Vetää hiljaseks

Luin Facebookista huonoimpia mahdollisia uutisia. Syöpä vei voiton ja nuori ihminen ei ole enää. Keskimääräistä suurempi tippa linssissä sen johdosta. Kyseessä ei ollut läheinen ystävä, mutta kaveri kuitenkin. Olen pakkaillut ekoja muuttolaatikoita ja pohtinut syvällisiä. Kunpa sitä jaksaisi olla enemmän tyytyväinen hyvään elämäänsä ja angstailla vähemmän epäolennaisuuksia! Äkkiä vaan tämmönenkin pysäyttävä tapaus unohtuu ja omaan napaan tuijottelu jatkuu vanhaan malliin. Kaippa se on ihmisen luonto.

Salilla aina saa ajatukset irti muista murheista, kun pitää pohtia raudan syvintä olemusta. Se on painavaa.
crossari 10min
mave 5*6*85kg
jalkaprässi pyramidina, raskaimmat 2*12*190kg
sivutaivutus
rotary torso
(tasan 1h kulunut tähän mennessä)
kuntopyörä 30min
venyttely

Tossa mavessa ajattelin ottaa työn alle sen kuuluisan 5x5 systeemin ja tavoitteeksi tehdä sitä yli 100 kilolla. Tällä kertaa meni puolivahingossa 6 toistoa - en jaksanut lisätä painoja, kun eka arvaus sopivasta painosta meni pieleen.

Kyykyssä en voi lähtee 5x5:lle, koska en osaa/uskalla/halua kyykätä riittävän isoilla painoilla. En pääse oikeastaan millään vakavasti otettavilla painoilla riittävän syvään kyykkyyn, jotta siitä voisi puhua oikeana kyykkytuloksena. 

Jalkaprässiä tein kokeilumielellä, saisko siinä tehtyä raskaammin kuin kyykyssä. Vaan siitä puuttuu se jokin...ei tunnu hyvältä idealta ladata siihenkään niin paljon rautaa. Ja tänään prässistä ylös nouseminen tuntui vähän huonolta alaselässä. Mavea tai prässiä tehdessä ei tuntunut mitään ongelmaa, mutta ilmeisesti se toispuoleinen ylös könyäminen oli se huono juttu. Tuskin se oli mitään vakavaa, muttei nyt pahemmin inspiroinut rakentamaan jalkatreeniä prässin ympärille.

Lopputuloksena voin todeta, että mulle on muutenkin kaikin puolin hyödyllisempää saada jalkoihin kestävyysvoimaa, joten voin rauhassa jatkaa pidemmillä sarjoilla.