Tasan sama treeni kuin eilenkin paitsi käytännössä ihan erilainen, sillä tänään kuu ja tähdet asemoituivat onnellisesti riviin ja mä pääsin lähtemään töistä jo 16:30 bussilla, enkä edes ollut kuolemaisillani nälkään, joten lähdinkin ulos lenkille samoilla höyryillä! Normaalistihan mä pääsen töistä kotiin sen verran myöhään ja nälkäisenä, ettei päivänvalosta ole enää tietoakaan siinä vaiheessa, kun mun kello on treenit. Kylmä + pimeä on mulle mahdoton yhtälö. Lämmin + pimeä onnistuu kyllä, samoin kuin viileä + valoisa. Viileä tarkoittaa kuitenkin useampaa plus-astetta. Mun lämpötila-raja menee about siinä, missä alkaa tarvita pipoa ja hanskoja. Niitten kanssa puljaaminen on hankalaa ja pipo tuntuu inhottavalta päässä, enkä mä muutenkaan viihdy ulkona noin kylmällä. Joka kevät ja syksy mä yleensä kokeilen muutaman pipolenkin, mutta aina se on yhtä tyhmää. Käytännössä sekä valoisuus että lämpötila muuttuu sopivaksi, kun siirrytään kesäaikaan ja talviaikaan siirryttäessä ne taas muuttuu lähes kertaheitolla epäsopiviksi. Jälleen se on todistettu, että kesä on parasta ja talvi on syvältä!
Päivän toinen viiltävä analyysi koskee ylipainoa ja juoksemista. Jo näillä lyhyilläkin juoksupätkillä huomaan selvästi ylipainon vaikutuksen. Nivelissä ja jalkojen tukikudoksissa on koko ajan semmonen kuumottava tunne, että ne saattaa kipeytyä ihan koska tahansa. Niiden kannalta tää ohjelma etenee melko tiukkaa tahtia - en uskaltais lisätä treenien määrää yhtään. Sen sijaan mun aerobinen kunto kestää ilahduttavan hyvin. Sen puolesta voisin varmaan juosta tunnin putkeen heti huomenna. Lihasten kunto ja kestävyys on jostain siitä välimaastosta - ei mennä äärirajoilla, mutta kyllä ne tuntee tehneensä. Juoksu on kintuille niin erilaista treeniä kuin mave ja kyykky, että juoksumäärän lisääminen tälleen vähitellen on oikein hyvä idea.
Mä olen siinä mielessä onnellinen, että ylipaino ei juurikaan paina mua psyykkisesti. En koe olevani huonompi ihminen tai kuvittele kaikkien pitävän mua tyhmänä läskinä. Ylipaino painaa mua ihan fyysisesti, kun se on mun kyydissä liikkuessa ja heikentää suorituskykyä. Lisäksi mua harmittaa, että monet mun vaatteet on vähitellen alkaneet kiristää ja uusien sopivien vaatteiden löytäminen on aina vain vaikeampaa. Kaksi ihan selvää syytä, miksi mä tahtoisin laihtua, mutta kumpikaan ei oikein ylläpidä motivaatiota viikosta toiseen, kun niitä vastaan taistelee mun suuri rakkaus syömiseen <3
Pakko vähän skarpata, ettei nyt ainakaan lihois enää lisää, joten tein tänään tärkeän painonhallintavalinnan. Töissä oli kakkukahvit uuden softaversion julkaisun kunniaksi ja mä
en ottanut toista palaa kakkua! Moni ei ehkä pidä tätä kovin suurena tekona, mutta voin kertoa, että mun defaultti olis todellakin ottaa se toinen pala, kun kakku on noin hyvää ja sitä riittää. Eikä se toisen palan ottaminen edes olis outoa käytöstä, sillä moni muukin otti. Johan on kumma, jos en nyt laihdu, kun söin kakkuakin puolet vähemmän kuin normisti ;)