Tänään matkustin itäiseen satamakaupunkiimme Helsinkiin lenkkeilemään merellisissä maisemissa.
Katjn on ihan mestari hölkkäämään niin hiljaa, ettei syke nouse liikaa! Vauhti oli hitaampaa kuin mun kävely, mutta syke nousi kuitenkin kävelyä korkeammalle. Mulla on ollut iso ongelma se, ettei syke enää kävellessä nouse, mutta hölkätessä nousee heti liikaa. Näköjään en vaan ole osannut. Mitenköhän sitä osais ja kehtais yksinkin?
Vedettiin me sit muutama minuutin mittainen spurttikin, että sai vähän päästellä ;) Jos toi Endomondon mittaustulos on oikea niin mun max nopeus spurtissa on ollut 22 km/h. Voikohan se pitää paikkaansa?
Ainakin juoksin ihan tosissaan, sillä spurttien jälkeen syke nousi siinä superhitaassakin vauhdissa 150 paikkeille. Oli myös jännä huomata, että spurtissa mun tekniikkavirheet korjaantui kuin itsestään - askeliin tuli kuopaisuvaihe mukaan ja kädet liikkui sivuilla, eikä liian ylhäällä kropan edessä. Hölkkä on vaan niin kevyttä, ettei siinä tarvita kaikkia apuja kuten kunnon juoksussa. Puntillahan homma menee just toisin päin eli kevyessä treenissä tekniikka pysyy puhtaana ja raskailla painoilla alkaa tulla virheitä...
Sääennusteet on kyllä menneet aika pyllylleen tänä viikonloppuna - ja hyvä niin, kun mulla oli näitä ulkoilusuunnitelmia. Tänään menin kuitenkin bussilla, enkä pyörällä, koska en halunnut stressata kotimatkan säästä. Jälkikäteen helppo sanoa, ettei siitä olis tarvinnut stressata. Ei ole satanut tippakaan. Hyvä valinta silti, koska oli kivempi lähteä lenkille levännein jaloin ja vetää spurtit kunnolla. Muutenkin olen vähän sitä mieltä, että parempi tehdä vähemmän, mutta kunnolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti