Katin kontit

Jihuu, vähänkö oon fiksu, kun en uskonut sääennusteetta! Koko päivän sadetta - katin kontit! Siippa oli jo valmis perumaan golfkierroksen, mutta mä houkuttelin sen lähtemään sillä perusteella, että Lakistosta on lyhyt matka kotiin, jos tarvii sateen takia jättää kesken. Lyhyen matkan ajaminen turhan takia ei harmita niin paljon kuin pitkän. Just ennen meidän tiiausaikaa tuli ihan kelpo sadekuuro, joka vielä vähän ripotteli parilla ekalla väylällä, mutta sen jälkeen loppukierros olis ihan kuiva. Aurinkokin pilkisteli ja jossain välissä jopa minäkin otin pitkähihasen pois :D Oon melko ylpee itsestäni, kun en enää pelkää sadetta niin paljon kuin ennen.

Sinnikäs vai jääräpäinen?

Kuten jo eilenkin totesin, mulla ei ole ongelmia treenimotivaation kanssa. Pikemminkin toisin päin. Mulla on vaarana treenata liikaa tai liian kovaa. Viime viikon keskiviikkona tein kovan penkkitreenin (ja sen uuden enkan 13*60kg :) ja sen jälkeen seuraava yläkropan treeni oli vasta eilen. Tein leukoja ja punnerruksia ulkona nyt kun vielä riittää valoa työpäivän jälkeen. Olkapäissä tuntui edelleen jotain jäännöstuntemuksia viime viikon failureen asti tekemisestä. Se ei ole normaalia väsymystä tai treenikipua, muttei myöskään mikään varsinainen kipu tai rasitusvamma, vaan jotain muuta... Ehkä panikoin turhasta, mutten haluis kolmatta rasitusvammakaan ja tää tuntuu just sellaselta varhaiselta varoitukselta, että nyt on liian rankkaa ja rikki menee, jos ei hiljennä tahtia.

Missä menee sinnikkään työnteon ja tyhmän jääräpäisyyden raja? Tottakai mä haluan tehdä pitkäjänteisesti ja sinnikkäästi töitä mun penkkitavoitteen eteen, enkä luovuttaa heti ekan vastoinkäymisen edessä. Toisaalta en tietenkään halua olla ääliöjäärä, joka ei ymmärrä omia rajojaan ja jatkaa pään seinään hakkaamista, kun fiksumpi ymmärtäisi jo lopettaa.

Harkitsen sellasta taktiikkaa, että jätän leuanvedot kokonaan pois tän syksyn ohjelmasta minimoidakseni olkapäävamman mahdollisuuden. Se on kuitenkin tosi raskas liike, jossa tekniikka voi helposti hajota, ja kaikki kädet pään yläpuolella tehtävät liikkeet on riskaabeleja olkapäille. Ehkä mä päätän nyt panostaa siihen penkkiin ja jätän leuanvedot myöhemmäksi.

Suosittelen Awkward Gym Moments ryhmää Facebookissa :D

128. imaginääridollari imaginääripurkkiin

Put a dollar in the jar every time you work out. Set a goal for yourself.
Then use that to treat yourself - good idea! 

Pinterestistä bongattu motivaatioidea. Milleköhän ihmistyypille toi toimis? Mulle ei, kahdesta syystä. Mä haluan treenata, koska treenaaminen on kivaa ja siitä tulee hyvä olo. Joku dollari sinne tai tänne ei sitä asiaa muuta. Sitä paitsi, nehän on jo mun omia rahoja riippumatta siitä, olenko treenannut! Eri asia olis sitten, jos jostain taivaasta tippuis seteli extraa joka treenin jälkeen. Sillon olis oikeesti varaa hemmotella itseään jollain sellasella, johon ei ilman treenejä olis varaa!

Koska olen paatunut kalenterinörtti, olen merkinnyt kaikki treenit kalenteriin ja sieltä pystyin laskemaan, että tänään oli vuoden 128. treeni. 128 dollarin potti on vielä melko vaatimaton. Paljon enemmän olen käyttänyt tänä vuonna itseni hemmotteluun ;) Vaan jos sitä extra rahaa ilmestyisi maagisesti kymppi per treeni niin se tekis jo $1280 ja se olis varsin tuntuva summa. Sillä ostaisin ainakin uuden polkupyörän ja loppuvuoden rahoilla vielä kännykän. Ne on tällä hetkellä mun toivelistan huipulla, jos olis ylimääräistä valuuttaa :)

Kultaa ja Toiset mimmit

Mä oon jo kauan tiennyt olevani lähestulkoon sävelkuuro ja diggaillut musiikissa ensisijaisesti lyriikoista, riimeistä ja sanaleikeistä. Tänään tulin ajatelleeksi, että huippuhyvässä biisissä pitää sanojen/laulun mennä samassa rytmissä/tahdissa musiikin kanssa. Tämä ajatus heräsi, kun kuuntelin Erinin Toiset mimmit ja Kristalin Kultaa useampaan kertaan ja olin niin tohkeissani, etten malttanut oikein keskittyä töihinkään :D
Huippuhyvän musiikin tahdissa pitää tietty päästä liikkumaan ja nyt pistelin ensihätään vähän sivupotkuja olohuoneessa - onneks meillä on tilaa! Jotenkin pitäis saada lenkillekin noita uusia biisejä. Mun iPodi on ikivanha, enkä ole useampaan vuoteen vaihtanut sieltä musiikkeja. Ei edes ole iTunesia enää missään koneessa. Ei nyt ihan hirmusesti kiinnostais asentaakaan. Mieluummin hommaisin kokonaan uudet lenkki sound systemit. Vaan mikä olis hyvä vaihtoehto? Joku uusi mp3-soitin? Uusi kännykkä ja Spotify? Joku muu, mikä?

Hyvigolfia

Kaunein sana kuvamaan tän päiväistä peliä lienee tuo pelatun kentän nimi. Hyvigolfia pelattiin, ei hyvää golfia. Ihme kyllä, tykkäsin silti kentästä tosi paljon ja tahdon mennä toistekin. (Yleensähän inhoan kenttiä, joilla peli on mennyt huonosti ;) Maisemat oli kauniita ja vaihtelevia, eikä koko kentällä ollut kai yhtään tylsän näköistä väylää. Tuloskortissa oli isolla about tämmönen lainaus "Hyvinkään golfkentän paras puoli on sen urheilullisuus" ja totta tosiaan, korkeuseroja oli paljon ja välillä sai kävellä pitempiä matkoja väylältä toiselle. Melkoinen vastakohta eilen pelatulle Gumböle Golfille ;)

Siinähän se viikonloppu taas meni pelatessa. Golfin ainut huono puoli on tuo aikasyöppöys. Tyypillisenä pelipäivänä me heräillään mukavan rennosti (kuten vapaapäivänä kuuluu), huristellaan kentälle syömään lounas (päivän eka ateria) klubiravintolassa ja sitten vielä ennen kierrosta vähän lämmitellään ja harjoitellaan. Itse golfkierros kestää 4-5 tuntia ja sen jälkeen on jo taas nälkä, joten joko kotimatkalla pysähdytään jonnekin tai tullaan kiireesti kotiin syömään. Teoriassa kierroksen jälkeen ehtis vielä jonnekin vähän myöhäisempään iltamenoon, jos jaksais suihkun jälkeen uudelleen miettiä, mitä pukee päälleen ja lähteä ulos ja olla sosiaalinen. Tai jos voi tehdä kuten tänään eli ajaa suoraan kentältä hikisenä anoppilaan epämuodolliselle pikkuvisiitille. Ihan mihin tahansa ei vaan kehtaa sen näkösenä mennä ;)

Vierailevana tähtenä Pikku Lehmi :)

13*60kg

Kyllä kannatti kammeta siippa hereille päiväuniltaan pesästä ja mukaan salille keskiviikkona - tein sen uuden enkan, joka oli mulla elokuun tavoitteena eli nostin penkistä 13 toistoa 60 kilolla :D JEE! Vanha enkka on viime vuodelta 10 toistoa. Lupaavaa edistystä siis kohti The Tavoitetta nostaa oma painoni, 85kg.

Eilen oli firman strategiapäivä ja virallisen osuuden jälkeen käytiin vähän kokeilemassa geokäkkimistä. Kivaa oli käppäillä ulkona ja hämmästellä Vanhankaupunginkosken maisemia. Mulla riittää ulkoilumotivaatiota ilman mitään kätköjäkin, mutta toi on varmaan hyvä harrastus sellaselle, joka kaipaa jotain "syytä" lähteä ulos. Ja lasten kanssa varmasti ihan ässää hommaa!

Iso kala ja golfkentiltä tuttuja kakkakoneita

Koskettava koski

Jäykkä palloilija

Olen tehnyt havainnon. Jos jahtaa sulkapalloja erittäin harvoin, siitä tulee jännällä tavalla jäykäksi ja väsyneeksi, mistä johtuen golflyönti hajoaa täysin.
Oltiin eilen 1,5h sulkiskentällä ja suurimman osan ajasta siippa juoksutti mua eestaas. Vähän aikaa mä syöttelin ja siippa harjoitteli jekkulyöntejä. Pallon perässä poukkoilu on sen verran erilaista kuin pururadalla juoksentelu, että jalat tuntee tehneensä. Mailan heiluttelu on sen verran erilaista kuin punttien heiluttelu, että oikea käsivarsi tuntee tehneensä. Jopa keskikroppa tuntee olleensa tukena lyöntiliikkeessä ja nopeissa käännöksissä.
Tänään olis sit pitänyt pelata golfia, mutta se meni lähinnä kesäpäivästä nauttimiseksi ;) Kroppa oli jotenkin jumissa ja jäykkä ja svingin rytmi oli ihan hukassa, vaikkei mikään paikka varsinaisesti kipeä ollut. Väsyttikin, kun siippa oli yöllä baarissa ja mä nukuin huonosti. Herra Krapula itse pelasi yhtä hyvin kuin aina. Epistä!
Tän viikon kelit on olleet sen verran syksyiset, että tuntui ihan extra hienolta päästä tänään shortseissa pelaamaan. Kesälomalla hyvät kelit oli niin itsestäänselvyys, ettei niitä tajunnut arvostaa. Nyt arvostan. Oli kivaa käydä pelaamassa, vaikka huonostikin, kun sentään oli lämmintä :)

Lahjaidea ;)

Vapaus jaloille

Nike Free Run 2:t on olleet parhaat lenkkarit ikinä. Kahden vuoden käytön jälkeen alkaa näyttää siltä, ettei ne kestä ikuisesti! Olen pitänyt silmiä auki hyvien diilien varalta ja eilen tuli Intersportista tarjous: Nike Free 5.0 hintaan 87,20€ (norm. 127€).
Onni oli myötä ja löysin sopivat - miesten koko 44 / US 10! Pohja on tasan saman kokoinen kuin vanhoissa koon 43/9.5 lenkkareissa eli Nikellä on tehty jokin kokomerkintöjen uudistus. Tosi ärsyttävää tollanen turha muuttelu. Eihän kukaan uskalla tilata Niken nettikaupastakaan mitään, kun ei voi luottaa tietävänsä kokonsa.
Mun vanhat on tilattu netistä, koska sieltä saa leveällä lestillä. Se tarkoittaa sitä, että pohja on sama kuin normaalisti, mutta päällikankaassa on enemmän tilaa. Sen kyllä huomaa, että nää uudet normaalin lestin kengät on tiukemmat. Toivottavasti ei kuitenkaan liian tiukat. Harkitsin kyllä taas leveän lestin tilaamista, mutta ne custom popot maksais 160€ ja se on aika paljon enemmän kuin 87,20€ ;) Toki siellä sais sit suunnitella kaikki väritkin itse, mutta mua se ei nyt kiinnosta niin paljon. Nää suoraan hyllystä saatavat värit on mulle ihan tarpeeks näyttävät ;)

Dino Jalkanen on isojalkainen, kuten minäkin

Ihmetyttää kyllä suuresti, kun mun jalat on musta ihan nätit ja sopusuhtaiset, eikä yhtään rumat ja läskit tai silleen... Miten ne voi kuitenkin olla niin suuret, että miesten lenkkarit tuntuu napakalta? Ja ilman nauhoja vielä. Siis nauhat on tossa ihan näön vuoksi, löysänä roikkumassa, en mä niitä voi yhtään kiristää. Kenellä muka on niin laiha jalka, että tarvii nauhoja noin tiukoissa tossuissa?

Sovitin muuten Nike Free 3.0:aakin ja niissä oli jalkapöydän päällä sen verran joustamattomampi rakenne, etten mä vois kuvitellakaan käyttäväni niitä, edes ilman nauhoja. Miten kengät voi olla noin pieniä? Mistä saa kenkiä sellaset ihmiset, joilla on oikeesti pullea jalka?

Tää tilitys taitaa kummuta siitä huolesta, että joudun joskus vielä ostamaan naisten arki- ja juhlakenkiä. Urheiluun voin onneks ostaa miesten kenkiä, kun niitä nykyään saa ihan kivoissa väreissä :)

Tassuihin tuntumaa

Ei taas mahdu samaan lauseeseen mun treenit ja optimaalisuus...
Tiistaina kävin tasavauhtisella hölkkälenkillä, josta sain kintut ihan yllättäen kipeiksi. Mä oon näköjään niin tottunut juoksun ja kävelyn vaihteluun, ettei mäkien ylös juokseminen tuntunut missään seuraavana päivänä, mutta pidempi yhtäjaksoinen hölkkä kyllä tuntuu edelleen :D
Tänään kävin työkaverin kanssa lenkillä ja kävelyn lisäksi vedettiin viisi lyhyttä vetoa ihan täysiä juoksua. Se olikin aika jäynää kipeille kintuille ;) Jälkiviisaana olis kannattanut tehdä tiistaina sellanen lenkki, josta ei olis tullut lihakset kipeiksi.
Hämmästyin suuresti siitä, että ekan noin 50 metriä olisin jaksanut spurtata kovempaakin, mutten vaan osannut liikuttaa jalkoja nopeammin - meinasin kompastua varpaisiini ja muljauttaa polveni nurinpäin. Sadan metrin kohdalla oli sitten jo kuntokin lopussa. Varmaan tossa oppis paremmaks, jos harjoittelis. Tää oli eka kerta, kun koitin tehdä noin nopeita ja lyhyitä spurtteja.

Eilen kävin salilla ja tein melko kevyesti yläselkää, hauiksia, vatsaa ja selkää, kun oli jotenkin väsynyt olo. Sain kyllä kiitettävän tuntuman ja poltteen lihaksiin. Hauikset tuli ihan puun takaa kipeiksi - tein vain 9 kilon punteilla 4*15 toistoa. Ehkä tässäkin oli se vaihtelu - en ole vähään aikaan tehnyt noin kevyillä ja pitkää sarjaa.
Tänään lenkin jälkeen ihan tosissaan harkitsin vielä kotiin kävelemistä, mutta 5 kilsaa yksin kuulosti liian pitkästyttävältä kivan kaverin kanssa rupattelun jälkeen. Ja onneksi otin bussin, sillä nyt ehdin mukaan, kun pojat oli yllättäen menossa salille. Mulla on ollut vähän sellanen periaate, että yksi urheilu päivässä riittää, mutta joskus lipsun ;)
Voimatasot ei todellakaan olleet huipussaan elisen salin ansiosta, joten tein penkkiä vain 5*5 toistoa 60 kilolla. Oon ihan tyytyväinen siihen, miten hyvin sen jaksoin, eikä yhtään epäilyttänyt tehdä ilman varmistajaa. Penkin jälkeen menin poikien kaveriksi tekemään ylätaljaa, hauiksia ja ojentajia - kaukana optimaalisesta, kun eilenkin tein yläselkää ja hauiksia. Muttei kai yksi höperö-sali mitään haittaa :)

Makeaa ainetta

Mä olen aina uskonut, että makeutusaineet on vaarattomia. Mä juon light limuja ja käytän Hermesetasta rahkassa tarvittaessa. Viime aikoina olen kuitenkin kuullut useammalta suunnalta väitteitä siitä, että makeutusaineet sotkee nälänsäätelyä ja aiheuttaa lihomista. Entäs jos syy-seuraus-suhde ei olekaan niin päin, että lihavuus on syy juoda light limua, vaan niin päin, että light limun juominen on syy lihavuuteen? Ennen olin ihan varma kannastani tässä asiassa, mutta nyt olen alkanut epäillä...

Yks päivä katsottiin Mikä meitä lihottaa? -sarjaa ja siinä kerrottiin jostain rottakokeesta, jossa osa rotista sai sokerilla makeutettua apetta ja osa makeutusaineella makeutettua. Makeutusaineita saaneet rotat söivät kokonaisuutena enemmän kaloreita ja lihoivat, kun taas sokeria saaneet rotat pysyivät painossaan. Siinä väitettiin, että tältä osin rotat ovat hyvin samanlaisia kuin ihmiset ja olisi hyvin mahdollista, että homma toimii ihmisillä samoin. Kerrassaan kiinnostavaa...

Tästä olen varma: Light limujen juominen ylläpitää mieltymystä makeaan ja tottumusta äärimmäiseen makeuteen. Mun limunjuonti on jostain syystä vähitellen vähentynyt (en ole erikseen yrittänyt vähentää) ja nykyään limu maistuu musta makeammalta kuin ennen. Ihan kuin makuaisti vähitellen kalibroituisi uudelleen ja tulisi herkemmäksi makealle. Se olis kyllä mahtavaa, jos niin tosiaan kävis. Ehkä sitten olis mahdollista saada tarpeekseen pienemmästä määrästä karkkia/suklaata/pullaa/jne. Koska herkkujen syömistähän ei voi lopettaa ennen kuin on saanut tarpeekseen, joten ainut tapa vähentää on oppia saamaan tarpeekseen vähemmällä. Kannattais varmaan ihan tarkotuksella pyrkiä vähentämään limujen ja muiden keinomakeiden käyttöä vielä vaan lisää :)

Los Penalos

Elokuussa päätin penkata teemalla "max toistot 60 kilolla" eli joka treenissä nostetaan 60 kiloa niin monta kertaa kuin mahdollista. Vanha enkka viime vuodelta on 10 toistoa. Penkkipunnerruslaskurin mukaan 10 toistoa 60 kilolla ennakoisi maksimitulosta 80 kiloa ja sehän piti paikkansa mulle viime vuonna.
Laskurin mukaan 12 toistoa 60 kilolla ennakoisi maksimitulosta 86kg, vaikkakin siellä sanotaan suoraan, että laskuri toimii huonosti noin pitkillä sarjoilla. Mutta kyllä se nyt suuntaa antaa ainakin. Tavoitteena siis vähintään 12 toistoa, mieluummin tietty enemmän ;)
Ilokseni jaksoin viime sunnuntaina 9 toistoa vielä golfkierroksen jälkeen ja tänään jaksoin 10 toistoa, vaikka siis edellisestä penkkitreenistä oli vasta 5 päivää ja toissapäivänä tein vähän naisten punnerruksia lenkin jälkeen. Näillä näkymin pitäisin 12 toistoa kuun loppuun mennessä ihan realistisena tavoitteena :)
Asiassa on vain yksi iso mutta, joka on niin pelottava, etten tahtoisi edes kirjoittaa siitä. Se on heti jotenkin enemmän totta, kun siitä on mustaa valkoisella. Vaan turha tässä on itselleen valehdella. Vasen olkapää ei tunnu ihan normaalilta. Jos olkapäitä olis ihmiskehossa vain yksi niin olis helppo uskotella itselleen, että tää on vain normaalia treeniväsymystä, mutta kun niitä on kaksi, eikä se toinen tunnu ollenkaan samalta. Pannahinen!

Toivottavasti mun penkkitreenit ei kohta ole pelkkää tätä...

IRL

Yllättäen blogi ei olekaan päivittynyt melkein viikkoon, mikä on hyvä asia, sillä se tarkoittaa sitä, ettei mulla ole ollut tylsää. Priorisoin elämisen blogin kirjoittamisen edelle :)

Tänä aamuna painoin 84,5kg eli 1,2kg vähemmän kuin viikko sitten. Siinä välissä alkoi menkat ja PMS-turvotus katosi, joten ei mitään haisua, onko eka laihisviikko tuottanut todellista laihtumista. Turvotus saattoi hyvinkin vaikuttaa myös InBody-tuloksiin viime viikolla. Laite ei ole niin tarkka ja luotettava, etteikö se voisi luulla menkkaturvotusta lihakseksi. Yksi meidän kanssa mittauksessa ollut jamppa kertoi kerran mitanneensa itsensä ennen ja jälkeen kebab-mätön ja laite oli tulkinnut vatsalaukkuun ilmestyneen sisällön lihasmassaksi :D

Mutta näin siis valitettavasti aloin epäillä tuloksiani, enkä enää uskalla varauksetta iloita lihasmassan lisäyksestä. Jään odottamaan uusintamittausta, joka toivottavasti sattuu eri aikaan kiertoa...

Kenkäostospelko

Mä löysin tämmösen blogitekstin erilaisista tavoista pujottaa nauhat kenkiin, jos kengät ei istu ihan täydellisesti normaalilla nauhotuksella.
Mun kakkoslenkkareissa on ollut seuraavanlainen ongelma: Tavallisesti pujotetut nauhat ei suostu pysymään eri tiukkuudella päkiän ja nilkan kohdalta vaan melko nopeasti ne tasaantuu yhtä tiukalle/löysälle joka kohdasta. Käytännössä vaihtoehtoina on jättää nauhat niin löysälle, että päkiällä on riittävästi tilaa ja kantapää hölskyy, tai vetää nauhat niin tiukalle, ettei kantapää hölsky ja päkiään tulee hankauma.
Tuolta blogista löytyi tämmönen nauhoitus, jonka pitäis auttaa mun ongelmaan:

Olen nyt testaillut sitä pari kertaa ja totta tosiaan, se auttoi alkuperäiseen ongelmaan. Kantapää pysyi paikoillaan ja päkiällä oli tilaa riittävästi :)
Mutta ilmaantui uusi ongelma: Varpaat osuu kengän kärkeen eli kenkä on liian lyhyt. En mä ennen ole huomannut, että ne olis noin pienet. Ihan ku mun jalka olis kasvanut :(
Eilisellä lenkillä vielä vaivasenluut kipeytyi silleen omituisesti, että niihin sattui kävellessä, muttei hölkätessä. Jotenkin erilainen rasitus eri askellajissa. En tiedä kumpi on syy ja kumpi seuraus: Vaivasenluut kipeytyy, koska kenkä on liian pieni, vai kenkä on käynyt pieneksi, koska vaivasenluut on aiheuttaneet jalan kasvua.
Noi lenkkarit on ostettu puoltoista vuotta sitten samalta reissulta, jolta ostin kahdet muutkin kengät, jotka olen jo aiemmin havainnut vähän liian pieniksi. Sovitin niitä kaikkia kuitenkin tosi huolella ennen ostopäätöstä ja nyt mua pelottaa kaikki kenkäostokset, kun en kerran osaa ostaa sopivia, vaikka kuinka yritän.
Ihmeellistä ja hämmästyttävää muuten, että lomamatkalla jalka pystyi olemaan noin paljon pienempi kuin kotona. Luulis sen pikemminkin turpoavan matkustamisen ja epäsäännöllisen elämän takia.

Fätsomittaus

Oon mä jotain tehnyt oikeinkin, kun olen reilussa kahdessa vuodessa saanut 1,8kg lihasta lisää ja sen kylkiäisenä on tullut vain 300g rasvaa (ja 1,2kg muuta rasvatonta massaa :)
Vaikka paino on noussut, rasvaprosentti on tippunut.
InBodyn laskema tavoitepaino on se paino, jossa mun rasvaprosentti näillä lihaksilla olisi 23%. Mun virallinen normaalipainon yläraja on 70,2kg ja koneen antama tavoitepaino 76,3kg eli olen loistava esimerkki siitä, ettei se virallinen normaalipaino ole aina sopiva!
Alla olevassa taulukossa kaikki muut ovat kiloja, paitsi rasva% tietenkin.

Vähän puntit tutisten menin tohon mittaukseen, sillä edellisellä kerralla tulokset oli aika masentavia. Reilussa vuodessa olin saanut painoa lisää 7,3kg, josta rasvaa 6,9kg eli lähes kaikki. Melko tyypillistä laihdutuksen jälkeistä reboundia, kuvittelisin. Juuri siitä syystä en ole kiinnostunut enää mistään kuuriluontoisesta laihduttamisesta vaan haluan pysyviä muutoksia. Tässä ne 2 ja 3 vuotta vanhat tulokset vierekkäin vertailtuna:

Päädyin tänään mittaukseen siipan siivellä, kun sillä alkoi kolmen duunikaverin kanssa laihdutuskilpailu. Kolmen kuukauden päästä on loppumittaus ja voittaja on se jonka paino kiloissa plus rasvaprosentti prosenttiyksiköissä on pudonnut eniten. Mä en tietenkään ole kisassa mukana, mutta toivon laihtuvani vähän siinä sivussa, kun olen tietenkin tukeva vaimo ja elän samoilla murkinoilla siipan kanssa :)