Sivut

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

The honeymoon is over...

...now it's time for Fat Camp! :D
Oli ihan paras loma ikinä! Kivaa tekemistä riitti joka päivälle, tylsää hetkeä ei nähty ja kaikki meni putkeen. Tultiin kotiin perjantai-iltana ja sen jälkeen on lähinnä pesty pyykkiä ja koitettu toipua aikaerosta. Jenkkeihin päin mennessä oli helppoa, kun sai valvoa pidempään. Toki 7 tuntia pidempään on niin paljon, että loman alussa mentiin nukkumaan jo klo 21, mutta vikoina päivinä tuli jo valvottua lähemmäs puolta yötä. Nyt on sitten tuskaa, kun pitäiskin mennä nukkumaan 7h aiemmin kuin sisäinen kello käskee. Klo 24 Floridassa on klo 7 aamulla täällä! Mulla näyttäis onnistuvan vähän paremmin kuin siipalla, jolla on ain muutenkin vaikeuksia mennä ajoissa nukkumaan ja päästä ajoissa ylös. Eilen se nukkui kahteen ja tänäänkin puoli kahteentoista. Mä nousin eilen 10:40 ja tänään 9:20 vaikka pyörinkin yöllä enemmän hereillä kuin unessa. Tänään jo vähän väsyttää, mutta huomenna se varmaan iskee pahiten - kiva, kiva, työpäivä...
Päätin aloittaa treenit ihan jetlagin ehdoilla, mutta yllättäen jaksoin eilen pumppailla ihan normaalin penkki-olkapää-ojentaja-treenin. Tänään ainut tilaisuus kuntoilla olis ollut heti aamusta, jolloin en yllättäen ollut ihan virkeimmilläni ;) Nyt ollaan anoppilassa ja täältähän ei tunnetusti pääse ajoissa pois (jos tässä kelissä pääsee ollenkaan). Siipan piti päästä päristelemmän CNC-koneellaan, joka asuu täällä autotallissa, mutta kello on jo neljä, eikä se ole vielä edes aloittanut hommia... Tulee pitkä ilta!

2 kommenttia:

  1. Ilman honeymooniakin on vuorossa fat-camp. Nimittäin täällä suunnalla :)

    Ihan oikeesti. PAKKO TEHDÄ JOTAIN! ...mä olen kohta taas kalorilaskurissa takaisin... murr....

    VastaaPoista
  2. Muahahhahaa! Mä en edes ole uskaltautunut puntariin reissun jälkeen - toivon, että joku lentokoneturvotus laskee ja käyn sit ens viikonloppuna ;)
    Mähän olen nyt jo jonkin aikaa ollut takas siinä 85 kilossa, josta aloitin laihistelun silloin aikanaan. Paluu Laskuriin on käynyt mielessä, mutta vielä räpiköin vastaan, kun ei se ole pysyvä ratkaisu loppuelämäksi...

    VastaaPoista