Ohhoh, koko päivä mennyt ihan hassusti, kun ruokarytmi ei ole normaali. Erehdyin aamulla kysymään päivänsankarilta, mitä se tahtois syödä. Se tahtoi sisäfilepihviä - ei aamupalaa ollenkaan. Kuvittelin selviytyväni, kun söin jotain pientä ennen kauppaan lähtöä, mutta kyllä mulle aika kauhunälkä pääsi kasvamaan ennen kuin pihvit oli pöydässä klo 12:00.
Sitten kiireesti salille ja reipasta treeniä. Tuntui ihan hyvältä onneksi. Ainut "ongelma" oli se, että penkissä 50 kilolla jaksoin vain 10 toiston sarjoja. Vaikee uskoa, että viikko sitten sillä nousi 18 toistoa. Tosin silloin oli varmistaja turvana, nyt ei. Pojat kävi salilla jo eilen illalla, kun muu aika ei sopinut molemmille. Mua harmittaa tietty, ettei mulle kukaan kertonut tästä suunnitelmasta. Sain tietää vasta, kun istuttiin leffateatterissa odottamassa Iron Skyn alkua. Jos olisin tiennyt, olisin itsekin mennyt salille eilen ja ehdottanut leffaa vasta tänään. En mä sit enää leffan jälkeen, lähempänä ysiä, jaksanut salillle lähteä.
Salin jälkeen piti kiiruhtaa kampaajalle, jonka jälkeen olikin taas nälkä, mutta koska "justhan me syötiin" ja suklaatakin oli olemassa...niin eipä ole enää ;)
Taisin vähän nukahtaa äsken tohon sohvalle, kun siihen paistoi ihanasti aurinko. Katti auringonsäteessä :)
Koko päivän on väsynyt ja höperö olo, kun ruokailut ei ole kunnossa. Tästä pitää ottaa opiksi!
Mä tunnen tuon ongelman! Syön arkisin aina vakioaamupalan, joka on melko kevyt ja varhainen, mutta rutiinin vuoksi pitää nälkää paljon paremmin kuin viikonlopun myöhäisempi ja raskaampi aamupala. Rutiini on tärkein nälkää poissa pitävä ruokailun elementti.
VastaaPoistaPatrik Borg joskus kirjoitti blogissaan siitä, että nälän poissa pysymisen kannalta on tosi tärkeää, että luottaa siihen, että tämä ruoka pitää nälän poissa. Arkena siihen luottaa, kun on jo satoja aamuja kokemusta, johon nojautua...
VastaaPoista