Lokakuun teema?

Sokeriton syyskuu lähenee loppuaan ja nyt pitäis keksiä teema lokakuulle!
Täysin sokeriton ei houkuta, kun tiedossa on pippaloita, joissa en aio kuitenkaan olla...hmmm, sanoisin kuivin suin, mutta se ei ehkä pidä paikkaansa, sillä saatan hyvinkin mennä autolla, mutta ilman sokeria en aio olla :D

Olis kiva keksiä teema, joka rimmais sanan lokakuu kanssa. Leivokseton lokakuu oli yksi ehdotus, mutta se tuntuu hiukan liian helpolta. Mulla menee helposti monta kuukautta ilman leivoksia ihan vahingossakin (suklaapatukka kun ei ole leivos ;)

Lohtusyöpöttelytön lokakuu olis siitä sopiva teema, että sen puitteissa sais syödä herkkuja juhlissa, koska se ei ole lohtusyömistä (melko varmasti), mutta arkisin kotona ylimääräinen syöminen on melkein aina jonkin asteista lohtua. Jos ei muuten niin vain siksi, että väsyttää...

Jotenkin vain toivoisin teemalle hauskempaa ja iskevämpää nimeä. Aika ruma ja ikävä tuollainen pitkä sana, jossa on paljon ö-kirjaimia.

Kehittyminen asiantuntijatyön ammattilaisena

Olin eilen ja tänään Kehittyminen asiantuntijatyön ammattilaisena -koulutuksessa.
Siellä käytiin läpi paljon asioita, joita olen jo ennenkin pohdiskellut, mutten tiennyt ajattelevani niin viisaita ajatuksia, että niitä ihan koulutetaan :D

Tässä yksi mun lempilausahdus, jota olen soveltanut uusia elintapoja opetellessani:
Fake it 'til you make it!

Ensin mä kuvittelen olevani bodari.
Sitten mä ajattelen olevani bodari.
Koitan käyttäytyä kuin bodari.
Nukun kuin bodari.
Herään kuin bodari.
Peseydyn kuin bodari.
Ajattelen kuin bodari.
Matkustan bussissa kuin bodari.
Olen töissä kuin bodari.
Käyn kaupassa kuin bodari.
Syön kuin bodari.
Käyn salilla kuin bodari.
Elän kuin bodari.
Lopulta mä olen bodari.
Ja toivottavasti myös näytän bodarilta ;)

Koulutuksessa sanottiin sama asia duunin kannalta. Jos haluaa muuttaa työnsä tuloksia ja aikaansaannoksia paremmiksi tai erilaisiksi niin muutos lähtee niinkin kaukaa kuin oman pään sisältä.

Hassua muuten, että just lauantaina kyselin, miksei painonhallintaan voisi suhtautua yhtä realistisesti ja intohimottomasti kuin työelämän tavoitteisiin ja nyt olen jälleen rinnastamassa näitä asioita ;)

Kahvitauolla

Neljä naista ja yksi mies työpaikan taukotilassa.
Naisilla on mukana välipalat, miehellä vain kahvia (tyypillistä).
Välipalat ovat: hedelmiä, Fitness-muropatukka, Yosa-kaurajugurtti, purkki tonnikalaa.
Mies sanoo: Kolmella on vaan jotain terveellistä, mutta toi yksi... Se vois olla hyvääkin.
Mitä mies tarkoittaa?

Uskokaa tai älkää, tonnikala oli miehen mielestä se epäterveellinen välipala!
En jaksanut edes aloittaa noin ulapalla olevan kaverin valistamista. Totesin vain, että kaikki riippuu ihan siitä, mitä pitää terveellisenä.

Välipaloista puheenollen... Sokeritonta syyskuuta ei sössitä, kun on jo vikalle viikolle selvitty! Pakkasin omat eväät iltapäiväkahville tämän päivän ja huomisen koulutuksiin. Pullan sijasta söin kuivattuja luumuja (sokerittomia) ja pekaanipähkinöitä. En pihistellyt eväspussien koossa, joten calleja taisin saada enemmän kuin pullasta, mutta ne oli kaikki terveellistä ja laadukasta ravintoa, joka pitää nälän poissa ja verensokerin tasaisena. Kannatti!

Poloiset koivet

Poloiset koipeloiset joutuvat koville. Ensin viikonloppuna kaksi lenkkiä ja tänään sali. Taidan tällä kertaa armahtaa sen verran, että teen prässin sijasta vain askelkyykkykävelyä. Takana on jo kolme kovaa prässiviikkoa ja niskatkin on ihmeen jumissa. Lieneekö se kropan tapa kertoa, että kevyempi treeni olis paikallaan ;)

Shakiran Whenever, wherever on loistava biisi. Se tulee usein mieleen jalkatreenissä, koska siinä on tää kohta: "Lucky I have strong legs like my mother..." joka tosin mun kohdalla pitäis olla unlike! Äiteellä on heikot rimppakintut. Liikuntaa se ei ole harrastanut koskaan ja rasva sillä kerääntyy vain mahamakkaroihin. Mullakin oli vauvakuvissa ihan hassut sammakonkoivet, vaan eipä ole enää. Äidiltä peritty ruumiinrakenne näkyy enää vain mahamakkaroissa ;)

Viikonloppuna yksin kotona lorvaillessa oli aikaa surffailla blogeissa. Löysin monta muutakin paljastelijaa, jotka ovat julkaisseet strategiset mittansa. Epätieteellisen tutkimuksen ja suppean otannan perusteella näyttäisi siltä, että mun vyötärö ja reidet on rapiat 10 senttiä eriparia - yleensä mun reisien parina on 10-20 cm isompi vyötärö, kun taas mun vyötärön parina on about 10 cm kapeammat reidet. Ilmankos niitä sopivia housuja on niin hankalaa löytää! Usein käy niin, että reisistä ylös asti mahtuvassa koossa on jo niin iso vyötärö, että sen saa vedettyä lantion yli nappia avaamatta :D

Piirtäkää rasti seinään

Mä kävin lenkillä ilman sykemittaria! Eilen kävelyllä se vaan bugitti ja näytti sykkeitä 0-40, joten tänään rankaisin sitä, enkä ottanut mukaan ollenkaan :D En halunnut puhelinta taskuun hölskymään, joten Endomondokin sai jäädä kotiin. Olin ulkona 1h 12min taktiikkana joka toinen biisi hölkkää, joka toinen kävelyä. Pitkän kokemuksen perusteella osaan kyllä arvioida tieteellisen tarkasti, että sykäri olisi näyttänyt 762kcal ja avg 147 ;)

Välineurheilu onnistuu onneksi ilman elektroniikkaakin! Eilisellä kävelyllä mun sateenpitävä takki hiosti tosi inhottavasti ja silti välillä oli vähän kylmäkin. Takki on alunperin ostettu golfia varten, mutta tällä hetkellä se on siihen vähän nafti - kinnaa svingatessa ja häiritsee siten peliä. Jonkin aikaa olen vain voivotellut asiaa, mutta eilen sain aikaiseksi marssia Intersportiin tarttumaan härkää sarvista - kun oli se -30% lappunenkin. Mä jotenkin koen, että tollaset on shoppailulupalappuja. Sen takia ovessa on Ei mainoksia -kyltti, etten mä kantais ihan kaikkia rahojani Selloon :D

Ostin maukkaan liilan Haglöfsin kuoritakin. Kuva ei kyllä tee värille oikeutta. Se on oikeasti enemmän liila kuin sininen! Edit maanantaina töissä: Värivika taisikin olla mun kotiläppärin näytössä. Työkoneella väri näyttää oikealta!
Spekseissä lukee wind stopper + water resistant eli sen pitäsi hengittää enemmän, mutta pitää kuitenkin jonkin verran vettä. Me ei kuitenkaan edes lähdetä golfaamaan varsinaisella sadekelillä ja kevyeen pikkukuuroon tuo toivottavasti riittää :)
Uusi takki oli tietenkin heti tänään testikäytössä ja hyvältä vaikuttaa! Olo ei ollut lainkaan kylmän kostea. Kaikkea kredittiä ei kuitenkaan voi antaa uudelle takille, sillä myös aluspaita ja säätila olivat tänään ihan eri kuin eilen.

Paljastuksia

eli Katti sentteinä. Jaiks!

pituus 168
vyötärö (kapein kohta) 87
lantio 107
rinnanympärys 104
reisi 67 (vasen)
hauis 36 (vasen, jänitettynä)
pohje 40 (vasen, seisten)
paino kiloina (ei sentteinä ;) 83
disclaimer: itse otetuissa mitoissa voi olla virheitä, mutta tänään ei ollut virallista mittamiestä saatavilla, joten tähän on tyydyttävä ;)

Taas mun on pakko viitata Pöperöproffaan, joka eilen kirjoitti:
"tutkimuksissa aika säännönmukaisesti kuitenkin nähdään, että itse paino vaikuttaa elämänlaatuun paljon vähemmän kuin itse kokemus ylipainosta ja sen mukana tulevat huonot fiilikset"


Allekirjoitan täysin.
Olen nähnyt monta ihmistä, jotka stressaavat ja ahdistuvat painostaan jo paljon pienemmissä lukemissa kuin minä nyt olen. Tahtoisin niin kovasti antaa heille palan itsekunnioitusta ja itseni hyväksymistä, mutta se ei niin vaan onnistu, muutamalla lauseella nettifoorumilla...

En mä koe olevani laiha tai edes normaalipainoinen, mutta koen olevani ihan tavallinen ja OK tämmösenään. Ihmisluontoon kuitenkin kuuluu se jatkuva pyrkimys kohti parempaa, kaikilla elämänaloilla. Mä pyrin kohti parempaa ammattiosaamista, asemaa työyhteisössä sekä palkkaa. Samoin pyrin kohti parempaa kuntoa ja ulkonäköä. Tällä hetkellä nää asiat on tasapainossa. Mulla menee kaikkien osalta jo hyvin ja olen tyytyväinen, mutta ilman tavoitteita ja itsensä kehittämistä elämä käy tylsäksi!

Leijonanosa ihmisistä osaa suhtatua työelämän tavoitteisiin sopivasti: Ottaa ne tosissaan ja pyrkii niitä kohti, muttei koe jatkuvaa huonouden ja epäonnistumisen tunnetta, vaikka töitä tehdään joka päivä, mutta ylennys/palkankorotus/tms tulee vain kerran vuodessa tai harvemmin.
Miksei painonhallintaan voisi suhtautua yhtä realistisesti? Senkin eteen pitää tehdä töitä päivittäin, vaikka vaaka ei näytä pudotusta joka päivä, vaan pysyvän ja terveellisen painon muutoksen näkee vasta kuukausien ja vuosien päästä.

Bodari-ruokavalio

Lukiko kaikki jo Hesarista tän jutun: Tutkijat: Liiat hiilihydraatit ja karppaus kumpikin riskejä terveydelle 

"Tutkijoiden mukaan ihanteellisessa ruokavaliossa kolmannes ravinnosta tulee hiilihydraateista, kolmannes proteiineista ja kolmannes rasvoista."


Ei yllätä mua pätkääkään! Kohtuus kaikessa on hyvä elämänohje.
Mä voin ehdottomasti parhaiten, kun syömiset menee about tuohon kaavaan. Olen kutsunut omaa tavoiteruokavaliotani nimellä bodari-ruokavalio, koska se ei osu tarkan määritelmän mukaan vähähiilihydraattiseen (VHH) eikä virallisterveelliseen (VT) kastiin. Jossain niitten välimaastossa se majailee, mutta prodea bodarit syö enemmän kuin muut.


Näissä ruokavaliouutisissa mua jurppii muutama asia ja nyt te saatte ne kuulla :D

1. Tavikset ei tiedä, mitä pitäis syödä, kun ohje on noin abstrakti "kolmannes kutakin: hiilaria, prodea ja rasvaa". En mäkään tiennyt ennen kuin käytin Kalorilaskuria ja opettelin nää asiat.
2. Termejä VHH ja karppaus käytetään kovin erilaisista ruokavalioista. Jossain tutkimuksissa on laskettu VHH:ksi ruokavalio, jossa on 40 E% hiilaria!
3. VT ei toki ole täydellinen, mutta usein sitä haukutaan myös täysin turhasta. Ei VT:nkään mukaan pidä joka päivä syödä määrättömästi karkkia, vaaleaa leipää tai riisiä! Kohtaan 1. viitaten: Moni varmaan kuvittelee syövänsä VT:n mukaan, mutta todellisuudessa syökin paljon enemmän hiilaria ja vähemmän rasvaa kuin VT suosittelee.
4. Miksi pitää olla joku VHH vs. VT sota? Miksi yhden ruokavalion pitäisi sopia kaikille? Meissä ihmisissä on niin paljon eroja, joista osa näkyy ulospäin (esim. ihonväri) ja osa on sisällä piilossa (esim. keliakia), joten eikö ole varsin todennäköistä, ettei kaikille sovi sama ruokavalio?

Huh, olikohan siinä jo kaikki? Mitä mieltä te olette? Mikä teitä jurppii?
Nyt voin lähteä salille hyvillä mielin, kun sain avauduttua :D