"Ei kipuu, ei hyötyy" on valitettavan väärinymmärretty sanonta - joko vahingossa tai tahallaan.
Moni aloittelija varmaan kuvittelee, että liikunnan kuuluukin tehdä kipeetä. Ettei liikunta voi olla tehokasta, ellei se tunnu pahalta. Että kipua on vaan kestettävä. Että kaikki kipu johtuu vain huonosta kunnosta. Eihän se johda muuhun kuin rasitusvammoihin ja liikuntaharrastuksen loppumiseen!
Moni pidempään treenannut sinnittelee treenit läpi kivusta piittaamatta, koska ei vain voi jättää kesken tai pitää treenitaukoa. Jälleen seurauksena on rasitusvammoja ja paljon pidempää treenitaukoa tai jopa pakko lopettaa koko laji!
Ainut "kipu", jota pitää sietää, on maitohapon polttelu lihaksessa, jos sattuu harrastamaan sellaista lajia, jonka harjoituksissa mennään maitohapoille. Mä olen aika hyvin tässä 17 vuotisen saliharrastukseni aikana ehdollistunut tuntemaan maitohapon mukavana poltteena, eikä varsinaisesti kipuna. Mulle siis ei toimi ollenkaan toi "ei kipuu, ei hyötyy" ajatus. Nykyisin mä teen enimmäkseen niin lyhyttä sarjaa, ettei siinä edes mene maitohapoille vaan voimat loppuu, eikä painot enää nouse, vaikkei edes silleen varsinaisesti tunnu missään lihaksessa - kokonaisvaltaisesti vaan voimat loppuu.
Ystäväni Burger, Kotitekoinen Burger |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti