Sivut

lauantai 29. joulukuuta 2012

Yskiskelenpähän yksikseni

Tää on hiljalleen muuttumassa siipan treeniblogiksi... Pojat meni salille ja mä jäin kotiin köhimään, onneksi ehkä vähemmän kuin aiemmin... Viiden nojatuolissa vietetyn yön jälkeen sain vihdoin viime yönä nukuttua sängyssä, joskin melko huonosti, mutta jotain paranemisen merkkejä kuitenkin...
Ei kai tää hidas paraneminen sinänsä mikään ihme ole, kun miettii tän loman aikana painettua työmäärää. Mun palkkatyöhön (tietokoneen näpyttely) verrattuna tää raivausloma on ollut todella raskasta. Joka päivä on jumpattu hullun lailla: kaatopaikalle yhteensä 9 jätesäkkiä, pöytä ja tuoli, appiukon autotalliin 20 muuttolaatikollista kamaa plus muutamia isoja irtotavaroita, joka paikan pesua ja puunausta taikasienellä, karhunkielellä, juuriharjalla sekä erinäisillä karmaisevan hajuisilla pesuaineilla. Mä oon aivan puhki, mut onneks tää kämppä näyttää jo aika hyvältä. Ehkä tän joku vielä ostaa. Harmi vaan, etten mä haluis muuttaa pois nyt, kun täällä on taas ihan siistiä ja mukavaa ;)

perjantai 28. joulukuuta 2012

Taikasieni

Taikasienellä on kiva pestä, koska a) tulee puhdasta ja b) sen voi kääntää enkuksi Magic Mushroom :D
Mä olen löytänyt taikasienet vasta nyt tän kämpän myyntikuntoon puunauksen yhteydessä ja olen aivan äimänä niiden tehosta! Suihkun lattiaan pinttynyt lika ja hiusvärit, keittiön valkoiseen tasoon pinttynyt musta töhnä, kuulakärkikynä seinässä, valokatkaisija, joka oli likainen jo silloin, kun me muutettiin tähän 7 vuotta sitten, enkä ole millään saanut sitä puhtaaksi... Taikasienellä kaikki lähti! Mun pitäis ehkä mennä Ostos-TV:hen mainostamaan noita sieniä, kun olen niin tohkeissani :D
Ekan pyyhkäisyn jälkeen olin niin innoissani, että huusin siipan katsomaan ja nähtyään ihmeen siippakin halus päästä taikasienestämään. Onneks niitä myydään ihan meidän lähi K-kaupassa eli ei tarvinnut kaukaa käydä hamstraamassa sienihyllyä tyhjäksi. Tai jätin mä sinne yhden, jos joku muukin tarvii, mut ostin niitä 6 :D
Niitä tarvii olla noin paljon, koska tän ihmesienen ainut(?) huono puoli on heikkous. Se lytistyy ja murenee ja menettää taikansa melko nopeasti. Yksi sieni kestää about yhtä kauan kuin mun puhti yhdellä jynssäyskerralla. Sit voikin lopettaa hyvillä mielin, kun sieni on kuollut ja itse selvinnyt voittajana taistelusta paskaa vastaan :D

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Kinkunsulattelusulkapallo

Sinne se siippa taas lähti kahdeksi tunniksi pitämään hauskaa ja mä jäin yksin kotiin olemaan hiljaa. On nimittäin kolmatta päivää ääni kadoksissa. Pakolliset kommunikaatiot saan hoidettua seksikkäällä bassolla, mutta mieluiten olen hiljaa. Onneksi on joulu niin voin ajatella ylevästi hiljentyväni kulutusjuhlan äärellä ;)
Musta tuntuu, että taudit lähtee aina paranemaan siinä vaiheessa, kun itse on jo valmis heittämään kirveen kaivoon ja toteamaan, ettei se tästä parane vaan tää on nyt uusi normaali. Jos jaksaa viikon köhiä hyvillä mielin niin tauti kestää varmasti ainakin kaksi, mutta jos saa jo tokana päivänä itkupotkuraivarit niin tauti paranee pikimmiten. Koskaan ei voi päästä helpolla ja parantua ennen kuin masentuu. Nyt elän toivossa, että eilen tirautetut pienet väsymysitkut oli käännekohta ja kohta paranen!

Toivottavasti siippa tuo jotain maukasta ja rasvaista pikaruokaa mulle tuliaisiksi!


tiistai 25. joulukuuta 2012

Joulupukki tietää sen

Huhut Operaatio Raivauksesta on kiirineet Korvatunturille saakka ja mun lahjapino jäi varsin pieneksi, ainakin fyysisesti, mutta oli sitäkin mieluisampi: uudet salihanskat (vanhat käveleekin jo omin voimin kaatikselle), lahjakortti Nomo-farkkuihin ja lippu Cirque du Soleil'n Alegriaan maaliskuussa. Olin ehkä saattanut olla kaukaa viisas ja vinkata pukille näistä sekä mainita, että samalla lipputilauksella vois hoitua monen muunkin kiltin piltin lahjat, joten koko suvun voimin mennään sitten sirkukseen ;)

Saharan tuulet puhaltaa mun hengitysteissä. Kaikki röörit ja limakalvot on rutikuivat ja suurinpiirtein koko ajan on pakko joko juoda tai imeskellä jotain. Tilanne vain pahanee vaakatasossa, joten nukkumisesta ei tule oikein mitään. Vietin viime yön juuri tätä tarkoitusta varten hankkimassani recliner nojatuolissa. Olin hereillä katsomassa kelloa joka tunnilla, paitsi 4 ja 5 jäi näkemättä. Eli pari tuntia kunnon unta ja paljon torkkumista takana sekä pirskatin hieno ja virkeä päivä varmasti edessä. Ottaa päähän niin paljon, ettei mulla riitä sanat! Tauti on kestänyt jo yli viikon ja on nyt tähän mennessä pahimmillaan. Tänään on nimittäin eka päivä, kun olisin jäänyt töistä pois, jos nää olis työpäiviä. Mun kokemuksen mukaan flunssaa kestää suurinpiirtein yhtä kauan ennen ja jälkeen pahimman päivän. Jos toi pitää nytkin paikkansa niin mä saatan tulla hulluks. Reilu viikko vielä edessä, jos optimistisesti oletetaan, että pahin päivä on nyt saavutettu :(
Ruikuti, ruikuti, vali, vali, byääh!

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Maukasta Joulua!

Oho, treenipainotteiseen blogiin tulee vähemmän asiaa, kun ei voi treenata. Käydään kuitenkin pikakelauksella läpi pari päivää:
Torstaina oli mun vuoden vika työpäivä, käytiin pankissa allekirjoittamassa pankinvaihtoon ja lainaan liittyvät paperit ja kaupoilla hakemassa vikat joululahjat. Mulla piti olla hieroja, mutta peruutin sen nuhan takia :(
Perjantaina olin vanhempieni kanssa Tallinnassa. Muuten mainio reissu, mutta nuha otti uusia kierroksia. Tai sitten olen allerginen mun untuvatakille, kuten äiti muistutti mun olleen pienenä höyhentyynyille!
Eilen aloitettiin Operaatio Raivaus, eikä loppua näy. Tavoitteena on pakata 20 Pelican laatikollista kamaa varastoitavaksi appivanhempien autotalliin, jotta tätä kämppää voi myydä asuntona eikä verstaana tai varastona. Onneks jotain pientä saadaan heitettyä poiskin - kahden jätesäkin päivävauhtia lähtee. On se punttisharrastus vaan hyödyllinen, kun jaksaa kantaa kaks säkkiä kerralla ;)

Nyt siippa lähti pelaamaan sulkapalloa ja mua harmittaa niin vietävästi, kun en itse pääse mihinkään! Ymmärrän kyllä, että näissä olosuhteissa järkevintä olis käyttää aika hyödyksi, mutta kun ei yhtään nappais yksin raataa toisen hurvitellessa. (Sehän on sit täysin eri asia, kun mä oon taas terve ja lähden salille ja oletan siipan pakkaavan romujaan sillä aikaa ;) Vaan ei kai tässä auta kuin kaivaa moppi esiin. Huomenna mennään koko päiväksi siipan porukoille eli ei voida vahingossakaan käyttää aikaa Raivauksen parissa vaan saadaan keskittyä täysin joulun viettoon ja syömiseen :)

Ihanaa joulua kaikille lukijoille!


keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Päätös tehty ja heti helpotti

Eilen kehumieni treenimäärien salaisuus on yksinkertainen: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Mulla on aina olemassa viikkosuunnitelmapohja, jonka perusteella merkkaan treenit kalenteriin etukäteen muiden menojen ympärille. Toki sitten tarpeen tullen sovellan, mutta pelkkä laiskuus ei yleensä riitä syyksi, kun se jo lukee kalessakin ;)

Jo jonkin aikaa olen angstaillut päätöstä, jatkanko kuntonyrkkeilyä ensi vuonna. Tiukasti määrätyt harjoitusajat tuntuu ongelmalliselta, kun olen päässyt tottumaan vapaaseen puntilla käymiseen. Entistä pahemmaksi menee ensi vuonna, kun aikatauluihin pitäis mahduttaa sisustusvimmaisen siipan kanssa K-Raudassa ravaamista ja muuta muuttohommaa...

Rääknäsin, että tällä kaudella kuntonyrkkeilytreenejä oli/on tarjolla 19 kertaa, joista 4 olen missannut muiden menojen takia ja yhden tänään nuhassa. 13 kertaa olen käynyt ja yksi on vielä tulossa, jos lauantaina pystyn jo jumppaamaan. Viime vuonna sali oli kiinni joulusta uuteenvuoteen ja veikkaisin saman toistuvan eli siinä ne tän vuoden nyrkkeilymahdollisuudet sitten oli. Hintaa tällä lystillä oli 160€. Jos keväällä ehtis käydä saman verran niin se olis hinnan puolesta ihan OK sijoitus. Valitettavasti vaan epäilen, etten ehtis ja joku 16€/kerta tuntuu jo aika suolaselta. Punttikselle on kuitenkin vuosimaksu maksettu ja töissä saa spinnata ilmaiseksi - eikä niitä ole sidottu tiettyyn päivään ja aikaan! Alan kallistua nyrkkeilyn lopettamisen kannalle. Voinhan mä mennä sinne uudestaan ens syksynä, jos sit on vähemmän haipakkaa muuten :)

Treenisuunnitelmaksi kaavailin neljän treenin kiertoa, jonka vois käydä läpi keskimäärin kerran viikossa, kulloinkin sopivina päivinä. Viikon viides treeni saa sit olla itsehillintäharjoitus, etten ala ruikuttaa siellä K-Raudassa ;)
 - juoksumatto
 - sali 1: jalat, rinta, ojentajat, olkapäät, vatsa
 - spinu
 - sali 2: selkä, hauis, kyljet, vatsa

Jalat teen sen verran kevyesti, ettei ne kuole tohon treenimäärään ja yläkropan liikkeet tulee mukaan kuvioihin sitä mukaa, kun olkapää antaa myöden. Sounds like a plan!

tiistai 18. joulukuuta 2012

4,5 kertaa viikossa

Vaikkei vuosi vielä olekaan ihan lopussa, laskin jo vähän statseja. Mulla ei ole tietoja ihan vuoden alusta asti, joten ei varmaan haittaa, että lopustakin vähän puuttuu :D
Tänä vuonna viikoilla 8-50 mä olen kuntoillut yhteensä 194 kertaa eli keskimäärin 4,5 kertaa viikossa!
Tuona aikana oli vain yksi viikko, jolla kuntoilin vain kahdesti, koska oltiin pitkä viikonloppu mökillä. Kolmen treenin viikkoja on jonkin verran, nelosia ja vitosia ehdottomasti eniten, kutosakin muutama ja suurimpana määränä seitsemän treeniä viikossa. Se näyttäisi olleen aikataulutuksellisista syistä rankempi viikko, mutta sitä ennen ja sen jälkeen olikin kolmen treenin viikot tasapainottamassa.
Yhtään nollan tai yhden treenin viikkoa ei siis tuohon mahtunut :) En ole ollut kipeenä tai reissussa silleen, että kokonainen viikko olis jäänyt treenittä. Tästä viikosta saattaa vielä tulla eka sellanen, jos huonosti käy. Toivottavasti kuitenkaan ei, kun olo on nyt suht hyvä - koputan puuta!
En mahda mitään, olen ylpeä itsestäni. Hyvää tasaista työskentelyä koko vuosi. Ei tässä pieni flunssatauko mitään hallaa ehdi tehdä, kun on noin hyvä pohjakunto alla :)


Saako tana karkkia?

Saa****!
Ilmeisesti se mun sunnuntainen väsymysmaximus oli sukua eilen ilmaantuneelle kurkkukivulle. Kurkku on mun akilleen kantapää - aina ekana ja vikana kipeenä ja joskus melkein ainut flunssan oire. Tälleen päiväsaikaan ei pahemmin näy ulospäin, että mä oon kipeenä, mutta yöllä hengitysteitä korventaa pahemmin ja huonot yöunet vie kaiken järjen päivän toiminnasta. Toivottavasti tää lähtis nyt paranemaan eikä pahenemaan, kun perjantaina olis edessä Tallinnan retki mun vanhempien kanssa ja sen jälkeen ihana pitkä joululoma, jolloin ehtis urheilla vaikka joka päivä!

Tiedättekö miten miehen muisti toimii?
Silleen, että mies kirjoittaa kalenteriinsa muistutuksen aamulle. Aamulla mies ei huomaa muistutusta, eikä muista koko asiaa. Nainen sen sijaan muistaa nähneensä merkinnän jaetussa Google-kalenterissa ja pelastaa miehen ajamasta jälleen kerran eestaas takas kotiin hakemaan unohtuneita välineitä. Eli miehen muisti = nainen.


sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Väsymysmaximus

Huh huh, kun väsyttää! Asuntohommeleista ressaaminen on valvottanut mua tällä viikolla ja nyt se alkaa tuntua. Vaikka Omegawave sanoo totuttuun tapaan Go for it, aion silti lintsata salilta tänään.
Pikkujoulut loppui mun osalta perjantaina kymmenen maissa, mutta kotona olikin poikia saunomassa, enkä päässyt nukkumaan niin ajoissa kuin olisin halunnut. Eilenkin toi mun oma yökyöpeli valvotti mua vaikka kuinka myöhään ja tänään se heräs ajoissa hötkyilemään Giganttiin lähtöä. Arkisinhan sitä ei tahdo saada ylös millään, mutta viikonloppuisin se herää intopinkeenä aivan liian aikaisin. Eikä kyse siis ole viisivuotiaasta vaan 32-vuotiaasta ;)
Selvästi huomaa, että mun hyvät unenlahjat on merkittävä tekijä mun treeni-innossa. Ymmärrän täysin, että esim. työstressin tai pikkulasten takia huonosti nukkuvat ihmiset ei jaksa pahemmin kuntoilla. En mäkään jaksais ilman kunnon yöunia!

Katsottiin viime maanantaina tullut kiintoisa dokkari Totuus kuntoilusta: http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/tiede-ja-oppiminen/prisma-totuus-kuntoilusta
Todella yllättävä pointti siinä oli se, että eri ihmiset reagoi kuntoiluun eri lailla: osalla kunto nousee kohisten, osalla ei nouse, vaikka kuinka rehkii. Suurin osa ihmisistä sijoittuu siihen välimaastoon. Mä en yhtään hämmästyis, jos mä olisin lähempänä sitä päätä, jossa kunto nousee nopeasti. Ainakin tuntuu, että aika helpolla saan tuloksia salilla...

Huomenna tulee sit Totuus lihavuudesta: http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/tiede-ja-oppiminen/prisma-totuus-lihavuudesta
Jäämme mielenkiinnolla odottamaan!

perjantai 14. joulukuuta 2012

Kumulatiivinen nälkä

Pakko ihan nopsaan vaan sanoa, että Patrik Borgin blogissa on tänään juttua sellaisesta asiasta, jonka mä olen kokenut nahoissani aivan selvästi. Itse kutsun sitä nimellä kumulatiivinen nälkä, Pöperöproffa sanoo sitä nälkävelaksi, virallista nimeä ei ole, eikä ilmiötä kai virallisesti tieteellisesti tunnusteta, mutta omakohtainen kokemus on kiistämätön. Kun syö vähemmän kuin kuluttaa, kertyy nälkävelkaa, joka on pakko jossain vaiheessa syödä pois. Siksi pysyvä laihtuminen on niin vaikeaa.

torstai 13. joulukuuta 2012

Taktiikkapalaveri

Huomenna on pikkujoulut. Ollako kiltti vai tuhma?
Tiedustelutietojen mukaan kaikki saa 4 drinkkilippua. Siinä ei vielä kovin tuhma voi olla, jollei halua panostaa omasta pussista ;) Lauantaina olis kuntonyrkkeily klo 13:15. Pystyyköhän sinne menemään, jos juo neljä siideriä pitkän illan aikana? Helpointahan olis mennä vaan sen hetken fiiliksen mukaan, mutta mulla se fiilis tuntuu useimmiten riippuvan paljon siitä, mitä olen etukäteen suunnitellut tekeväni. Mä vaan olen suunnittelijaluonne :D

Tänään kävin suunnitelman mukaisesti salilla kyykkäämässä neljättä kertaa saman setin. Nyt se tuntui jo sen verran helpolta, että vois jotain muutosta tarvita. Kyykky kannattaa varmaan vaihtaa prässiin, koska tangosta kiinni pitäessä olkapää kääntyy pahaan asentoon. Äärimmäisen pienin askelin se paranee. Käsien pyörittely sivuilla ei enää satu, mutta punnertamista ei voi vielä ajatellakaan. Alkaa hiljalleen vähän turhauttaa. Pitää varmaan nöyrtyä ja päivittää tuo Treenit-sivukin, kun jo toista kuukautta mennään tälleen rampana...

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Kyllä taas kannatti!

Puoli tuntia ennen kuntonyrkkeilyn alkua loikoilin vällyjen alla kuorsaavan miehen kainalossa ja arvoin nukahtamisen ja nyrkkeilyn välillä. Onneksi sitten kuitenkin lähdin, sillä siellä oli kivaa, ihan hyvin jaksoin ja nyt on ihan mahtavan hyvä olo :)
Asuntoasiat on pitäneet kiireisenä ja vähän stressanneet, vaikka kuinka päätin, etten mä ota niitä itteeni. Mun pihi puoli vaan ahistuu, kun pitäis ottaa uusi iso kallis laina vanhan pienen halvan lainan tilalle ja vielä tuhlata rahaa remontointiin ja sisustukseen. Rahan tuhlaaminen on aina rankkaa.
Pohdin sisintäni ja tajusin, että mun pihiys ei ole oikeeta pihiyttä vaan jopa perusteetonta pelkoa siitä, ettei rahat riitä. Joka kuukausi mä vähän hämmästyn siitä, ettei ne rahat loppuneetkaan ja jossain vaiheessa tuhlaan yli jääneet johonkin, esim. kalliiseen lomamatkaan. Tajusin myös sen, että shoppailuhalu on vakio. Jos ei vähään aikaan ole tarvis hankkia mitään niin alkaa vaan tehdä mieli luuhata vaatekaupoilla ja ostella jotain kivaa. Nyt kun on käyty katselemassa juttuja mahdolliseen uuteen kämppään, ei ole mitään tarvetta ostella vaatteita. Katselin eilen vaatekauppoja huojentuneena, kun ei tarvii niissä tuskailla, ettei löydy mitään kivaa ja sopivaa. Sisustusjuttuja on paljon helpompi ostaa, kun niiden ei tarvii mahtua päälle ;)

maanantai 10. joulukuuta 2012

Ristiriitaista palautetta

Tänä aamuna vaaka sanoi 86,1kg ja siippa sanoi "sun masumakkara on selvästi pienentynyt".
Olen siis lihonut ja laihtunut. Tai sit tää olkapään kuntoutus (lue: ahkerampi maastaveto ja kyykkäys) on johtanut gluteus maximusten maksimaaliseen kasvuun? Eipä se haittaa. Löytäessään Glutes Of Peace fb-sivun, siippa totesi vihdoin keksineensä, miksi koko facebook on olemassa :D

Tänään käytiin Sammossa saamassa törkeän huono lainatarjous ja mä kävin kampaajalla saamassa uuden päheen värin. Danske Bankia en siis suosittele kenellekään. Niitten strategiaan ei tällä hetkellä kuulu asuntoluottojen myöntäminen. Sen sijaan Piipposen Pian hiushommia suosittelen lämpimästi. Kaikki mallit tikkatukasta pitkäksi kasvattamiseen on onnistuneet aivan loistavasti! Näistä syistä siis tänään ei ollut sporttiplääniä ja huomennakin saattaa suunnitelmat muuttua, jos tehdään ostotarjousta. Kauheeta kun kaikki muu elämä tulee harrastusten tielle ;)

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Kuollutta painoa

Wikipedian mukaan: Deadlift refers to the lifting of dead (without momentum) weight, such as weights lying on the ground. It is one of the few standard weight training exercises in which all repetitions begin with dead weight. In most other lifts there is an eccentric (lowering of the weight) phase followed by the concentric (lifting of the weight) phase. During these exercises, a small amount of energy is stored in the stretched muscles and tendons in the eccentric phase. However, the deadlift is solely a concentric movement, beginning at its most difficult point and without stored elastic energy.

Oli sit pakko testata, onko se oikeesti raskaampaa, kun paino lähtee kuolleena maasta. Ekassa mavesarjassa päästin painon kuolemaan jokaisen toiston välissä ja totta tosiaan meinas tulla noutaja! Olispa ollut sykemittari niin olis nähnyt, kolkuteltiinko siinä maksimeja, kuten fiilispohjalta kuvittelisin. Hetken pelkäsin, että silmissä alkaa sumeta ja otin jo telineestä tukea siltä varalta, että alkaa huipata, mutta kunnialla selvisin. Kolmessa muussa sarjassa vetelin toistot reippaasti putkeen ja ne tuntui paljon kevyemmiltä kuin se eka tapposarja. Mahtavaa ja yllättävää :D

mave 75kg 4*12
vatsat 4*15
sivutaivutus 20kg 3*20
toisenlaiset vatsat 4*15
rotary torso 20kg 3*15
+ olkapään rehab 3kg punteilla

lauantai 8. joulukuuta 2012

Rappiosuklaaholisti

Joulukuu on vaikeeta aikaa tämmöselle entiselle rappiosuklaaholistille. Helposti lipsahtaa vanhoihin tapoihin ja jo nyt kaavailen nenänvalkaisua tammikuulle. Enkä siis tarkoita valkoista suklaata vaan täysin suklaatonta!
Oikeestaan kaikista muista sokeriherkuista mulle on tullut riittävästi sellasia kokemuksia, ettei tää nyt sit kuitenkaan ollut niin hyvää kuin odotin ja ihan hyvin voin jättää syömättä tai syödä vain vähän, paitsi suklaasta. Se on aina niin tajuttoman hyvää, ettei sitä voi uskoakaan sellanen ihminen, joka ei ole itse kokenut sitä mielihyväkeskuksen ilotulitusta, jonka suklaa saa aikaan mun aivoissa!
Tänään onnistuin ajoittamaan suklaat tieteellisen tarkasti treenin jälkeen, jolloin ne menee tietenkin suoraan lihaksiin, eikä varastoidu mahamakkaroihin ;) ja sitä suklaata piti toki syödä riittävästi, kun takana oli tunti ja vartti juoksumatolla keskisykkeellä 145 ja siinä kului Polarin mukaan kokonaiset 800 callea :D
Muilta osin päivä vietettiin sisustuskaupoilla (siipalla on hurja pesänrakennusvimma, vaikkei asuntoakaan ole vielä ostettu) ja illalla käytiin joulukonsertissa Pyhän Laurin kirkossa. Se oli tosi jees. Rohkenen ehkä jopa sanoa, että mä tykkään mieskuorolaulannasta. Muutenkin tykkään enemmän matalaäänisistä laulajista, enkä mistään Antti Tuiskusta. Paitsi, jos se olis nainen (kuten usein erehdyn äänestä luulemaan) niin sit se olis hyvä, koska naiseksi sillä olis matala ääni :D

perjantai 7. joulukuuta 2012

Räkänokkarock

Mulle ainakin talvi aiheuttaa sellasen mukavan ilmiön, että nokkaa saa niistää aina aamuisin ja pienenkin ulkona köpöttelyn jälkeen. Lisäksi kuivat limakalvot tekee nenästä vähän kipeän ja herkästi verta vuotavan. Kun niistäminen on arkipäivää, vaikeutuu flunssan tunnistaminen huomattavasti. Talvi on vielä niin alussa, että joka kerta niistäessäni huolestun, että nytkö se nuha iski, mutta äkkiä tähän tottuu ja sen nuhan oikeasti iskiessä kuvitteleekin sitten olevansa edelleen ihan terve ja jatkaa eteenpäin puskemista silkalla sisulla kunnes kuume kaataa punkan pohjalle. Tai no, toivottavasti näin ei pääse tänä vuonna käymään, kun tiedostan asian jo etukäteen ja osaan varautua?

Niistämistä aiheutti tänään myös siipan rakkaudella tekemä tacosalaatti :)


Kannattaa likettää Pandaa Facbookissa, jos haluaa joutua houkutukseen ja ostaa vaikkapa tryffeleitä ja valkosuklaata - ja silti kauppaan jäi vielä vaikka mitä ihania ensi viikollekin :D


torstai 6. joulukuuta 2012

Haikara ja harakka ja niiden pesät

Tänään oli taas jalkatreenin vuoro ja pistelin tasan saman setin kuin kahdella edelliselläkin kerralla:
lämppäri crossarilla 10min
kyykky 4*20 40kg
vatsat 4*15
askelkyykkykävely 4*30
hoover 3*60 "sek"
crossari 15min
+ olkapään rehab 3kg punteilla

Ekalla kerralla noi kyykyt tuntui ihan raskailta lihaksissa ja paikat oli kipeenä pari päivää. Tokalla kerralla kyykyt vain poltteli kivasti, eikä lihakset tulleet varsinaisesti kipeiksi vaan vain väsyneiksi. Nyt kolmannella kerralla ei enää edes poltellut lihaksia vaan ainoastaan hengästytti ja syke nousi. Ihanaa huomata, miten nopeasti suorituskyky kasvaa, kun ottaa uuden liikkeen ohjelmaan :) tai siis uuden ja uuden, oonhan mä kyykkäillyt vaikka kuinka, mutta nyt on ollut vähän taukoa. Ja siis tässä, kun puhun kyykyistä niin tarkoitan sekä kyykkyä että askelkyykkyä yhdessä.

Salin jälkeen kotiin suihkuun ja piitkästä aikaa oikein kunnolla tälläytymään: meikkiä ja föönausta ja kultaiset korvarenkaatkin! Usein käy valitettavasti niin, että just silloin, kun pitäis tälläytyä, mua ei yhtään huvitakaan ja päädyn lähtemään vähän ali-laitettuna tai sitten laittaudun pakon edessä ja olen vähän ärtynyt sekä uncomfortable in my own skin, jolle en nyt keksinyt hyvää suomenkielistä vastinetta. Mä oon vähän tämmönen salirotta, joka viihtyy parhaiten verkkareissa ilman meikkiä. Mutta siis tänään oli tosi kiva laittautua, eikä ollut kiire ja olin mielestäni tosi nätti ja juhlava ja mukavasti erilainen kuin tylsänä arkena :)
Käytiin oikein mainiolla juhlalounaalla Haikaranpesässä. Suosittelen ehdottomasti paikkaa, jos joskus pitää päästä vähän hienommalle ja erikoisemmalle lounaalle. Tänään kaikki asiakkaat oli vielä pukeutuneet erityisen juhlavasti, joten paikka tuntui tosi hienolta. Buffet-ruokahan siellä on eli se asettaa rajat, ettei paikka ole sentään liian hieno mun makuun ;)
Arkisempiin ruokahetkiin suosittelen toista linnunpesää - ravintola Harakanpesä on tossa ihan meidän naapurissa ja siellä on tosi hyvä ruoka. Me käydään siellä vähintään kerran viikossa.

PBJ

Tiedättehän sen jenkkien PBJ voileivän?
No, mä koitin, miten toimis PBJ viili. Ei toiminu. Ei kannata kokeilla.


keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Juuri kun pääsin kehumasta...

...miten en juuri koskaan jätä treenejä väliin niin heti tänään kuntonyrkkeily vaihtui asuntonäyttöön :D
Tosin mä lasken ton ihan hyväksi syyksi - etenkin kun se asunto oli tosi hyvä! Loistava sijainti, melko uusi (rv 2005) ja hyväkuntoinen eli ei olis pakko tehdä mitään remppaa. Hinta tietty on sit ihan meidän haitarin yläpäässä, mutta niinhän se on aina kaiken kanssa, että jos kelpuuttaa vain parasta niin kukkaro kärsii ;)

Täysin edelliseen liittymättä haluan kertoa teille, että mun iho ei ole enää yhtä rasvainen kuin vaikka 10 vuotta sitten. Nyt kymmenen asteen pakkasella nassu on välillä vähän rapea. Se teineille tarkoitettu no-shine, ihoa rasvoittamaton, sinkkiä sisältävä, erityisen kevyt kosteusvoide ei oikein tunnu hyvältä vaan on parempi laittaa kevyttä Erisan kasvovoidetta, jotta normaalisti käytän vain öisin. Näissä rasva-asioissa en tuhlaa luksukseen vaan luotan markettikaman olevan pääosin samaa tavaraa eri paketissa.

maanantai 3. joulukuuta 2012

Tekosyytönkö?*

Bongasin Terksun blogista tämmösen haasteen: Kerro kolme asiaa, joiden avulla saat itsesi lähtemään liikkumaan ja kolme asiaa jotka vaikuttavat siihen, että jäät kotiin neljän seinän sisälle. Jokaisen asian perään mieti myös sitä, miten voisit asiaa parantaa.

Olipahan jopa itselleni yllätävä lopputulos, kun noita kysymyksiä pohdin!

Sanamuodosta päättelisin, että eka pitää listata kolme asiaa, joiden avulla saan itseni lähtemään liikkumaan, jos ei satu huvittamaan lähteä. Suurin ja tärkein syy lähteä on mulle tietty se, että mua huvittaa liikkua. Jos kuitenkaan ei huvita niin, millä motivoin itseäni?
1. Kalenteri käskee. Ei ne emännätkään mieti, huvittaisko tänään lähteä lypsylle.
2. Jos en mene niin en kehity ja mä haluan kehittyä ja jos siirrän treeniä niin se sotkee kaikki tulevat treenisuunnitelmat, joten paras mennä nyt, kun se parhaiten sopii kokonaisuuteen.
3. Treenin jälkeen on lähes aina parempi olo, joten sinne kannattaa lähteä!

Jälleen sanamuodosta voisin päätellä, että seuraavaksi pitäisi listata tekosyitä, joiden vuoksi jätän suunnitelut treenit väliin. Koska mitäpä järkeä olisi listata sairauksia, muita menoja, pakollisia lepopäiviä ja muita oikeita syitä? Eihän niiden suhteen tarvii miettiä, miten asiaa voisi parantaa.
Tää olikin sitten todella vaikeaa. Mä tykkään treenata ja haluan liikkua, joten erittäin harvoin muutan suunnitelmiani. Ekassa kohdassa listatut keinot toimii oikein hyvin. En keksinyt mitään oikeita tekosyitä! Nää mun yritelmät on kuitenkin lähempänä kunnon syitä. Ehkä jos näitä tulis eteen paljon nykyistä useammin niin ne vois muuttua tekosyiksi, mutta nykyisellä tahdilla mulle tekee varmaan vaan hyvää toisinaan sotkea rutiineja vähän.

1. Mua väsyttää ja kroppa koittaa kertoa, että se tarvitsee ylimääräisen lepopäivän. Useinhan sitä päätyy tähän tilaan silloin, kun on kova treenifiilis päällä, joten ongelma on pikemminkin niin päin, ettei malta pitää sitä lepopäivää, vaikka se kannattais!

2. Siippa houkuttelee mut paheen tielle. Yhdessä lintsaaminen on niin kivaa ja hyväksi parisuhteelle, etten osaa pitää tätä ongelmana. Etenkin, kun siippa tietää treenin olevan mulle tärkeä asia, eikä todellakaan usein pyydä mua lintsaamaan - lonkalta heittäisin, että noin neljä kertaa vuodessa.

3. Tulee joku yllättävä viime hetken tarjous, joka on liian hyvä passattavaksi, esim. Jukka Puotilan imitaatiokeikka. Ainut parantamisen vara tässä on, että mun pitäis helpommin osata muuttaa suunnitelmiani ja tarttua ainutlaatuisiin tilaisuuksiin ja unohtaa treenit, joita voi kuitenkin tehdä milloin tahansa.

Tänään oli itse asiassa aika uupunut olo, kun viikonloppuna tuli nukuttua niin myöhään, etten saanut eilen illalla ajoissa unta. Tekosyihin taipuvainen ihminen olis voinut jättää treenin väliin, mutta mä halusin mennä, oikeesti. Salilla on niin kivaa. Ja onneks menin, koska piristyin heti crossarille päästyäni ja oli erityisen kivaa, kun luulen muutaman jampan katselleen mun maastavetoa oikein hyväksyvästi JA tajusin oppineeni tekemään vatsoja silleen kunnolla, että saan tuntuman vatsalihaksiin, vihdoin!

crossari 10min
mave 70kg 4*12
vatsoja 4*15
sivutaivutus 20kg limppu kädessä 3*20  
toisenlaisia vatsoja 4*12
rotary torso 20kg 3*15
selkälaite 45kg 3*12
crossari 15min

* Suomi on kyllä mahtava kieli :)

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Urheilua ja sirkusta ja sirkusurheilua

Huuh, tänään on ehtinyt tapahtua vaikka mitä! Piti oikein laittaa kello soimaan, että ehdin aamulla salille. Mun mittapuun mukaan se on aamuaerobinen, kun hyppää crossarille klo 10:30 - aamupala syötynä tietenkin ;) Vartin crossailun jälkeen tein olkapään kuntoutusta, juoksin 20 minsaa 8km/h vauhdilla, tein lisää kuntoutusta ja venyttelin vikat 8 minuuttia. Yhteensä tasan tunti ja keskisyke 139. Enempää ei ehtinyt, mutta jäipähän nälkää huomisellekin :)

Kipeä olkapää on kyllä selvästi paranemaan päin, mutta tuskastuttavan hitaasti, kuten kaikki vaivat aina. Tällä viikolla tein noita kuntoutusliikkeitä kolmena päivänä plus kaksi kuntonyrkkeilyä, jossa olkapäät väsyy myös. Ihan selvästi tuntuu nyt olkapäiden lihakset väsyneiltä, silleen terveellä tavalla. Parasta siis pitää useamman päivän tauko ennen seuraavaa kuntoutustreeniä, etten saa siitä rasitusvammaa seuraavaksi!

Salilta oli kiirus pois, koska lähdettiin asuntonäytöille. Neljä tuntia suhattiin ja neljässä paikassa käytiin. Varsinaista urheilua ja sirkusta tuokin puuha. Onneks kaikki sentään järkkää näytöt samana päivänä, samoihin aikoihin niin voi käydä tolleen sarjassa. Yksi kämppä oli ihan potentiaalinen ja sitä nyt pureskellaan... Sen huonoin puoli on sijainti - 600m nykyistä pidempi matka, ja vielä jyrkkään ylämäkeen, kauppakassien kanssa sateessa tai pakkasessa tuntuu aika paljolta... Nykyinen matka on siis 200m, joten kauppaan ja salille jaksaa sen puolesta lähteä aina.

Ja sitten meillä oli vielä iltaohjelmaakin! Cabaret Katatonia niminen nykysirkusesitys. Oli taas ihan urheilijoita ne esiintyjät ja tosi hienoja ja kovaa kuntoa vaativia temppuja. Suosittelen!

lauantai 1. joulukuuta 2012

Silmätikkuna

Se on joulukuu ja Katti paketoi ekat lahjat ja sai vain yhden pienen paperihaavan sormeen :D
Jos mä olisin oikee kisu niin olisin tämmönen kuin mun kalenterin Joulukuun Kisu - just ton värinen sekä heti tutkimassa paketteja ja arvuuttelemassa, mitä sieltä mahtaakaan löytyä:


Kuntonyrkkeilyssä jäin parittomaksi, mikä johtaa aina vetäjän pariksi joutumiseen. Koitin olla ihan coolisti, mutta kyllä mua vähän jänskätti olla aina näyttämässä muille mallia, mitä seuraavaksi tehdään. Se varsinainen tekeminen vasta noloa olikin, kun siinä oli ammattilainen vastapuolella näkemässä, kuinka huono mä olen. Ajattelin koko ajan, että jos toi tulis mun työpaikalle niin se olis siellä vähintään yhtä ulalla kuin minä täällä. Se ajatus helpotti. Voinpahan nyt kehua sparrailleeni Amin Asikaisen kanssa. Melkein sukua julkkikselle ;)
Se ei kyllä ole musta lainkaan cool, että tollanen pienten poikien esikuva urheilusankari käyttää nuuskaa. Dislike!

Nyrkkeilyn jälkeen mun piti mennä hakemaan autoa, jonka siippa vei aamulla pesuun ja vahaukseen. Sinne pesulaan on matkaa vain kaksi kilsaa ja sinne olis ollut ihan näppärää kävellä pienenä loppuverkkana suoraan treenin jälkeen. Vaan ei näillä keleillä! Hikiset vaatteet pakkasessa toppapuvun alla tuntui liian suurelta flunssariskiltä. Että mä vihaan talvea, kylmää, liukasta, pimeetä, kuivaa sisäilmaa ja sähköiskuja!
Mä koitan rajoittaa ruikuttamisen määrän siedettäväksi ja kirjoittaa tänne lähinnä positiiviseen sävyyn (toivottavasti olette huomanneet eli olen onnistunut ;) joten tämänkin asian kerron nyt tämän kerran ja tiedätte sen sitten olevan voimassa koko lopputalven: Talvi on perseestä ja mua vituttaa aamuin, illoin ja aina, kun joudun käymään tuolla ulkona!