Uskallanko sanoa?

Koputan puuta ja sanon, että kunto alkaa olla palautunut aivokalvontulehduksen jäljiltä. Olin sairaslomalla 14.-25.5. ja sen jälkeen oli heti lupa urheilla niin paljon kuin jaksaa. Vaikka arkitouhuissa olo oli jo täysin terve niin urheilu oli paaaaljon raskaampaa kuin normaalisti vielä pitkään. Esim. leuanvedossa pääsin about sairautta edeltäneelle tasolle vasta tän viikon maanantaina, kun sain vedettyä 5*3 leukaa. Ei se tosin vielä ihan yhtä kevyesti mennyt ja jos rehellisiä ollaan niin vika toisto jäi hippasen vajaaksi.

Toinen asia, jolla on vaikeuksia palautua sairautta edeltäneelle tasolle on golf. Siipan selkävika piti meidät poissa pelikentiltä viime kesänä ja se näkyy meidän molempien pelissä. Harmittaa ihan vietävästi, kun tollasessa taitolajissa iso osa viehätyksestä tulee siitä, että näkee omien taitojen paranevan. Ei kauheesti huvita käydä pelaamassa kehnosti.

Viime viikonloppuna fillaroin Luukkiin. En ole ennen käynyt. Mahdollisia lapsena käymisiä ei lasketa, koska niitä en muista. Siellä oli kahvila, söpö karhu ja uimapaikka ja perille asti pääsi pyörätietä pitkin. Matkakin on oikein passeli reilut 30 kilsaa yhteensä. Pitää ehdottomasti käydä toistekin.