Tämmösellä naamalla läksin salille. Tänäänkin olis sänky houkutellut enemmän. Tein jopa Omegawave-mittauksen siinä toivossa, että se käskis mun loikoilla koko päivän. Mutteihän se koskaan sellasta käske. Se sanoo aina mun olevan mainiossa kunnossa ja ansaitsevan rääkkiä ;)
Halusin siis kovasti salille, vaikka väsyttikin. Mä en tosiaankaan kaipaa mitään Personal Traineria potkimaan mua liikkeelle. Voisin tarvita sellasen Personal Starverin, joka näkis nälkää mun puolesta niin, että mä laihtusin ;)
Ja kivaahan siellä salilla aina on, kun sinne pääsee! Kaikki isot tangot oli varattuna, joten mä kyykkäsin tollasella pikkutangolla ja käytin boksia apuna varmistamassa riittävän syvyyden. Toi oli about 31-32 cm korkea boksi ja musta näytti siltä, että mun kyykyn syvyys on just passeli, kun persposket koskee boksiin. Suht helposti se onnistui noin kevyellä tangolla, mutta pitää kokeilla kunnon painoilla ens kerralla. Lisäksi kokeilin toisenlaista tekniikkaa: jalat leveämpään asentoon ja kunnon istahdus boksille joka toistolla. Sekin oli jännää ja erilaista ja aika raskasta, kun tein molemman liikkeet putkeen, yhteensä 3 sarjaa 12+12 toistoa.
Internetissä sanottiin, että jalkaprässi on pahaksi selälle, mikä tuntuu musta ihan uskottavalta. Loogisesti järkeilemällä olen kuvitellut prässin turvallisemmaksi ja helpommaksi liikkeeksi kuin kyykyn, mutta prässissä istuminen on aina tuntunut jotenkin tukalalta, jos kelkassa on kunnolla painoa. Olen kokenut pientä painetta, että prässiä pitäis tehdä useammin, mutten vaan ole tehnyt, kun en siitä niin tykkää. Nyt tuon artikkelin myötä sain vähän niinku synninpäästön. Pitihän sitä silti tänään kokeilla, kevyillä painoilla, tunnustelumielessä. Edelleen aika blaah. Kyllä sitä toisinaan voi tehdä, jos vaikka kaikki kyykkypaikat on varattuna, mutten aio yhtään surra, vaikkei tulis prässättyä kokonaiseen vuoteen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti