Voihan viski noitten konnien kanssa!

Viski ja olut on molemmat mun Top 10 oksettavimmat ruuat/juomat -listalla, muttei se ole multa pois, jos joku muu tykkää niitä juoda. Mun puolesta saa ihan rauhassa pitää messuja sun muita tapahtumia niiden tiimoilta, kunhan mun ei tarvii osallistua.

Siipalla oli eilen bileet, joiden alta mut häädettiin ulos jo klo 12 päivällä. Vein muuttokuorman punttiksen pukkariin ja lähdin lenkille eksoottiseen Etelä-Leppävaaraan!

Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki ja Leppävaara on Espoon suurin asutuskeskus

Lenkin jälkeen palasin salille venymään ja saunomaan ja kävin Sellossa murkinalla. Ennen stadiin leffaan lähtöä kävin nakkaamassa salikassin kellariin ja huomasin, että meidän komeroon on taas murtauduttu. Kerpeles! Kenties samat vorot kuin alkuvuodesta, koska edelleen näytti siltä, että niillä oli avain ulko-oveen - vaikka lukko kyllä sarjoitettiin uudelleen viime kerran jälkeen. Nyt ne ei enää löytäneet yhtä paljon vietävää ja olivat tonkineet hyllyjä ja laatikoita paljon huolellisemmin. Ärsyttävä kaaos siellä odottaa, jos mä joskus jaksaisin siivota. Siivouslihas on ainut heikko lihas mun kehossa ja se on koko ajan ylirasitustilassa jo pelkän kämpän siistinä pidon vuoksi!

Vetoa ihan sumona

On se vaan kamalaa katsottavaa, kun isoa miestä vituttaa! Siippa teki eilen ekaa kertaa penkkiä 15 viikon tauon jälkeen (6,5 viikkoa selkäleikkauksen jälkeen) ja huomasi, ettei vasen käsi täysin tottele. Se on se käsi, johon välilevy säteili pahiten kipua ja puutumusta. Toivottavasti siellä ei ole mitään pysyvää vauriota! Turvallisuuteen kun pyrittiin, niin siippa teki vain 40 kilolla, mutta kyllä sitä otti päähän. Yhtäkkiä mun oma penkkitulosten putoaminen ei tunnukaan yhtään niin pahalta. Mä sain nyt 60 kilolla yhden toiston verran pidempiä sarjoja kuin toissa viikolla, kun viimeksi tein. Eli nyt meni 5 sarjaa * 4 toistoa ja se tuntui kevyemmältä kuin 3 toiston sarjat viimeksi.

Tänään mulla oli mun toinen ilmainen PT-tapaaminen. Tehtiin liikkuvuusharjoitteita lonkille sekä sumo-mavea. PT:n läsnäolo sotki mun pasmoja sen verran, etten muistanut laskea toistoja. Eka tehtiin 28 kg kahvakuulalla, jolla jaksoin vaikka kuinka monta, joten oli pakko siirtyä tankoon. 50 kilolla meni 10-15 toiston sarjoja ja 70 kilolla noin 10 toiston sarjoja. Vähän harmittaa, kun en nyt voi kirjata tarkkaa dataa mun tilastoihin. Mä en taida tarvita PT:tä - yksin saan keskityttyä treeniin paremmin, eikä tarvii small talkata kenenkään kanssa. Itse asiassa paras tapa edistää mun treenejä olis palkata PT:n sijasta joku tekemään kotityöt mun puolesta. Mielellään kävisin aina vaan salilla siivoamisen, keittiöhommien ja ruokakaupassa käymisen sijasta :D

Voimat palautuu vähitellen

Viides punttiviikko takana ja siihen kuului:
Leuanveto keltaisella kumpparilla 5*8
Punnerrus 5*8
Mave 3*12*60kg
Kyykky 3*12*40kg
ja monenmoisia apuliikkeitä lisäksi.

Kintut alkaa tottua, eikä tulleet enää pahemmin kipeiksi. Voimaa tuntui olevan enemmän kuin viime viikolla ja löytyi yksi selityksin: menkat alkoi. Mulla näkyy tosi selvästi ero voimatasoissa kierron eri vaiheissa. PMS viikko on heiveröinen, menkkojen alettua voimat alkaa kasvaa ja ovat kovimmillaan viikon-pari menkkojen jälkeen. Mutta kun kierto on säännöllisen epäsäännöllisesti 4-9 viikkoa, ei noita heikkoja viikkoja kovin hyvin voi ennustaa.

Golf Balancessa oli kaikki bägit -40% ja mulla oli firman golfkisassa voitettu 40€ lahjakortti, joten sain uuden bägin 59 eurolla. Viime kesänä hankin kantobägin ja se oli virhe. En osaa kantaa sitä rennosti vaan jännitän niskaa ja saan hedarin. Joskus myös vaivasenluut kipeytyy - saa kokea, miltä tuntuis olla 15 kiloa lihavampi ;) Lisäksi bägissä heiluvat mailat pitää ärsyttävää kolinaa ja jos peli menee huonosti, bägiä on tympeetä olla pukemassa ja riisumassa reppuselästä muutaman metrin välein. Kantobägin voi toki laittaa vetokärryyn, mutta se ei pysy siinä kyydissä kovin hyvin muotoilunsa takia ja taskut on hankalassa asennossa, kun niitä ei ole suunniteltu käytettäväksi kärrystä. Nyt siis ostin taas kärrybägin. Toivottavasti se on hyvä.

Uusi ja vanha

Aurinkoa ja raitista ilmaa

Kävin äsken lenkillä. Lähtiessäni mietin, millanen lenkki pitäis tehdä, miksi olen menossa lenkille, mikä sen tavoite on... Sen verran olen jo oppinut, ettei lenkillä käyminen laihduta, joten sen puolesta voisin jättää menemättäkin. Mulla ei myöskään ole mitään lenkkeilyyn tai aerobiseen kuntoon liittyvää tavoitetta, jonka kautta voisin päättää, millainen lenkki kannattaa tehdä.
Mulla luki kalessa tälle päivälle 'Lenkki' ja siksi painuin pihalle. Mulla vaan on tapana käydä lenkillä. Miksi mulla on sellanen tapa? Koska se on terveellistä ja mukavaa, kun saa raitista ilmaa ja näkee auringon ja saa tuntea veren virtaavan ja sydämen pumppavan ja kuunnella hyvää musaa. Noniin, noilla perusteillahan mun pitää siis vaan painella menemään fiiliksen mukaan mukavan tuntuista vauhtia. Problem solved :)
Siipan juttuja kuunnellessa mä saan aina paineita juosta kovempaa, veren maku suussa. Se on lapsena/nuorena harrastanut kilpaurheilua, eikä se ymmärrä ollenkaan tämmöstä tavallisten plösöjen kuntoliikuntaa. Siipan näkökulmasta mä hölkkään kamalan hitaasti ja ihan liian kevyesti. Se kun on mies ja vähemmän ylipainoinen niin se jaksaa juostaa hurjasti kovempaa kuin minä, vaikkei se edes lenkkeile. Viime viikolla se lähti mun kaa lenkille ekaa kertaa 13 viikon sairastelun jälkeen ja mä jäin heti nielemään sen pölyjä!
Mutta sitähän kukaan ulkopuolinen ei voi tietää, miten raskaalta mikäkin vauhti tuntuu toisen ihmisen nahoissa. Jos syke on yli 160 niin treeni on jo aika kovaa, vaikka vauhti olis mikä. Sykkeen perusteella mä kyllä juoksen kovaa, välillä jopa tosi kovaa, koska mä tykkään välillä vähän tappaa itseäni. Ehkä mun pitäis vaan aina kertoa siipalle juosseeni kovaa, eikä hölkänneeni ihan hiljaa eli puhua sykkeistä eikä kilsoista tunnissa.
Muutama viikko sitten pojat oli analysoineet mun Omegawave mittausdataa (olin antanut luvan käyttää sitä tuotekehityksessä) ja parikin eri tyyppiä oli kommentoinut, että joku arvo oli mulla todella hyvä. Se oli joku sellanen arvo, joka kertoo sydämen kunnosta ja koska se mitataan suoraan EKG:stä, se ei ole suhteessa kropan painoon. Mulla on tosi hyväkuntoinen sydän, mutta ylipainon takia se ei näy käytännön kuntotesteissä, kuten Cooperissa. Eihän ton pitäis mikään yllätys olla - onhan sydämen oltava tikissä, että se jaksaa tätä ruhoa juoksuttaa ;)

Jäätävä kaappi

Neljäs viikko kunnon punttitreeniä takana ja fiilikset on kaksijakoiset. Mavessa meni 4*8 toistoa 70 kilolla ihan kivasti ja leukoja vetelin 5*5 polvi sinisessä kumpparissa. Noihin voin olla tyytyväinen. Kyykkyjä tein edelleen kevyesti, vain 30 kilolla, koska jostain syystä mun kintut on kipeytyneet niin kovasti edellisillä viikoilla. Nyt ei kipu ole niin paha eli kaippa tähän alkaa tottua.
Penkkiin sen sijaan en ole lainkaan tyytyväinen. 60 kilolla meni vain 3 toistoa. Viime vuoden enkka oli 13*60kg. Toki se tuli hyvänä päivänä, varmistajan kanssa viimeisetkin mehut tirstäen ja tietenkin pidemmän harjoittelun jälkeen, eikä tälleen ekalla kerralla kesätauon jälkeen. Mutta silti - masentavan kaukana ollaan. Olispa näppärää, jos kantti kestäis tehdä hyvän teon olkapäille ja lopettaa penkkaamisen. Se vaan kalahtaa liiaksi luovuttamiselta mun korvaan ;)

Muilla rintamilla elämä etenee tuttuja polkuja. Suurin mullistus on uusi jääkaappi, joka on paljon näppärämpi kuin vanha. Tässä on vain yksi korkea ovi ja läpinäkyvät hyllyt, joten kaikki ruuat näkyy kerralla, eikä möröt pääse pesiytymään alakaapin alahyllylle! :)

Oranssit rillit - ja aina paistaa

Äskenkin piti olla 50% todennäköisyydellä vesisadetta, kun poljin kotiin Stadikalta, mutta niin vaan paistoi aurinko :) Stadikka on tänään auki vikaa päivää tänä kesänä. Just passelisti sain 10 kerran kortin käytettyä.

Työpaikka on mukana Kilometrikisassa ja mäkin olen sinne kirjaillut kilsani, vaikken kärkikastiin pääsekään. Kisa loppuu huomenna eli tänään tuli mun vikat kilsat sinne. Saattaa jopa jäädä kesän vikoiksi kilsoiksi, koska jo nyt oli sen verran viileä tuuli, että tartti laittaa korvasuojus kotimatkalle, kun märillä korvilla joutui liikenteeseen. Mun loppusumma on 687 km. Muistaaksi en keväällä ehtinyt polkea yhtään ennen kisan alkua eli tossa on mun koko vuoden kilsat. Tekis mieli tavoitella ens kesänä isompaa lukemaa, mutta se taitaa olla melko epärealistista, jos sitten päästään taas golfaamaan. Tänä vuonnahan poljin paljon sillä aikaa, kun siippa makasi kipeenä sohvalla. Mistä aasi pääsee komeaa siltaa pitkin siihen, että eilen oltiin golfaamassa. Neljä viikkoa leikkauksen jälkeen on aika pian, mutta ihan hyvin se ilmeisesti sujui, kun siippa pelas naisten tiiltä, eikä lyönyt täysiä. Jälkeenpäin kommentoi, että onpa ihanaa saada vähitellen elämänsä takaisin, kun on ollut vankina sohvalla niin pitkään! Tänään sillä on jalat kipeenä, uskomatonta kyllä. Vaikka kentällä kävely on melko kevyttä niin näköjään sekin käy kunnon päälle, jos pohjalla on pelkkää makaamista.

Rauhallista käynnistelyä

Ihan kivasti lähtenyt käyntiin tämä punttitreeneihin paluu. Mavessa nousi tällä viikolla 3*12*60kg suunnilleen yhtä kevyesti kuin viime talvenakin.

Luin Quorasta tämmösen tekstin, jossa sanottiin mm näin:

Push ups are a GREAT way to learn to push with good form. The thing about push ups, if done correctly, is it is hard to hurt your shoulders. Now, there are plenty of push up variations that can damage your shoulders, but the standard push up, done with good form, is pretty safe. Damaging your shoulders doing bench press is all too easy. The push up position stabilizes the shoulder girdle in a way that bench press does not. It also strengthens the shoulder area in ways the bench doesn't.

Miksipäs en alkaisi punnertaa enemmän ja penkata vähemmän, vaikkapa joka toinen viikko kumpaakin? Tällä viikolla tein punnerruksia 5*5 ja olkapäät tuntui ihan normaalilta. Ens viikolla teen taas penkkiä, jos mitään ongelmia ei ole.

Laskin kalenterista, kuinka paljon on tullut jumppailtua kesäkuukausina: kesäkuussa 19 kertaa, heinäkuussa 21 kertaa ja elokuussa 16 kertaa. Mulla oli sellanen fiilis, että hirveen vähän olisin liikkunut, mutta eihän noi numerot niin pieniä ole. Ilmeisesti tunne tuli vaan siitä, kun liikunta oli kevyemmästä päästä (paljon pyöräilyä) ja vapaa-aikaa riitti paljon muuhunkin (kesälomalla). Koko vuoden keskiarvo elokuun loppuun mennessä oli 4,26 kertaa liikuntaa viikossa. Ihan kelpo määrä. Ton verran sitä toteutuu, kun suunnittelee 5 kertaa viikossa ja aina välillä tulee muita menoja tai flunssaa tms.