Punttipirkko pinkoo: viikko 6, päivä 1

Endomondo sanoi näin: 52 min, 6,8 km, average 7:40min/km eli 7,8km/h.

Nyt alkaa vihdoin polvet olla toipuneet viime sunnuntain kävelystä, eikä niihin enää juurikaan sattunut lenkillä. Pohkeetkin oli lenkin aluksi ihan OK, kun hieroin niitä eilen illalla. Mutta kyllähän ne lenkin loppuun mennessä taas kipeytyi ja ovat edelleen se rajoittava tekijä mun lenkkeilyssä. Edellisestä kerrasta viisastuneena laitoin tänään korvalaput ja ne tulikin tarpeeseen tuolla tuulessa.

Pitää myös lyhyesti mainita, että punttipirkko on käynyt pinkomisen lisäksi ihan puntillakin, eilen illalla, villi perjantai ;) Oli kyllä ihanaa pitkästä aikaa treenata yläkroppa kunnolla puhki! Mä oon nyt viime aikoina tehnyt liikkeen silloin, toisen tällöin, noitten juoksutreenien yhteydessä. Se on ihan kivaa ja toimivaa myös, mutta vaihtelu virkistää.

Tuli vastaan mielenkiintoinen TED Talk aiheesta, miksi dieetit eivät toimi. Kannattaa katsoa se täältä.

Nyt on sellanen ihana iltapäivän väsymys päällä, että taidan käpertyä tähän nojatuoliin nukkumaan :)

Voi yök!

Mä olin päättänyt, että huhtikuun alusta alkaen ulkona on arki-iltaisinkin riittävän lämmintä ja valoisaa lenkkeilyyn, joten ulos suuntasin tänään. Hyi pirskatti, miten kylmä siellä olikaan! Korvat oli ihan jäässä ja sormetkin pysyi jäässä kävellessä, juostessa sentään lämpenivät. Pipoa ja hanskoja mulla ei ollut, koska luulin siellä olevan jo aika lämmintä ja oon aina mieluummin ilman kuin puljaan niitten kanssa.

Vuorossa oli viikon 5 päivä 3:

Endomondon mukaan tein matkaa 46 minuuttia ja 6,21 km eli keskimäärin 8 km/h. Tuossa oli tasan määrätty 30 minsaa juoksua ja loput 16 minsaa kävelyä. Olen aika tyytyväinen mun nopeuteen (sekä kävely että juoksu) kun sain noin hyvän keskinopeuden. Enkä juossut missään suorituskyvyn rajoilla vaan koitin pitää hölkän kevyenä. Aerobiselle suorituskyvylle se olikin kevyttä, mutta pohkeet oli taas kovilla. Ne on ihan kestojumissa ja kipeenä. Lisäksi polvet on vieläkin vähän kipeät viime sunnuntain kävelylenkistä. Mun ihanilla Nike Free tossuilla ei ole hyvä kävellä, kun niissä ei ole kantavaimennusta :(

Mikä se tuolla ojassa on?

Rahkamuija on mukana järkkäämässä naisten voimanostokurssia Tampereella eli liian kaukana Espoosta. Höh! Mutta nou hätä - mähän voin järkkää oman :D Kyllähän nyt yli 300 hengen työpaikalta yksi 10 hengen ryhmä saadaan kokoon ja voidaan pitää kurssi erittäinkin lähellä, duunin kellarisalilla. Yksityiskohtia tässä vielä säädetään, mutta vaikuttais lupaavasti siltä, että olen löytänyt mun kurssille vetäjän. Siellä se mun oma lehmä kyntää syvällä ojassa, mutta on musta myös hauskaa järkätä työporukalle mahdollisuus kokeilla yhtä mun suosikkilajeista :)

Tänään piti olla taas juoksupäivä, mutta suunnitelmiin tuli muutos, kun auton ikkuna ei enää mennytkään kiinni sen jälkeen, kun se oli avattu siipan työpaikan parkkiksen portin avaamista varten. Saatiin kylmää kyytiä. Korjaamo ehti tietty mennä kiinni nenän edestä eli ei saatu tietää heti tänään, koska sinne pääsee ja mitä mahtaa maksaa. Kivaa pientä jännitystä elämään, kun noi autohommat tunnetusti maksaa...
Tuumattiin sitten, että tuskin sinne huoltoon kuitenkaan heti pääsee ja pahimmassa tapauksessa kahden viikon päästä, joten tehtiin diili appiukon kanssa. Se on siellä kuntoutuksessa, eikä voi kuitenkaan ajaa autoa, joten saatiin sen auto lainaan ja vietiin meidän auto olemaan ikkuna auki lukitussa tallissa. Mun juoksuaika meni siis tänään eestaas suhailuun, mutta huomenna on päivä uus :)

Luolamiesoivallus ja treenioivallus

Mä oon usein ollut luolamiesdieetillä: syönyt aina kun mahdollista ja niin paljon kuin mahdollista :D

Mä odotan näkeväni edistystä treenituloksissa, vaikka en noudata mitään pitkäkestoista määrätietoista ohjelmaa. Tai siis kyllähän mä näen edistystä, mutta se on erittäin hidasta ja toivoisin nopeampaa. Ja onhan mulla sellanen treenirunko tai pseudo-ohjelma, joka joustaa elämän tarpeiden mukaan. Jos tavoitteena on parempi kunto yleisesti ja ohjelmassa on vähän kaikkea niin eihän siinä paljon edistystä pysty näkemään. Saisin näkyvämpiä tuloksia, jos noudattaisin tiukemmin tiettyä tavoitehakuista ohjelmaa.
Tää oivallus tuli siitä, kun olen nyt pitänyt tota juoksuohjelmaa 1. prioriteettina ja karsinut kaikista muista treeneistä ennen sitä. Olenkin onnistunut suorittamaan kaikki ohjelman mukaiset treenit tähän mennessä ja koen edistyneeni. Tämmönen 12 viikkoa on melko sopiva aika sitoutua yhteen tavoitteeseen ja ohjelmaan. Juoksuohjelman jälkeen voisin valita jonkin toisen fokusalueen ja panostaa siihen. Se tarkoittaa väistämättä sitä, että jokin muu jää vähemmälle huomiolle ja siellä tulokset voi tippua. Sitä on vähän vaikea hyväksyä...

Hyödyllistä treeniä ja karvahommia

Kerrankin pääsin käyttämään voimaa johonkin hyödylliseen, kun kävin eilen kaverin raksalla kantamassa vähän kamaa kasasta toiseen. Se oli ihan kivaa hommaa, kun sai vaan aivottomana kantaa, eikä tarvinnut huolehtia mistään, kuten omalla työmaalla pitäisi :) Kantaminen ei kuitenkaan mulle riittänyt vaan vein kaverin lisäksi kävelylle. Se alkoi ihan viattomasti viiden kilsan suunnitelmalla, mutta sitten löytyi uusi tie, vaihdettiin reittiä ja lopulta talsittiin yli kaksi tuntia! Vielä tänä aamunakin oli koko kintut lonkista jalkapohjiin asti väsyneet, mutta onneks mikään paikka ei ollut kipeenä. Ekaa kertaa ikinä huomasin, että töissä istuessa kroppa saa oikeasti lepoa ja jalat oli selkeesti jaksavammat työpäivän jälkeen. Siispa suuntasin salille :)

Punttipirkko pinkoo: viikko 5, päivä 2:

Yhteensä 45 minsaa juoksumatolla ja sen jälkeen vähän vatsoja, ojentajapunnerruksia, kylkiä ja selkää.

Matolla juokseminen on mulle kevyempää kuin ulkona, koska maton voi säätää pyörimään 8,5 km/h ja se pysyy siinä. Noi kolme pätkää sillä vauhdilla oli mulle kevyt hölkkä, normi hölkkä ja raskas hölkkä. Kunto ei siis ole kummonen, kun noin nopeesti muuttuu noin paljon raskaammaksi. Lauantaina vedin lenkin ulkona samalla sapluunalla. Nopeuksista mulla ei ole mitään tietoa, mutta sen tiedän, etten osannut juosta riittävän hiljaa. Tuntuma oli lähinnä eka normi hölkkä, sit raskas hölkkä ja vikalla pätkällä jo juoksu, vaikka oikeesti uskon vikan pätkän nopeuden olleen kaikkein hitain ;)

Mulla on hyvä mies. Se ei nillitä, kun mä haluan vaihtaa kampausta. Se toimii kampaajana :)

Tukka lattialla

Tukka värissä

Valmis!

Pesäkatti on kesäkissa

Tänään tarkenin lähteä ulos lenkille. Kuntoplussan juoksuohjelmassa starttaa jo viikko 5! Mä oon ollut tyytyväinen tähän ohjelmaan - just sopivaa tahtia on lenkit pidentyneet eli tosi hitaasti ;)

Endomondo mittasi mulle matkaksi 7,36 km ja ajaksi 54 min eli vähän ylimääräistä kävelyä oli. Lenkin jälkeen lähdin vielä poikien kanssa salille tekemään yläkroppaa. Sitten olinkin jo niin väsynyt sankari, että simahdin hetkeksi aurinkoon. Pesässä tulee jo ihan kuuma, kun parveke on etelään päin, ihanaa :)

Viime käsänä pesässä

Vaarallista lepoa

Suomalainen insinööri on sen verran putkiaivo, että lepopäiväkin venyy kahden päivän putkeksi. Eilen vaan olin niin uninen, että vietin illan sohva selässä ja siirsin hölkkäilyt tälle illalle :)

Oikeesti olin juoksumatolla yhteensä 35 minuuttia, sillä alussahan pitää lämmitellä ja lopussa pitää odotella biisin loppumista ;)

Juoksun jälkeen tein vatsoja ja vähän muuta jumppaa. Piti vähän varoa vasenta rannetta, joka keksi tänä aamuna tulla kipeeksi. Sitä vihloo, kun sopivasti kääntää, esim. rintaliivejä pukiessa. Vähän pelottaa kohta edessä oleva sporttitopin pois äheltäminen... Samanlainen ihmekipu oli samassa ranteessa pari viikkoa sitten ja silloin se meni pois yhtä nopeasti kuin alkoikin. Toivottavasti menee nytkin. Mä inhoan tämmösiä mysteerikipuja, koska en yhtään osaa arvata, millä keinoin voisin nopeuttaa sen paranemista ja miten voisin estää sen uusiutumisen. Ja jos mysteerikipu pitkittyy, ahistus on valtava - jos ei se koskaan enää paranekaan? Siinä mielessä perusflunssa on kuitenkin mukava, tuttu ja turvallinen kaveri.