Olikohan se viime kesänä, kun oltiin Elämyskamelin kanssa sovittu vesijuoksutreffit tosi hyvissä ajoin etukäteen ja sitten kumpikin tunnusti harkinneensa muistutusviestin laittamista toiselle. Kumpikaan ei laittanut ja molemmat muisti tulla paikalle. Kyllä Katti ja Kameli muistaa - kaikille muille pitää laittaa enemmän tai vähemmän diskreetti muistutus. Tekstarissa "Huomenna nähdään, kivaa, jee!" lukee aika isolla rivien välissä "Muistathan!" Muistuttelu on mulle toinen luonto, koska Siipan huono muisti on maailmankuulu. Se on jakanut Google-kalenterinsa mulle, jotta mä voin muistuttaa sitä, jos sillä on jotain menoja.
Asiaan. Tänään oli vesijuoksutreffit Mäkelänrinteessä klo 18. Mä olin 2 minuuttia myöhässä, mutta Kameli ei ollutkaan vielä paikalla. Meillä on molemmilla tapana olla etuajassa, joten olin jo heti ihmeissäni. Klo 18:07 päätin, että tässä tapauksessa ei ole tarpeen odottaa akateemista varttia vaan voin jo soittaa ja kysyä. Ei tarvinnut kysyä, kun puhelimeen vastattiin "Apua, mä unohdin, anteeksi!" Kameli on eläin muistamaan kaiken. Miten se voi unohtaa? Tää on kyllä lopun alkua!
Tää oli niin posketon tapaus, että mua vaan nauratti. Muut vesijuoksijat piti mua varmaan ihan hulluna, kun kauhoin menemään hymyssä suin. Vaan enpä ehtinyt pelotella muita irvistykselläni kuin kymmenen minuuttia, sillä neuvokas Kameli karautti paikalle pirssillä! Sitten muut saikin kauhistella meidän juttuja munsarjakystista ja kiveskivuista, jos erehtyivät kuuntelemaan.
Mutta että Kameli unohti. Piirtäkää risti seinään. On tää kyllä vuoden tapaus!
On mulla kyllä tapahtumaköyhä elämä, kun Kamelin unohdus jaksaa näin paljon huvittaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti