- Huonolla kelillä pyörän selässä kerää kaikki kylmät tuulet ja sateet haaviinsa erittäin tehokkaasti
+ Hyötyliikkumalla pääsee perille ja näkee uusia maisemia
- Perille pääsee aina hikisenä (ellei sitten eksy tai pyörä jätä tielle jossain kaukana kotoa)
+ Tavaraa on helppo ottaa mukaan tarakalle, reppuun tai sivulaukkuun
- Ei voi kuunnella musiikkia
+ Pyöräilykengät ei hankaa, eikä muitakaan jalkavaivoja ole (vielä)
- Kädet ja yläkroppa jäpittää paikallaan ja ihan kerjää kremppaa (jota ei onneksi vielä ole ollut)
+ Pyöräily on kevyempää kuin jouksu/hölkkä, joten sitä jaksaa tehdä pidempään ja useammin
- Harvoin pääsee ajamaan omaa vauhtia, kun kaikkialla on routavaurioita, suojateitä yms. jarrutuspaikkoja ja koko ajan pitää olla valppaana liikenteessä, eikä pääse flow-tilaan
+/- Pyöräillessä melkein puolet ajasta on vain kyydissä istumista, eikä tehokasta treeniä. Lomalla se on ihan jees, kun saa olla ulkona pidempään ja jaksaa retkeillä kauemmaskin, mutta töiden jälkeen vois haluta käyttää aikansa tehokkaammin
- Satulassa istuessa tulee nopsaan pissahätä
Kaikenkaikkiaan pyöräily itsessään ei ole mun mielestä niin älyttömän kivaa, että harrastaisin sitä melkein säällä kuin säällä. Hyvällä säällä on suuri merkitys pyöräilyn miellyttävyydessä. Helteellä voi ajella ihan ilokseen ilman päämäärääkin. Huonolla säällä valitsisin kyllä mieluummin spinningin, koska siinä voi kuunnella musiikkia, eikä tarvii muutenkaan huolehtia liikenneturvallisuudesta.
Tänään kävin kaverin kanssa kahvilla Brooklyn Cafessa Helsingin kaupungissa ja ajelin niin ihanaa merellistä reittiä, että sitä pitää vähän mainostaa! Ei kuulosta kummoselta, kun sanoo reitin kulkeneen Lepuskista Turun motarin vartta Munkkiniemen kautta keskustaan ja sit Länäriä ja Kehä ykköstä kotiin. Totuus on kuitenkin se, että siellä on puskissa piilossa niin mahtavat pyöräreitit, ettei ole tosikaan. Ei niitä koskaan auton tai bussin ikkunasta edes näe! Onneksi tulin lähteneeksi tutkimusmatkalle :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti