja räpsin menemään. Eka itselleni tutuin näkymä, oma napa. Antakaa anteeksi hehkee naama ja tyylikäs kampaus ;)



Myös tää sivunäkymä on mulle hyvin tuttu. Vasemmalla vedän mahaa sisään minkä kykenen, keskellä olen normaalisti ja oikealla pullistan ulospäin all the way. Mä oon aina ollut sitä mieltä, että jos mun maha olis normaalisti sen näköinen kuin se on sisäänvedettynä niin olisin ihan tyytyväinen. Vaan sittenhän mä vasta olisinkin pulassa housukaupoilla - nykyiselläänkin mun maha on liian pieni reisiin nähden housuvalmistajien mielestä. Paljon kivempaa ajatella noin päin kuin, että reidet olis liian isot :D



Tadaa! Selkäläskit:



Loppuun halusin kuvata vielä jotain imartelevaa, joten tässä ystäväni Haba ja hyvä muistutus valaistuksen merkityksestä valokuvan lopputulokselle. Kuvauspaikkoina makuuhuone, kylppäri ja eteinen:



Mulla on varmaan joku fatorexia, kun tää ei musta näytä ollenkaan niin pahalta kuin näiden statsien valossa vois odottaa: aamupaino 85,8kg, pituus 168cm, BMI 30,4... Voin muuten paljastaa, että vaatteet tekee makkarat. Mun ruoto näyttää paljon muhkuraisemmalta, jos päällä on jotain pari kiloa sitten ostettua ;)

perjantai 2. marraskuuta 2012

Kiinatrikoota ja ruumiskauppaa

Harvoin sitä nykyään ehtii shoppailemaan. Tänään lähetin siipan yksin kotiin, kun oltiin syöty Sellon Chicosilla ja pyörin kaupoissa toteamassa, etten mä sieltä juuri mitään halua ostaa. Kiinatrikoosta nappasin pari toppia, Lindexiltä kiintiökalsareita, apteekista suuvettä ja Minisunia sekä Body Shopista meikkipuuterin. Päätin vihdoin heivata vuoden -99 kesäduunin perua olevat Lumenen jämät, jotka ei edes sovi mun nassun väriin enää. Lumenen tehtaalla töissä ollessa tuli vähän hamstrattua meikkejä ;)

Viime viikolla ruikutin huonoista yöunista ja väsymyksestä. Tällä viikolla olen nukkunut hyvin ja ollut virkeä. En tiedä, onko näissä viikoissa muita eroja, mutta ainakin tällä viikolla olen juonut vähemmän kahvia - vain kaksi kuppia ennen lounasta. Viime viikolla join joka päivä 3-4 kuppia, myös iltapäivällä, sekä joinain iltoina kokista ulkona syödessä. Jos tää huomattava ero mun unen laadussa johtuu kofeiinista niin voi kiesus! Mä pidän itseäni isona ja vahvana ja pystyvänä naisena ja sit muutama pikku tilkka mustaa juomaa saa mut noin nöyrtymään!

Värkkäsin tohon sivuun tollasen kyselyn, kun halusin kokeilla, miten se toimii ja miten sen tulokset sit mulle näkyy. Samalla saan näppärästi udeltua teiltä, haluatteko nähdä tarkempia selontekoja mun jokaisesta punttitreenistä. Useimmiten kirjaan ne kuiteski itselleni ylös, joten voisin samalla vaivalla poustaa tännekin. Eli vastatkaa, please :)

torstai 1. marraskuuta 2012

Pahinta mitä voi tapahtua?

Pakko se on nyt myöntää, niin itselleni kuin teillekin: mun oikeassa olkapäässä on pieni rasitusvamma. Vaikken ole tällä viikolla tehnyt muuta kuin polkenut pyörää niin tänään se kenkkuili enemmän kuin koskaan. Tiukan urheilutoppi-rintsikan pukeminen ja riisuminen vihlas, samoin kuin kyykkytangosta kiinni pitäminen. Mä nimittäin reenasin sitä kyykkytekniikka! Olkapään takia tein vain yhden sarjan tangolla ja loput omalla painolla. Meni ehkä vähän paremmin sisäpelikengillä kuin pehmeämpipohjaisilla juoksutossuilla...
Hyvin doupattu on puoliks hiihdetty ja hyvin suunniteltu on puoliks tehty, joten olen jo suunnitellut mahdollisia vaihtoehtoisia treenejä sille ajalle, kun olkapää toipuu. Tässähän on hyvin aikaa hioa sitä kyykkytekniikkaa nyt ;)
Toivottavasti tällä kertaa olkapään paranemisessa ei mene ihan puolta vuotta. Uskallan melko varmasti sanoa, ettei elokuussa vielä ollut mitään merkkejä mistään vaivasta eli tää on kehittynyt kahdessa kuukaudessa. Ei kai sit paraneminenkaan voi sen kauempaa kestää? Jos kestääkin niin pitää pysyä positiivisena. Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua? Liippaa jo vähän epärealismia, mutta vois käydä niin, ettei mun olkapäät tule koskaan kestämään raskaita rautoja. Sit mun pitäis vaan harrastaa jotain muuta. Viime päivien New Yorkin kuvia katseltuani alkaa tuntua siltä, että mulla menee aika hyvin, jos mun suurin ongelma on olkapääkipu, joka ei edes haittaa normaalia elämää vaan vain urheilua!

keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Mikä on kuuhullun vastakohta?

Viime viikolla nukuin tosi huonosti. Tällä viikolla olen nukkunut ihanasti ja pitkään - eilen jäi blogikin päivittämättä, kun painuin pehkuihin! En mä ainakaan kuuhullu ole, kun täysikuu oli maanantaina :D

Eilen kävin firman kellarissa spinnaamassa 1h 6min, keskisyke 146. Tutkin gymin varustetasoa lähemmin ja totesin sen varsin hyväksi. Löysin tämmöset Fat Gripzit:


Noi on niin fat, ettei mun megaräpyläkään ylety ympäri! Pitää googletella, miten noita vois hyödyntää, kunhan vaan ehdin... Kuvassa näkyy muuten tän kiven halailusta muistoksi jäänyt mustelmakin:


Tänään mun piti mennä kilttinä kattina kuntonyrkkeilyyn, mut lounasaikaan siippa soitti ja kertoi, että sen vanhemmilta sais liput Jukka Puotilan 35-vuotisjuhlaesitykseen tänään. Oon aika ylpee ittestäni, kun osasin niin nopeesti muuttaa suunnitelmia. Päätöstä helpotti, kun tiesin, miten paljon siippaa harmitti, kun toi show oli loppuunmyyty, eikä me saatu lippuja. Lisäks valitettavasti olkapää kuiskii mulle, että sille vois tehdä hyvää olla lyömättä mitään ihan just nyt... 
Show oli hyvä. Kannatti muuttaa suunnitelmia :)

maanantai 29. lokakuuta 2012

Spagettia riisillä ja Janssonin kiusausta jauhelihakastikkeella

Kaikkeen sitä joutuu, kun koittaa viljaa vältellä! Töissä oli lounasvaihtoehtoina pasta bolognese tai Janssonin kiusaus. Kiusaushan on lähinnä perunaa, joten klappasin päälle jauhelihakastiketta proteiinin lähteeksi ja työkaverit hymyili :D
Kotona tehtiin ruuaksi spagettia, joka siis tarkoittaa sitä tiettyä herkkua jauhelihasoossia. Siipalle on tosi tärkeetä, että sen kanssa on spagettia, eikä mitään muuta pastaa, mutta mulle se maittoi hyvin riisilläkin. En osaa sanoa, maistuiko se riisillä yhtään erilaiselta vai oliko ainut ero siinä, miltä annos näytti, miten se käyttäytyi haarukassa ja miltä se tuntui suussa... Voisin ottaa optimistisen näkemyksen ja todeta, että riisi on parempaa, koska sen käytettävyys on parempi. Spagettia on oikeestaan aika vaikee haarukoida suuhun!

Tänään on kipeenä edelleen jalat, selkä ja hauikset sekä uutena ojentajat, joita tein eilen. Onneks maanantai on mulla yleensä sohvapäivä. Ei tartte jaksaa muuta kuin parturoida tuo ukkeli :)

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Aneita ostamassa

Tiedostan oman ökyporvarimaterialistielämäntapani olevan kestämätön, mutten vaan saa laiskasta hedonistin ruhostani irti niitä tekoja, joilla maailma pelastuisi. Siksi äänestin vihreitä ja toivon, että joku muu miettii mun puolesta, mitä maailman pelastamiseksi kannattaa tehdä ja sitten pakottaa meidät kaikki laiskat kansalaiset tekemään niin.
Vaalisalaisuus on musta ehdottoman hyvä asia ja joskus on näppärää siihen vedoten välttää poliittinen keskustelu. Mutta. Yleensä mulla ei ole mitään tarvetta olla kertomatta, ketä äänestän. Jos musta olis noloo myöntää äänestäväni vihreitä niin en äänestäis vihreitä. Jos musta olis noloo myöntää äänestäneeni Niinistöä niin en olis äänestänyt sitä. En ymmärrä, miksi jotkut kategorisesti kieltäytyy kertomasta, ketä äänestivät. Sehän on merkki siitä, ettei kehtaa sanoa, mitä mieltä on asioista - tai sitä, ettei ole mitään mieltä mistään. Mulla ei ole kovin paljon vahvoja mielipiteitä ja kehtaan myöntään sen. Eikä politiikka niin kauheesti mua kiinnosta. Aika pinnallisesti tutustun ehdokkaisiin ja valitsen jonkun hyvältä vaikuttavan tyypin. Ehkä tuo osaltaan saa aikaan sen, ettei mua hävetä kertoa ehdokastani, koska en koe sitä suurena henk koht loukkauksena, jos joku pitää mun ehdokasta ihan tyhmänä. Äänestin Louhelaisen Kirsiä. Repikää siitä.

Eilisen jäljiltä on eniten kipeenä hauikset. Jalat ja selkä on sopivasti kipeenä silleen, ettei vielä yhtään haittaa liikkumista, mutta tuntee jo tehneensä. Täysin kivuitta selvisivät olkapäät, ojentajat, rintalihakset, vatsat ja kyljet. Jännä homma. Joko penkin treenaaminen on voimamieslajien kannalta vähän turhaa tai sit tässä näkyy se, että penkki on ainut liike, jota mä oon tehnyt niin kovaa, ettei yks voimailupäivä ollut penkki-lihaksille mittään. Ainiin, pohkeetkaan ei ole tänään sen kipeemmät kuin eilenkään. Vasen on normijumissa ja se krampannut oikea on ehkä jopa karvan verran paremmassa kunnossa kuin eilen, jee :)

Lihaskipujen lisäksi nahka otti vähän osumaa. Kyynärvarsissa on kiven nostelun jäljiltä pari naarmua ja mustelmaa. Niskassa on pientä mustelmaa muistona merimieskävelystä ja rinnuksissa on kipee kohta (ei kuitenkaan mustelmaa) tukinnostosta. Mullahan on aina kaulassa se sydänkoru, joka näkyy monissa tukkakuvissakin ja nostelin tukkia suoraan sen päälle aika monta kertaa ennen kuin hiffasin ottaa sen pois :D

Pojat oli sopineet salin tälle aamulle, joten mäkin lähdin sinne jumppailemaan, kun oli vielä kivuttomia lihaksia kehossa ;) Olisin tehny penaa, mutta jo pelkällä tangolla oikea olkapää tuntui niin pahalta, että osasin olla fiksu ja jättää väliin. Tein sit ojentajia, kylkiä, vatsoja ja olkapäitä kevyesti. Siitä tulee kohta kaksi vuotta, kun mun vasen olkapää alkoi vihoitella tolla samalla tavalla ja siihen kehittyi lopulta ihan kunnon rasitusvamma kiertäjäkalvosimeen. En tajunnut reagoida niihin tuntemuksiin riittävän ajoissa ja riittävän radikaalisti, joten päädyin noin puolen vuoden treenitauolle yläkropan osalta. Osaiskohan sitä nyt toisella kerralla toimia ajoissa vai vastako kolmas kerta toden sanoo?

lauantai 27. lokakuuta 2012

Hevii settii

Voi että! Oli niin kertakaikkisen siistiä, etten tiedä mistä aloittaa :D
Tää teksti ei mitenkään voi tehdä oikeutta sille, miten hienoa oli päästä kokeilemaan jotain ihan uutta, joten lähdetään purkamaan alusta alkaen. Kävin siis Hämeenlinnassa Heavy Eventsillä kokeilemassa voimailulajeja - siis niitä, mitä Suomen vahvin nainen kisoissa tehdään.

Ekana oli testissä tukinnosto, jossa mä sain pari toistoa 47 kilolla. Mä en ole koskaan tehnyt tempauksia tai mitään muitakaan vastaavia liikkeitä, joissa paino nostetaan maasta suorille käsille. Tollaset teknisesti vaativat liikkeet on musta ekalla kerralla vähän pelottavia, joten en halunnut lähteä testaamaankaan isompia painoja. Toi tuntui jo olevan riittävän lähellä maksimia.
Pohje ei vielä ole 100% kunnossa. Kävellä voin jo normaalisti, mutten esim nousta varpaille, vaikka paino olis tasaisesti molemmilla jaloilla. Tukinnostoa pohje haittas päivän liikkeistä eniten, koska tässä olis pitänyt tehdä pieni "hyppy", jolla tukki avitetaan suorille käsille. Mä en pystynyt mitään sellasta tekemään.

Merimieskävelyssä mä jaksoin köpötellä jokusen metrin joko 110 tai 130 kilon häkki harteilla. En oikeesti enää muista, paljon siinä oli painoa, kun päivän aikana tuli niin paljon kaikkea muistettavaa ;) Suurin ongelma oli häkin heiluminen, joka teki menosta tosi epävakaata. Taaskaan en kokeillut ihan maksimiin asti, että jäi voimia vielä muihinkin lajeihin.
Farmarikävelystä muistan painot varmaksi: kummassakin kädessä oli 55 kilon salkku. Tässä ekana petti sormet - otevoima ei riitä ja sormiin sattuu. Hassua miten erilaiselta tuntui kantaa samaa painoa käsissä tai häkkinä niskassa!
Tässä vaiheessa tuli puhe otevoimasta ja järkkäri Jyrki katseli mun pitkiä sormia ja käski ottaa otteen paksusta fat bar tangosta. Kyllähän mulla siinä peukku ja keskisormi ylettyi vähän päällekkäin. Se laittoi mut myös kokeilemaan maastavetoa sillä fat barilla, eka 55 ja sit 75 kiloa, jotka nousi kyllä, mutta tanko liukui mun hikitassuissa jo aika hurjasti. Mun pitäis kuulemma jättää salilla hanskat ja remmit pois, että saisin vähän näppivoimia ja paksumman nahan ;)

Siitä sitten siirryttiin näppärästi maveen tavallisella tangolla ja mä sain remmit avuksi. Mun uusi virallinen mave-maksimi on nyt sit 110kg. Ja kaikki y.m. lajit jo siinä alla! Mainittakoon muuten sekin, että painonnostovyö oli käytössä koko ajan, kaikissa lajeissa. Tosi kiva, että sain sellasen lainaan, kun en ole sitäkään koskaan kokeillut. Yllätyin vähän, kuinka hyvin osasin sitä heti hyödyntää.
Tangon jälkeen nosteltiin 49 kiloista sementistä valettua kivipalloa eli Atlas-Kiveä noin metrin korkuiselle lavalle. Kiven halkaisija oli ehkä 40cm tms eli se oli aika pieni ja siksi vielä suht helposti käsiteltävä. Seuraava koko olis ollut jo 100kg, joten ei päästy testaamaan, missä menis raja. En osaa arvioida, onko helpompi nostaa kovaa, pyöreää kiveä vai eri muotoihin lösähtävää hiekkasäkkiä... 80 kiloisen hiekkasäkin syliin nostaminen, kantaminen ja lavalle lastaaminen oli just sopivan haastavaa, että siitä tuli mahtifiilis. Vielä kun Jyrki kehui mun suoritusta mainioksi ekakertalaiselta niin olin ihan happyhappyjoyjoy :D

Tässä vaiheessa mä totesin mun jalkojen olevan jo ihan treenailleen tuntuiset. Yks toinen osallistuja sanoi, että sillä ei juurikaan tunnu jaloissa, mutta yläkropassa kyllä. Mulla yläkroppa ei ollut juuri millänsäkään. Jännä juttu, miten ihmisillä on erilaiset vahvuudet - ja varmasti treenitaustakin vaikuttaa. Mä tunnustinkin, etten ole paljon kykkäillyt, koska a) en halua olla lähes liikuntakyvytön useita päiviä viikossa ja b) en osaa kyykätä riittävän syvään, että kehtaisin sitä tehdä, joten teen jalkoja mieluummin prässissä silloin, kun niitä teen. Jyrki pisti mut sit kyykkäilemään pelkällä tangolla ja kokeilemaan muutamia juttuja, joiden avulla voisin opetella kyykkämään kunnolla. Voimantuoton kannalta olis kuulemma tärkeetä tehdä nimenomaan kyykkyä, eikä vain prässiä.

Mä en ole kilpailuhenkinen ihminen, mutta tykkään vertailla tuloksia muiden kanssa. Suomen vahvin nainen kisoja katsoessa pohdin aina, miten mä suoriutuisin - voisko mun tuloksia edes verrata noihin kilpailijoihin. Tosi monia lajejahan on päässyt kokeilemaan esim. koululiikunnassa ja niistä tietää, ettei omista suorituksista voi puhua samana päivänäkään SM-kisaajien kanssa. Nää voimailulajit on niin erilaisia kuin punttitreeni, ettei salitulosten perusteella voi tietää, miten näissä pärjäis. 50 kiloa maastavetona on täysin eri asia kuin 50 kiloisen kiven nostaminen lavalle. 
Oli tosi kiva huomata, että voimailussa mä olen kehityskelpoinen ja treenamalla saisin varmasti tulokset sille tasolle, että kehtaisin verrata niitä Suomen vahvimpiin naisiin. Kovasti kutkuttais alkaa treenaamaan voimaa ihan oikeesti. Jos ton porukan seurassa hengais enemmänkin niin saattaisin ajautua vaikka mihin ;) Nyt jo heitettiin huulta ens vuoden strongman fitness kisoista. Siellä on naisille kaksi sarjaa alle ja yli 68 kiloiset. Jyrki kysyi "Paljos sä painat?" ja katsoi mua sen näköisesti kuin pitäisi mahdollisena, että mä vastaan jotain niin läheltä 68:aa, että mut vois kiristää siihen pienempään sarjaan! Seuraava kommentti oli jotain tän tyylistä, että "sulla ei kyllä ole ylimääräistä, joten yleiseen sarjaan menisit" ja mä otin sen ihan kohteliaisuutena :)

perjantai 26. lokakuuta 2012

Katin yllätys

Sitä meillä on ruokana, kun Katti pääsee kauhanvarteen :D Tänään pistin pannuun jauhelihaa, riisiä, maissia (se eilinen kylmä kääre) ja creme bonjouria. Lisäksi mausteita, vähintään riittävästi, tuli yllättävän tulista :D Jälkkäriks kekkasin syödä rahkaa ja mangosorbettia - yllättävän maukas kumppanuus :)

Pohje on ollut tänään selvästi parempi kuin eilen. Keskiviikkona heti krampin jälkeen koko pohje oli kauttaaltaan sairaan kipeä. Eilen erotin jo, että kipu oli pohkeen sisäsyrjällä. Tänään se on paikallistunut vain yhteen kohtaan, tiettyyn lihakseen ja muita lihaksia voi jo jännittää. Käveleminen onnistuu melkein normaalisti... Luottamus huomiseen voimailukykyyn kasvaa.

Jostain kumman syystä mä olen suhtautunut tähän pohjekipuun todella tyynesti. Normaalisti kaikki krempat saa mut huolestumaan ja stressaamaan ja tuntuu, että ne kestää ikuisesti ja kaikki mun lihakset surkastuu ennen kuin pääsen taas urheilemaan! Tällä kertaa ei ole ollut mitään tollasta. Varmaankin siksi, että tiedän krampin aiheuttaman lihaskivun olevan vaaraton ja paranevan parissa päivässä. Ja mullahan piti muutenkin olla kevyt viikko eli en ole (vielä) missanut yhtään suunniteltua treeniä. Pikemminkin siinä mielessä kävi hyvin, että nyt ei ollut mitään vaikeuksia pitää kiinni suunnitelluista lepopäivistä ;) Olispa aina näin helppoa olla telekalla!

torstai 25. lokakuuta 2012

Talven haju

Ulkona haisee jotenkin erilaiselta tänään kuin eilen... Talvi haisee!

Tää päivä on sujunut nilkuttaen kuin suuri urheilusankari ikään. Yks työkaveri nyrjäytti nilkkansa toissapäivänä lentiksessä ja nilkutti jo eilen. Tänään meitä oli sitten jo kaksi rampaa. Kuka onkaan vuorossa huomenna?

Mainio sattuma, että olin jo ajat sitten varannut hieronnan tälle päivälle. Kramppipohje sai hellää hoitoa, joka kuulemma pistää lihaksen aineenvaihdunnan toimimaan ja paha lähtee pois. Lisäksi sain ohjeen käyttää pakastemaisseja ulkoisesti ennen syömistä ja tehdä kevyttä pumppaavaa venytystä. Näillä neuvoin sais luvan olla kinttu kunnossa ylihuomenna!

Selvittelin vähän lisää ja kävi ilmi, että kokojyväviljassa on magnesiumia yms. mineraaleja. Nelisen viikkoa olen nyt ollut ilman aamupalaleipää ja muita viljatuotteita. Tossa ajassa ehtis jo kertyä yhden krampin verran alijäämää, jos niikseen tulee...

Tulin ajatelleeksi sellastakin, että tällä viikolla on tullut juotua aika paljon kahvia sekä vielä illalla colaa. Ei niin paljon, että uskoisin siitä tulleen kramppiin johtavaa nestehukkaa, mutta ehkä kyllä niin paljon, että se voi vaikuttaa yöuniin... Ja mulla on ollut vähän vaikeuksia saada unta iltaisin. Ja sit olen ollut väsynyt ja himoinnut kahvia jne. Tänään tsemppasin ja join rooibosta ja nyt jo väsyttää. Ehkä kohta vois jo mennä koisimaan?

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Kramppikeskiviikko :(

Nyt on hyvät neuvot kalliit! Miten saadaan krampin jäljiltä kauhukipeä pohje kuntoon lauantaiksi?
Mä en voi käsittää, miten se nyt tolleen kramppas, kun mulla on iisiviikko ja kaikkee. Piti varmistella, ettei vaan käy mitään ja oon täydessä voimailukunnossa lauantaina. Voihan Strömsö soikoon!

Tässä lista viimeisen viikon asioista, joilla voisi olla yhteyttä kramppiin:
KE eka kerta kuntonyrkkeilyä
TO mavepäivä salilla
PE leffan jälkeen kaksi siideriä
LA toka kuntonyrkkeily
SU salilla yläkroppaa ja kuntopyörää, takareidet yllättäen kipeet
MA influenssarokotus, takareidet edelleen vähän kipeet
TI kipu siirtynyt takareiskoista oikeaan pohkeeseen
KE oikea pohje entistä kipeämpi - kramppasi kuntonyrkkeilyssä ja nyt nilkutetaan

Lisäksi tunnustan, että useana päivänä olen syönyt vähän tavallista epäsäännöllisemmin ja myöskin juonut vettä vähän vähemmän kuin parhaina päivinä. Oikeasti mun mielestä noi poikkeamat ei kyllä ole olleet niin suuria, että niistä vois johtua. Nyrkkeilyä vetänyt Amin Asikainen kysyi multa, olenko juonut tarpeeksi, kun hänellä lihakset kramppaa helposti, jos painonpudotuksen takia on nestehukkaa. Voin kyllä vannoa, ettei mun piirun verran tavallista huonompi juominen ole vielä mitään verrattuna ammattinyrkkeilijän nesteenpoistoon ;)

Päänsisäisen ipodin soittaessa Eye of the tigeria jatkoin kuntonyrkkeilyn loppuun ilman jalkatyöskentelyä ja nilkutin kotiin K-marketin kautta. Nyt on pillerihyllyssä uusi purkki magnesiumia vanhan kalsium+magnesium purkin vieressä. Ajattelin koeluontoisesti jonkin aikaa vedellä tuplasti saantisuostuksen verran ja katsoa, huomaanko edes plasebovaikutuksen verran apua ;) Ei kai se vaarallista voi olla?

Mitähän muuta voisin tehdä pohkeen hyväksi? Kannattaako krampista kipeetä lihasta kylmettää tai lämmittää? Hieroa tai venyttää? Vai antaa vaan olla levossa?