Lomahommia

Toissapäivänä pääsin pitkästä aikaa golfaamaan, kun entinen työkamu lähti kaveriksi ja tarjosi kyyditkin autottomalle :) Pakko todeta golfaamisen olevan ehdottomasti kaikkein kivointa samantasoisen pelikaverin kanssa - vaikkei meillä mitään kisaa oikeasti ole niin kyllä silti on hauska taistella honoreista eli ekasta lyöntivuorosta seuraavalla väylällä ;) Vasta kierroksen jälkeen laskettiin lyönnit yhteen ja tulos oli huiman tasainen: 98-97. Jos tiukka tilanne olis ollut tiedossa jatkuvasti, jotain sössimisiä olis helposti tullut laitettua jännityksen piikkiin, mutta näissä olosuhteissa sössittiin ihan puhtaasti ilman mitään hermopelejä.

Tänä aamuna kävin vaihteeksi hölkkä/kävelylenkillä, kun halusin vetää leukoja pururadalla. En kokenut, että mulla olis ollut liian kuuma, vaikka toki hiki oli, mutta taas tuli päänsärky. Ei kai vaan pitäis helteellä hölkkäillä. Saattoi lyhyeksi jääneet yöunetkin painaa. Viime yönä nukuin huonosti lämmön takia ekaa kertaa tänä kesänä, mutta on tää silti miljoona kertaa parempi kuin tammikuu! Lämmöstä en valita, paitsi saunassa ;)

Kun on ollut poikkeuksellisen paljon aikaa tapettavana, minäkin olen jaksanut panostaa pukeutumiseen! Olen kaivellut kaapin pohjalta unohtuneita toppeja ja jopa vaihtanut kaulakorua vaatteiden mukaan. Olen kyllä vähän sitä mieltä, että muotibloggaajilla on vaan liian paljon vapaa-aikaa, kun ehtivät tämmösiä turhuuksia jatkuvasti miettiä.

Vatsa sisään, rinta ulos!

Ihan ku etelässä!

Ja tokihan me ollaankin Etelä-Suomessa. Musta on ihanaa, kun kerrankin tarkenee. Kun kerran siipan selkä on niin kipee, ettei juuri mitään voi tehdä niin tää on paras mahdollinen keli viettää lepolomaa. Vaikka oon mä lepoilun lisäksi fillaroinut aika paljon: lauantaina 29 km, sunnuntaina 34 km ja eilen 36 km. On se vaan onni, että tuli ostettua toi pyörä just ennen kuin mies hajos. Nyt on sentään jotain kivaa yksin tekemistä.

Eilen pyörä vei Haltialaan katsomaan pöröjä ja XXL:ään ostamaan Puman trikoita, joita olin jo netistä katsellut. Siellä oli enää yksi pari tota mallia jäljellä ja se oli mun kokoa - voitteko uskoa? Kerrankin näin päin :) Lisäksi ostin oransseilla linsseillä varustetut lasit, että saan pilviselläkin säällä silmät suojaan kärpäsiltä.
Kävin Jumbossa lounaalla ja löysin trikoiden kanssa sopivan Puman paidan. Mulla on niin miljoona salivaatetta, ettei mun tarvii pyykätä ennen helmikuuta...

Olisin halunnut kirkkaan vihreet Crocs varvastossut, mutta niitä ei saa mistään :(
Flamingon Crocs kaupassa oli miesten kokoja 11-14, mutta mulle sopis koko 8 (eli naisten 10). Olisin saattanut sortua ostamaan yhtä numeroa liian suuret, mutta kolme numeroa on jo täysin mahdotonta. Paremman puutteessa olen ostanut Puman ja O'Neillin släbärit. Koska tokihan ihminen tarvitsee useita erilaisia sandaaleja sun muita kesäkenkiä maassa, jossa hellettä riittää parhaimmillaankin vain muutaman viikon. Talvikenkiä sen sijaan riittää kaksi paria. Niitä on niin paljon vaikeampaa löytää sopivia. Itse asiassa mulla on kaikkia hellekelin kamoja vähintään yhtä paljon kuin pakkaskelin kamoja. Pakkaskamat ei ole yhtään niin ihania ja ne on paljon kalliimpiakin!

No shit, Sherlock!

Fillaroitsin eilen Leppävaarasta Vanhaa Turuntietä Espoon keskuksen lähelle, sieltä Kehä Kolmosta Vihdintielle, jota Kehä Ykköselle ja sitä kotiin Lepuskiin. En voi suositella tätä reittiä. Ihan kamalaa röykytystä. Eikä asiaa ainakaan auttanut, että pumppasin renkaat täyteen just toissapäivänä.

Päästiin vähän vaihtamaan maisemaa, kun appiukko haki mediät päiväksi Vantaalle. Siipan siskonpoika oli siellä hoidossa ja käytiin Trollbergan traktorimuseossa päristelemässä.

On ilmoja pidelly

En voi tarpeeksi painottaa, miten tyytyväinen olen mun lomakeleihin. Miksei aina ole tällästä?
Mun vika työpäivä oli viime viikon torstai, jolloin myös meidän auto alkoi pitää karmivaa ääntä. Huoltoon sai ajan vasta 31.7. eli siihen asti lomailemme autotta. Selkävaivainen ja hellekammoinen mies ei halua astua julkisiin, joten missään ei voida käydä kuin kävellen. Paitsi mä voisin mennä pyörällä, mutten henno jättää siippaa yksin kotiin koko ajan. Melkosta pakkolaiskottelua siis ;)
Siippa ei voi istua tietokoneella, mikä on sille melkein yhtä paha vamma kuin dominoivan käden amputaatio. Fifaa se pystyy pelaamaan sohvalla maaten ja sillä aikaa mä oon käynyt mm. vetämässä leukoja ja fillaroimassa jätskikiskoille ja mamman ruokittavaksi mökille.

Kuontalo kuosissa

Kävin kampaajalla ja selfiekamera räpsyi ennen kuin viittaa oli riisuttu :)

Lyhyt tukka on viileä helteellä ja helppo laittaa ilman läkähdyttävää föönausmaratonia!

Reilu viikko sitten kerroin mun siipan nyrjäyttäneen itsensä sängyn pohjalle. Sen jälkeen on käynyt ilmi, että kyseessä on hermopinne tai välilevynpullistuma niskanikamien välissä. Mies on saikulla, pystyy lähinnä makaamaan ja vain lääkärin truuttaamat kipupiikit vie kivut kokonaan pois. Jännästi lomasuunnitelmat aukes ihan levälleen, kun yksi avainpelaaja ei olekaan golfkunnossa ;) Onneks ei ole rahaa kiinni missään reissussa!

Takatalven kylminä iltoina ehdin jo laatia itselleni treeniohjelman ensi syksylle ja talvelle ja kirjailin sinne sopivia välitavoitteita ja lopputavoitteet kaikille voimanostoliikkeille sekä leuanvedolle. Nyt noitten helvetillisten selkäkipujen katseleminen on saanut mut pohtimaan koko voimailuharrastuksen mielekkyyttä. Siinähän on kuitenkin ihan merkittävä loukkaantumisriski, enkä mä ehdoin tahdoin haluaisi kokea tollasia kipuja. Pääsisköhän sillä ennätysten kirjaan, jos jättäis hyvin suunnitellun treeniohjelman kesken jo useita viikkoja ennen sen aloittamista? :D

Kisasimulaatio

12 viikkoa treenipläänin testausta alkaa olla plakkarissa ja tänään oli mun Race Day. Kävin siis pitkällä lenkillä ja menin niin kovaa kuin jaksoin. Se tarkoitti silti välillä kävelyä ;)
Sykärissä 1h 25min, avg 161, max 186
Endomondossa 1h 21min, 11km, avg 8,17km/h eli 7:21min/km
ja uusi enkka: 10km ajassa 1h 12min

Jee, hyvä minä! Vaikka toi on aikana melkosen kehno, se on kuitenkin mun enkka tällä elopainolla ja vain 10 minsaa huonompi kuin mun aika yli 10 kiloa kevyempänä. Jännästi juoksussa mä oon ihan tyytyväinen, kun kuitenkin jaksan juosta, enkä missään nimessä vertaa itseäni mihinkään SM-tuloksiin. Sen sijaan Suomen vahvin nainen kisoja katsoessa harmittelin, kun en oikein pärjäisi siellä. Koska tottakai siinä pitää verrata itseään SM-tuloksiin :D 

Ne nosteli 60 kiloista tukkia ja mä oon saanut 55 kiloisen kerran ylös eli ei olis tullut tulosta siinä lajissa. 50 kiloista atlas kiveä olen myös nostellut, mutten niin korkealle kuin kisoissa ja 80 kiloista säkkiä olen kantanut jokusen metrin. Niitä muita lajeja en sit olekaan kokeillut, mutta sen voin varmaksi sanoa, että aika paljon treeniä vaatis ennen kuin pärjäisin niissä karkeloissa. Vaan on mun voimailutulokset kuitenkin paljon lähempänä SM-tasoa kuin juoksu!

Syy miksi tänään oli juoksua eikä golfia on se, että siippa on nyrjäyttänyt ittensä pahemman kerran. Sillä on ollut niska enemmän tai vähemmän jumissa jo pari viikkoa. En muista milloin ja mistä se alkoi, mutta välillä se vaikuttaa jo paremmalta ja sitten taas pahenee. Se on käynyt hierojalla ja mä oon hieronut sitä Mobilatilla niin paljon, ettei ainakaan pitäis tulla käsiin kipuja ;) Tänään jumitus oli lopulta niin pahana, että siippa marssi lekuriin hakemaan troppeja ja nyt se makaa sängyn pohjalla taju kankaalla. Pitää aina välillä käydä tsekkaamassa, hengittääkö se vielä tai tarviiko jotain huolenpitoa...

Sisar roteva sininen

Biorytmit sekaisin

Sehän nyt on selvä, että Juhannus mökillä vei unirytmistä sen lopunkin vähän järjen, mitä valoisat kesäyöt oli vielä jättäneet jäljelle. Sisäisen kellonajan korjaaminen on kovaa hommaa, kun siipalla on näitä jalkapalloharrastuksia: iltaisin pitää katsoa pelejä, kerran viikossa pitää herätä ennen kukkoa itse pelaamaan ja eräänä yönä sillä oli niin tiukka liukutaklaustilanne, että se potkas mua täysiä reiteen ja herätti kesken parhaiden unien! Heräsi sentään itsekin ja pyysi anteeksi :)

Vuorokausirytmin lisäksi myös vuosirytmi on ihan killissä. Veri vetää salille kuin lokakuussa konsanaan! Eihän näillä säillä tee mieli ulkona olla. Ottaa päähän ihan huomattavan paljon. Ei pitäis ihmisen olla näin pahalla tuulella pelkän sään takia. Paska Kesä soi repeatilla päässä. Onneks on sentään loistavat riimit! Mökillä oli muuten niin kylmä, ettei ollu edes hyttysiä. Jotain hyvää sentään... ja sekin on hyvä, että loma alkaa vasta ens viikon jälkeen.

Mies ja sen lelu mökillä

Löysin mun vanhoista muistiinpanoista tämmösen juoksumattotreenin:
perjantai 24.10.2008
paino 76,6kg
10 min kävely 6 km/h, 6% incline
50 min hölkkä 7,5 km/h, 1% incline
syke lopussa 158

Oli pakko testata, miten sama setti sujuu tänä päivänä:
tiistai 1.7.2014
paino 85,9kg
10 min kävely 6 km/h, 6% incline
45 min hölkkä 7,5 km/h, 1% incline
syke lopussa 171

En ehtinyt tehdä tasan samaa 50 minsaa, koska piti lähteä siipan seuraksi Verkkokauppaan.

Tuolloin vuonna 2008 olin laihduttanut reilut 2 kuukautta ja paino oli tippunut melkein 10 kiloa. En muista kuinka paljon tarkalleen silloin lenkkeilin, mutta musta tuntuu, että nyt tän treenipläänin testauksen aikana olen lenkkeillyt enemmän kuin ikinä. Olen siis melko varma, että olen nyt treenannut juoksua enemmän kuin tuolloin eli koko sykkeissä näkyvä ero selittyy elopainolla.

Pistin muistiin väliaikasykkeitäkin:
hölkätty aika - syke
15 min - 158
20 min - 160
25 min - 162
30 min - 165
35 min - 166
40 min - 168
45 min - 171

Melko korkealle siis nousee heti, kun tämä massa hölkkää, vaikka etanavauhtiakin.

Vaihtoehtoisesti voi ajatella, että tällä massalla on melko helppoa nostaa syke maksimialueelle, koska sitä varten ei tarvii juosta kovinkaan kovaa vauhtia. Hoikka ja hyväkuntoinen joutuu juoksemaan ihan tajuttoman nopeasti, että saa sykkeen yli 170, mutta mulle siihen riittää maltillisempikin nopeus :)