Sivut

sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Huonoa esimerkkiä

Älkää lapset tehkö niin kuin minä teen! Tehkää niin kuin minä sanon: Syökää päivittäin kolme kunnon ateriaa ja kaksi välipalaa :D
Heräsin klo 8:30. Join jättikupin maitokahvia ja söin nektariinin. Päivän eka murkina oli Pizza Expressin kanasalaatti ja se upposi kitusiin klo 11:30. Päivän mittaan (klo 13:30 - 18 välisenä aikana) söin kolme karjalanpiirakkaa, kolmea eri laatua kotitekoista jäätelöä sekä pekaanipähkinäpiirakkaa. Tultuani jädebileistä kotiin klo 19 söin banaanin ja noin 100g raejuustoa. Sitten lähdin salille ja vedin kunnon selkätreenin eli leuat, mave, yhdenkädensoutu, ylätalja, kylkihinkutuksia ja hauiksia. Mavessa meni ihan kivasti 2*10*70kg ja hyvin jaksoin kaiken muunkin tuolla esimerkillisellä rasva-sokeri-tankkauksella. Nyt kello on 21:30 ja odottelen sulkapallosankariani kotiin, että saisin tietää, syödäänkö yhdessä spydäriä vai kaivanko pakastimesta vain itselleni jotain.
Aivan käsittämätön ihme, ettei mulle ole koko päivänä iskenyt yhtään nälkäkiukku tai muukaan verensokerivuoristorataoire! Ei oo mulle ollenkaan tyypillistä, että selviydyn selväjärkisenä huonoista syömisistä. Sen takia olenkin vihdoin viimein oppinut syömään kiltisti, säännöllisesti ja kohtuudella. Enpäs nyt äkkiseltään muista, koska mulle viimeks olis käynyt lapsus ja päässyt nälkäkiukku iskemään... Joko olen huomaamattani ollut oikea ruoka-aika-natsi (en kyllä mielestäni ole) tai sitten mun nälänsietokyky on parantunut viime aikoina. Se oliskin kiva, jos olis. On aika näppärää, jos joskus tarpeen vaatiessa pärjää pidempiäkin aikoja ilman ruokaa tai vähän huonommalla ravinnolla ;)

lauantai 29. syyskuuta 2012

Ei mikään kuiva laji

Golf nimittäin. Onneks on vedenpitävät kengät ja takki ja sateenvarjo ;)
Vähän arvottiin, lähdetäänkö tänään pelaamaan, mut onneks mentiin, sillä sadetta oli vain kahden väylän ajan ja loput 16 väylää oli ihan kiva keli. Ihan tajuttoman märkää oli kyllä joka paikassa - melkein kuin suolla olis pelannut!
Olosuhteisiin nähden mä pelasin yllättävän hyvin: 30 bogipistettä ja 105 lyöntiä keltaiselta tiiltä. Mun tasoitus on nyt 19,7. Kauden alussa se oli 19,1. Se kuvastaa ihan totuudenmukaisesti sitä, että tänä vuonna mun peli ei ole parantunut vaan pikemminkin vähän huonontunut viime vuodesta. Kerpeles, ens vuonna pitää skarpata!
Nythän on jo ihan mahdollista, ettei säät salli enempää pelejä, vaikkei se vielä kamalan todennäköistä ole. Me on tänä vuonna ehditty pelata 23 kierrosta kotikentällä Nurmijärvellä ja lisäksi mä olen pelannut 2 kierrosta firman golfklubin tapahtumissa. Mä en tajuu, miten jotkut ehtii ja jaksaa pelata yli sata kierrosta vuodessa! Mä en paljoo nykyistä enempää ehtis Suomen kesässä pelata, eikä mua huvittaiskaan - tulis yliannostus. Eläkkeellä sit ehtii ja voi vaikka asua talvet Espanjassa, jolloin golfkausi pitenee kivasti. Pitää nyt vaan nuorena treenata taitoja ja pitää kuntoa yllä, että on sitten eläkkeellä hyväkuntoinen ja golfklubin taitavin mummeli ;)

perjantai 28. syyskuuta 2012

Tunnustuksia

Sain Terksulta tunnustuksen! Kiitos! :)

Aion nyt tylysti rikkoa tunnustuksen sääntöjä ja viiden sijasta nimetä vain kaksi blogia, enkä edes aio kertoa blogien kirjoittajille tästä mitään!

Tunnustan lukevani Mika Nyyssölän blogia. Jätkä voitti juuri tänä syksynä miesten SM kehonrakennuksen overallin - eli taatusti hyviä treenivinkkejä ja silmänruokaa ;)

Anna Karrilan blogia luen ylpeänä. Tämä neito nostaa penkistä 115 kiloa, opiskelee lääkäriksi ja on voittanut naisten classic body building sarjan Fitness Classicissa 2011 - eli on vaffa, fiksu ja filmaattinen :) Huomatkaa myös nerokas nimimerkki, jonka johdosta voisi kuvitella meidän olevan sukua :D

torstai 27. syyskuuta 2012

Tissit!

Nonni, nyt tulee varmasti paljon kävijöitä Googlesta ;)
Vaan ei täällä näytetä tissejä. Täällä valitetaan tisseistä, jotka on taas olleet kipeenä kohta kaksi viikkoa. Silleen kunnolla kipeenä, että suihkussa vesi ei saa tulla täydellä paineella ja hölkätessä pitää yrittää olla pomppimatta liikaa ja kyljellä maatessa pitää asetella käsivarret just sopivasti, ettei ne paina. Tää on ihan syvältä!
Mulla oli 3 vuotta ehkäisykapseli, jonka kanssa olin täysin vapaa kaikista kuukautishuolista, -vuodoista -kivuista ja kaikesta. Sit sen käyttöikä tuli täyteen ja se piti vaihtaa uuteen viime maaliskuussa. Tän uuden pitäis olla tasan samanlainen, paitsi materiaalia on muutettu sen verran, että nyt se näkyy röntgenkuvissa. En ymmärrä, miksi tän uuden kanssa mulla on ollut menkat muutaman kerran ja niitä ennen aina aivan hillittömän kipeet tissit. Ne menkat sinällään ei kauheesti haittaa (vaikka toki ilman oli kivempaa) mutta tää tissien kipeys on tosi ärsyttävää ja kestää poskettoman kauan! Minne saa valittaa?

Tänään kävin salilla hinkuti hinkuti hinkkaamassa crossaria, juoksumattoa ja kuntopyörää, kun ei napannut lähteä sateeseen. Ei se nyt niin kamalaa ollut, näin ekalla kerralla, kun ei ole vielä kyllästynyt. Mulla oli Feelmaxit jalassa, koska ne tuntui paremmalta idealta juoksumatolle kuin sisäpelikengät, joita olen salilla käyttänyt. Mut ei ne ole niin hyvät ja mukavat, että jaksaisin opettaa jalat niihin. Ne taitaa olla liian pienet mulle, vain numeroa 41. Juoksin vain vartin, ettei jalat ottais liikaa hittiä, kun Feelmaxit on kuitenkin aivan eri tason popot kuin Nike Free Runit, jotka on jotain tavallisen ja paljasjalkakengän väliltä. Täytyy nyt äkkiä putsata Niket kivistä ja kurasta, että voin käyttää niitä sisäjuoksussa talven ajan.
Pakko kehua vielä sen verran, että vaikkakin juoksin vain vartin niin se oli aivan yllättävän kevyttä ja syke pysyi tosi matalalla. En muista aiemmin pystyneeni juoksemaan 8km/h vauhdilla siten, että syke pysyy selvästi alle 150:n. Kesän ahkera lenkkeily näkyy jossain, hurraa! :)

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Katti Americano

Hööh, siipalla on sen verran nuhaisa olo, että se jätti salin väliin. Etukäteen harmitti lähteä salille ilman varmistajaa, mutta siellä paikan päällä kävi ilmi, ettei mulla ollut yhtään voimaa. Tein sit saman tien kunnon pitkiä sarjoja kevyemmillä painoilla. Toivon ja odotan voimaviikkoa ens viikolle :)
Voiman puutteen syytä on tietty spekuloitava. Ehkä siipan pöpö on jo mullakin jossain piilossa, vaikkei mulla vielä ole mitään tuntemuksia. Ehkä keskiviikko on jo niin pitkällä työviikolla, että unenpuute vaivaa. Ehkä sillä oli merkitystä, etten ehtinyt juoda tänään normaalisti paljon vettä. Ehkä edelleen epätäydellinen palautuminen selkäpäivän jäljiltä vaikutti penkkipäivän liikkeisiin, vaikkei niitä tasan samoilla lihaksilla tehdäkään...

Tänään päivän hauskin tapaus oli roskiksen vieminen! Jos suomalainen vahingossa sattuu roskakatokseseen naapurin kanssa yhtä aikaa, sanotaan korkeintaan hiljaa hei, katsotaan toisaalle ja luikitaan äkkiä kotiin turvaan. Tänään mä en edes ehtinyt katokseen asti vaan jo 20 metrin päästä edellä menevä mies kysyi "You got some trash there, too?" "Yep." "Let me hold the door for you." Ja jo napsahti Kattikin Americano moodiin ja juteltiin useampi minuutti siinä roskiksen luona. Coloradolainen mies oli tavannut suomalaisen vaimonsa tämän ollessa vaihto-opiskelemassa Jenkeissä. Sen jälkeen mies oli vaihdossa Turun kauppiksessa ja pariskunta asui hulppeassa asunnossa Turun torin ja Aurajoen välissä. Sen jälkeen he ovat asuneet taas Jenkeissä, mutta nyt päättivät myydä kaikki autonsa ja muuttaa Suomeen joksikin aikaa. Vuokrasivat asunnon siltä pariskunnalta, jotka lähti Hollantiin kahden vuoden työkomennukselle. Suomi on hyvä maa, vaikkei täällä vuoria olekaan, kuten kotona Coloradossa. Että ei muuta kuin "Welcome to Finland! See you later!" Siis mä en ikimaailmassa höpöttelis noin paljon suomalaisen naapurin kanssa, mutta jenkit vaan on tollasia, että niitten kanssa on kiva jutella. Suomalaisilta en kehtais udella mitään niitten asioista, mutta toikin jenkki näköjään oli haljeta halusta kertoa tarinansa, joten hyvä kun kysyin :)

tiistai 25. syyskuuta 2012

Tuleepahan vaihtelua treeniohjelmaan

Edelleen selkäosasto yhtä hellänä kuin eilenkin eli ei kannata yrittääkään penkata tänään. Tai voishan sitä kevyillä painoilla, mutta tosimielellä tehdessä siinä tarvii ottaa niin paljon tukea keskivartalosta ja jaloista, ettei vielä irtoa. Puolentoista tunnin kävelylenkki sen sijaan irtosi. Jätin sykärin pois ja tavalliset rintsikat päälle, etten vahingossakaan lähtis juoksemaan ;)
Sain todeta Suomen pisimmän vuodenajan alkaneen, talven. Silloin on liian kylmä lenkkeillä, kun tulee inhasti yhtä aikaa sekä kylmä että kuuma. Kaunis ruskainen metsä vähän lohdutti, mutta kokonaisuutena jäi kyllä miinuksen puolelle lenkkikokemus. Harvoinpa sitä lenkiltä tullessa ketuttaa, vaikka lähtiessä oli ihan hyvällä tuulella. Sitä se talvi teettää.
Niin joo, oli lenkissä se hyvä puoli, että pysyin sen aikaa poissa jääkaapilta. Jälkeenpäin olikin jo sen verran tervehenkinen olo, että teki mieli rahkaa ja mustikoita. Aika paha makeanhimo ollut nyt muutaman päivän. Eipä siinä mitään, kyllä muutaman päivän voi vähän herkutella, mutta jos se meinaa jatkua neljättä päivää niin sille on saatava stoppi!

Ettei menis pelkäks ruikutukseks niin loppukevennyksenä aamulla sängystä löytyneet unilelut.
Arvaatteko kumpi on kumman? ;)


maanantai 24. syyskuuta 2012

doms doms doms

Olin oikeassa, kipeetä tekee tänään. Pitää vaan ajatella, että ihanaa, kun tietää tehneensä kunnolla :D
Sain siivousvimman ja kannoin roskiin kilokaupalla vanhoja lehtiä - onneks jo eilen, sillä tänään ei olis kärsinyt. Tänään sit hain Clasulta neljä isoa muovilaatikkoa, joihin pakkasin varatyynyjä ja pehmoleluja ja säilöin ne sinne hyllyn päälle, mistä lehdet lähti. Nyt olis tyhjää tilaa kaapissa sellasella hyllyllä, johon ylettyy hyvin eli siinä vois säilyttää jotain käytössä olevia tavaroita. Seuraava vaihe onkin projektin haastavin: Pitäis saada siippa siivoomaan ympäri kämppää kylvämiään tavaroita sinne kaappiin!

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Aamurautahetki kullan kallis

Nyt kun ilmoittauduin sinne voimanaispäivään niin piti ottaa kiireesti mave takas treeniohjelmaan, etten ihan kylmiltään joudu säkkejä lastaamaan ja renkaita pyörittelemään. Eihän tässä kuukaudessa ehdi voimia kasvattaa, mutta kroppa ehtii tottua taas tuon tyyppiseen rasitukseen, ettei sit voimailun jälkeen ole kipeä kuin puolikuolleeksi piesty koira - vaan vain kevyesti piesty ;)

Jos maanantaina rauta painoi niin paljon, että epäilin maan vetovoimassa olevan jotain häikkää, niin tänään oli sitten sen verran kevyttä, että voin luvata painovoiman palanneen normaalille tasolle. Tämmöstä puuhailin:

leuat kotona 4*6 eli sivusin omaa ennätystäni, jee! :)
lämppäri salilla: soutulaite 10min
mave 3*12*60kg
yhdenkädensoutu kp 3*12 toistoa 15kg, 17,5kg ja 20kg
ylätalja 3*12*45kg
sivutaivutus 3*20*20kg
rotary torso laite 3*15*20kg
hauiskääntö 12,5kg 12, 12, 8 ja 8 toistoa

Iloinen yllätys oli tuo mave-tulos. Jaksoin ihan samat sarjat samoilla painoilla kuin viime keväänäkin. Tosin toi ei ollut silloin, eikä nytkään, mikään maksimisuoritus. Olisin jaksanut enemmänkin. Ero viime kevääseen tulee varmasti ilmi huomenna kipeinä lihaksina. Keväällä olin niin tottunut tuohon, etten tullut enää ollenkaan kipeäksi. Joku varmaan nyt ihmettelee, miksen ole tehnyt kovempaa, jos kerta jaksaisin, enkä tullut kipeäksikään. Mave ei ole ollut mulle sellanen liike, johon olisin panostanut ja kaivannut kehitystä. Mulle on riittänyt ylläpitävä treeni sen osalta.

Joo mutta oli hirveen hyvä treeni taas tänään ja lopussa vielä venyttelin ihanasti ja olin onnellinen. Mä taidan olla ihan endorfiinipöllyissä hyvän treenin jälkeen, sillä aika usein puhuhuoneeseen tallustellessa tekis mieli sanoa siipalle, että mä rakastan sitä, kun olen niin pakahtua onnesta ja rakkaudesta. En oikeesti kehtaa sanoa mitään siellä kaikkien kuullen, mutta kerroin tosta siipalle sit kotona ja se piti mua ihan hassuna. Herra itse ei kuulemma tykkää käydä salilla vaan sietää sitä ainoastaan tulosten takia. Se ei ihan ymmärää, miten mä voin olla salin jälkeen noin onnellinen :)

lauantai 22. syyskuuta 2012

Höpökatti griinillä poikittain

Jala jalla jala jala vei! Ja se kaiveli putterilla hampaitaan, jala jalla jala jala vei! :D

Golfkentällä oli ihana kisu, joka ensin kurkisteli puskasta ujosti maukuen, muttei kauan malttanut pysyä poissa pelistä. Se lähti vaanimistyyliin lähestymään naapurigriinillä puttaavaa ryhmää: Kun ihmiset katsoivat toistensa putteja, kissa eteni viekkaan näköisenä. Kun ihmiset katsoivat ympärilleen lyöntien välillä, kissa jähmettyi paikalleen, varmana ettei kukaan ollut huomannut sen lähestymistä. Lopulta suuri saalistaja saavutti griinin ja hyökkäsi saaliinsa kimppuun - eli alkoi leikkiä puttaamassa olleen sedän mailalla. Toinen setä sai putin lyötyä, mutta kisu kävi reiällä ronkkimassa palloa. En nähnyt varmaksi, menikö pallo reikään vai ehtikö kisu väliin. Mitähän golfin säännöt sanoo moisesta eläimellisestä interventiosta?

Kukaan ei varmaan ylläty tiedosta, että golfin pelaaminen on raskaampaa helteellä kuin syyskeleillä. Mun on nyt kuitenkin pakko hämmästellä ja alleviivata sitä tosiasiaa, että golfin pelaaminen on ihan tajuttoman paljon kevyempää viileässä kelissä. Mä tykkään lämmöstä, enkä missään nimessä koe minkäänlaista kärsimystä kesällä hiki hatussa pelatessa. Siitä syystä tää viileyden miellyttävyys on mulle niin iso yllätys. Sekin on hirveen näppärää, kun ei tarvii olla koko ajan juomassa vettä silläkin uhalla, että mahassa alkaa hölskyä ;)

perjantai 21. syyskuuta 2012

Lomakuvia!

Oltiin kesälomalla Berliinissä ja siippa sai lomakuvat perattua ennätysnopeasti!

Ritter Sport Schokowelt oli täynnä toinen toistaan suurempia herkkuja isoille ja pienille kisuille ;)



Suklaashoppailun jälkeen käytiin leikkipuistossa Hipon kanssa :)



Pakko laittaa vielä illalla otettu kuva, jossa mä näytän aika paljon hehkeemmältä kuin päivänvalossa siristellessä :D


Koliikkiaikuinen

Mulla on taas kolme päivää ollut sen verran vatsavaivoja, että alan olla valmis ihan mihin tahansa!
Vaiva ei ole ihan niin paha, että kehtaisin lähteä saikulle, mutta kuitenkin niin paha, etten saa töitä tehtyä, kun olo on hankala ja on koko ajan pakko koittaa googlettaa jotain apua jostain!
Oon kirjotellut ylös syömäni murkinat, muttei sieltä mitään selvää syyllistä nouse esiin - edelleenkään. Viime keväänä fodmap-ruokavaliolla vaivat katosi, mutta siinä oli niin paljon ruoka-ainerajoituksia, etten jaksanut arjessa pysyä niin tiukassa ruodussa. Etenkin kun välillä voin syödä mitä tahansa täysin ongelmitta, jolloin tietty tiukat rajoitukset alkaa tuntua turhalta nipottamiselta. Kunnes sitten tulee tämmönen takaisku ja taas tuntuu, ettei mikään rajoitus olis liian hankala, jos vaan vatsa olis normaali.
Tai täähän vois jopa johtua vain istumisesta. Jos vaihtaisin toimistosta ulkotöihin niin heti helpottais - jos ei muuten niin siksi, että ulkona vois kaasutella menemään ihan vapaasti ;)
Mietinpä sitäkin, että ehkä mun tän viikon huonot yöunet on johtuneet vatsasta. Useimmiten herätessäni olen vatsallani, johon olen saattanut kääntyä juuri siksi, että vatsa on vaivannut. En kyllä herätessäni tiedä, mihin olen herännyt, mutta joku syy siihen on pakko olla. Ei ole kylmä, eikä kuuma, eikä pissahätä, eikä mitään muutakaan. Vois hyvin olla, että vatsaa on vääntänyt ja se on just mennyt ohi ennen kuin havahdun unesta.
Mä olin kuulemma kulmakunnan kauhein koliikkivauva. Aloin huutaa heti, kun jouduin petiin vaakatasoon. Olin hiljaa vain sylissä, kun äiti käveli ympäri asuntoa koko yön. Nyt mä oon sitten koliikkiaikuinen!

torstai 20. syyskuuta 2012

Sporttihommissa jälleen

Eilen oli lepopäivä, mutta tänään kävin taas lenkillä ja vaikka lähtiessä ajattelin lähinnä käveleväni niin päädyin taas hölkkäämään aika paljon - keskisyke oli 150 :D Oon tällä viikolla nukkunut aika vähän/huonosti ja silti pysynyt ihan hyvin hereillä koko päivän. Ilmeisesti joskus vaan tarvii vähemmän unta kuin joskus toiste. Sen verran toi nukkuminen on kyl vaikuttanut, että suklaata tekee mieli ja lenkille lähtiessä ei oo killeri-fiilis. Onneks fiilis kuitenkin kasvaa lenkin edetessä :)
Menin yhden mun vakiolenkeistä, jonka olen Endomondolla mitannut aika tasan 7 km pituiseksi. Aikaa kului 53 minuuttia ja hölkkäsin selvästi yli puolet matkasta. Keskinopeus oli siis 7,9 km/h. Olen useampaan kertaan kävellyt tuon lenkin ja silloin aikaa on mennyt noin 10 min enemmän eli keskinopeus on ollut noin 6,7 km/h. Yllättävän iso ero keskinopeudessa, vaikka 10 min tuntuu yllättävän pieneltä erolta ajassa, kun kuitenkin enimmäkseen hölkkäsin. Toisaalta taas se mun hölkkä oli sellasta norsuhölkkää, että lönkötellään niin hitaasti kuin vain suinkin pystyy, jottei syke nousis liian korkealle ja jaksais jatkaa mahdollisimman pitkään. Mutta joo, numeroita on kiva pyöritellä :)

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Voimanainen on rotunainen

Nyt ollaan sit menossa tutustumaan voimanaiseiluun :D

Pakkikselta kopsattu:

27.10.2012 Hämeenlinnassa harjoitusleiri voimailusta kiinnostuneille naisille. 
Voimanais, strongman fitness, highland games, otevoimailu...perusesittely kaikista em. lajeista ja mahdollisuus testata lajeja ohjatusti.
Leirin hinta 10€/hlö sis.alv. ja myös pienet eväät.
Ilmoittautumiset 15.10.2012 mennessä osoitteella info@heavyevents.fi

Mä ilmottauduin mukaan ja oon niin tohkeissani, että sukat pyörii jaloissa!

tiistai 18. syyskuuta 2012

Leikkilihaa

K-Supermarket Leppävaara lähetti taas Plussa-alennuskuponkeja, joista yksi oli Quorn-rouhe, -kuutiot tai -nugetit 3,19e/pkt. Oletteko koskaan kuullet moisesta?
En mäkään, mutta Wikipedia on: "Quorn is the leading brand of imitation meat mycoprotein in the United Kingdom. The mycoprotein used to produce Quorn is extracted from the fungus Fusarium venenatum, which is grown in large vats."
Kauppias on selvästikin ajan hermolla. Lihansyönnin eettisyys ja ekologisuus on kovasti pinnalla. Itsekin olen kokeillut muutamia vegepullia ja -pihvejä. Osa on olleet hyviä, osa ei, mutta kaikki on aiheuttaneet sellasia ilmalaivoja, ettei niitä voi syödä kuin erakkona mökillä. Tosi harmi!
Palatakseni asiaan, kauppias on myös huomannut yläkerran punttisalilta valuvan asiakasvirran. Proteiinipitoisia ruokia on hyllyt pullollaan - myös näitä kasvisvaihtoehtoja löytyy hyvin. Rahkat sun muut on saaneet paljon hyllytilaa ja urheiluravinnehylly on kohtuuttoman suuri tuon kokoiseen kauppaan. Kaikenkaikkiaan olen oikein tyytyväinen asiakas. Hyvä kauppa parin sadan metrin päässä kotiovelta :)

Tänään sattui sit vaihteeks sellanen päivä, että lenkillä pohkeet ja sääret (penikat) oli se osa kropasta, joka ekana rajoitti menoa. Reisissä, peffassa, keuhkoissa tai sykkeessä ei vielä tuntunut miltään, kun pohkeita jo pakotti inhottavasti. Tai toisaalta se oli kiva tunne, kun koko pohje tuntui olevan kivikovaa tiukkaa lihasta ;)
Lenkki kesti tunnin ja keskisyke oli 148. Sen jälkeen tein taas leuanvedot kotona. Olen tehnyt niitä säännöllisesti 1-3 kertaa viikossa, vaikken ole siitä meteliä pitänyt. Lenkin jälkeen ei enää riitä puhti kovaan ponnisteluun, joten en ole vaatinut itseltäni jatkuvasti parempia suorituksia vaan olen tyytynyt tekemään aina saman setin: 6 yksittäistä vetoa lämppäriksi ja sen jälkeen 4 sarjaa, joissa jokaisessa 4 vetoa putkeen ja sit vielä 2 yksittäistä vetoa. Ton jaksaa (melkein) aina, eikä se vaadi niin paljon paukkuja, että se tahtois jäädä tekemättä. Sen verran parannusta olen huomaavinani, että noin 4 leukaa putkeen tuntuu menevän kevyemmin nyt kuin vaikka heinäkuussa :)

Vielä yks juttu pakko kertoa ennen kuin alan venyttelemään :D
Eilen salilla venyteltiin siipan kanssa ja mä kehuin, kuinka hyvältä se tuntuu jäykissä lihaksissa. Siippa ihmetteli kovasti tätä kommenttia ja oli itse sitä mieltä, että venyttely tuntuu pahalta tai jopa sattuu. Mun piti sit tarkentaa, ettei se nyt hirveen ihanalta tunnu, mutta hyvältä kuitenkin, kuten rapsuttelukin. (Tai oikeestaan selän rapsuttelu on kyllä tosi ihanaa :) Siippa totes tuon olevan oikein mainio vertaus, sillä sen mielestä myös rapsuttelu tuntuu inhottavalta tai jopa sattuu. Aivan käsittämätöntä, että kahdella ihmisellä voi olla noin erilainen tuntemus asioista!

maanantai 17. syyskuuta 2012

Ei mikään enkkapäivä

Johan oli kumma treeni! Sain penkissä tehtyä 50 kilolla sarjoja ihan normaalisti, jopa hyvin, mutta 70 kiloa tuntui ihan kamalan raskaalta, eikä noussut kuin muistaakseni kaksi kertaa omin voimin parhaassakaan sarjassa. Täysin erilainen tuntuma ja voimataso kuin kahdella edellisellä kerralla, kun on siipan kanssa käyty yhdessä salilla ja mä oon nostellu 70 kilolla. (Viime viikolla kävin yksin ja tein vain 50 kilolla.) Edellisillä kerroilla eka ja toka toisto 70:llä on nousseet helposti ja kolmaskin vielä selvästi omin voimin. Vasta neljännessä siippa on joutunut auttamaan vähän. Tänään heti eka tuntui tosi raskaalta ja siihen nähden oli uskomatonta, miten hyvin mä jaksoin sit 50:llä. Ehkä nyt on hormonitoiminta silleen kenollaan, että kestävyysvoimaa löytyy, mutta maksimivoimaa ei.
Aerobisen kunnon paraneminen näkyy salillakin siinä, että raskaassakaan sarjassa syke ei nouse yhtä korkealle kuin ennen - eli jaksaa paremmin tehdä loppuun asti. Ja sehän on vaan hyvä. Hyvä aerobinen kunto on yllättävän paljon hyödyksi salillakin :)

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Intiaanikesä!

Jokin aika sitten hurulehdet höpisi jotain intiaanikesästä. Sillon mä en huomannut mitään, mutta tänään huomasin. Viime viikonloppuun verrattuna tänään oli kerrassaan kesäistä ja me päätettiin pelata vielä vikan kerran shortseissa. Yllätyksekseni mä selvisin koko kierroksen T-paidassa (tämä oli siis klo 13:30 - 18:00) eikä edes tullut kylmä!



Riemukaksikon paluu

Oltiin eilen Lilla Teaternissa katsomassa Stan Saanilan ja André Wickströmin höpinöitä eli Riemukaksikon paluuta.
Oli hauska :) Suosittelen!
Sen jälkeen käytiin Zetorissa nautiskelemassa illallista. Karjalanpaisti oli maukas ja runsas, kun taas Makkara-annos oli kuulemma maukas, mutta pieni. Pöydässä oli romanttisesti kynttilä ja valaistus oli hämyisä, joten kuvausolosuhteet oli kaukana täydellisistä, mutta pakko oli kuvata, kun Hippo  sai omenapiirakan mukana Suomen lipun :)



Kuntoilurintamaltakin kuuluu uutta. Mä oon juossut niin paljon, että polvissa tuntuu (jaiks!) ja nyt vihdoinkin se alkaa näkyä myös Omegawavessa. Hetken aikaa tuntui, ettei mikään riitä, kun tunnin lenkkiä keskisykkeellä 153 seuraavana aamunakin laite sanoi Go for it! Nyt on ilmeisesti pohjalla tarpeeksi treeniä, että perjantainen tunti keskisykkeellä 150 tuotti lauantaina tuloksen Go responsively, jonka johdosta kävelin reippaasti 1,5h keskisykkeellä 133 ja tänä aamuna sainkin neuvoksi Go light. Sattuipas sopivasti golf-päivälle! Ja sattuipa sopiva kelikin :) Eipä uskois tänään olevan sama kuukausi kuin viikko sitten!

perjantai 14. syyskuuta 2012

Sokerihiiret hyppii pöydällä, vaikka Katti on kotona

Ihanaa, perjantai, lenkki pienessä tihkusateessa ja sauna :)
Mulla oli töistä tullessa aika nuupahtanut olo, väsytti ja turvotti. Onneks olen jo oppinut, että lenkillä käyminen auttaa moiseen enemmän kuin kotona nököttäminen. Raikas syysilta raikasti fiilikset ja tyhjensi pään työviikon jälkeen. Onkohan musta tulossa ulkoilmaihminen?

Siipalla on kaveri kylässä ja eväänä herroilla on/oli berliininmunkit, kolme pussia karkkia, tuplapaketti Doris-keksejä, pussi sipsejä ja kebabbia. Alkoholia ei näy missään - eihän noitten eväiden lisäksi enää jaksis juodakaan ;)
Mä en ole ennen tavannut tätä kaveria, joten en tiedä, juksaako se mua, mutta se väitti saaneensa lääkäriltä noottia, että pitäis vähentää karkin syöntiä, ettei maksa poksahda. Siis sen jälkeen, kun lääkäri lopulta suostui  uskomaan, ettei kyse ole alkoholiongelmasta. Ihan normaalipainoisen näköinen jätkä, joten ilmeisesti kyseessä on semmonen luonnonoikku, joka voi syödä mitä vaan lihomatta. Juttujen perusteella elää lähes yksinomaan sokerilla sun muulla hötöllä ja tuntee silti itse voivansa ihan hyvin.
Hämmentävän suuria eroja ihmisten aineenvaihdunnassa voi olla. Joillain on sellanen sokerimoottori, joka porrää ihan hyvin lähes pelkillä sokereilla, eikä nälkä tai heittelevä verensokeri vaivaa. Siipallakin on vähän sellanen. Se voi korvata aterian karkilla ja olla ihan OK. Mulle siitä tulis niin paha verensokerin tippuminen ja nälkäkiukku, että vois tulla ruumiita ;)

Jostain kumman syystä poikien karkit ei tänään juurikaan puhuttele mua. Ehkä mulla on vieläkin masu täynnä eilisestä jäätelöstä :D ja olenhan mä töissä syönyt jälkkäriä ja perjantaipullaa ja rahkaa ja kebab-kyydillä tuli mulle muhkea kanasalaatti. Että en mä nälkää ole nähnyt! Mulla on vaan lenkin ja saunan jälkeen niin hyvä olo, etten halua pilata sitä millään. Sen sijaan haluaisin käpertyä peiton alle lukemaan ja nukahtamaan. Senpä taidan tehdä. Heroes of Might and Magicissä ei ole niin piinalliset äänet, ettenkö mä vois sammua, vaikka pojat pelaa sitä :D

torstai 13. syyskuuta 2012

Siirappia ja vähäpukeisia miehiä

Jos sellasesta tykkää (kuten minä) niin kannattaa katsoa Magic Mike elokuva :D
Kaveri tiesi kertoa, että pääosan esittäjä veti kaikki tanssikohtaukset itse - ja se jamppa osas tanssia!
Leffan jälkeen nautiskelin sikamaisen jätksiannoksen, joka pursuili ulos kipostaan ja tiputteli pitkin pöytää :P


keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Jalkatreenipohdintaa

Luin eilen kahdesta eri blogista jalkatreenihehkutusta ja itsellekin tuli ikävä kunnon kyykkyjä! Se on niin ihanaa, kun jalkojen lihaksiin saa tuntuman ja poltteen ihan toisella tavalla kuin yläkroppaan. Ja treenin jälkeen on kolme päivää koivet kipeenä, että tietää tehneensä kunnolla :D
Valitettavasti vaan mun tavoitteisiin sopii nyt paremmin tehdä aerobista monta kertaa viikossa, mihin ei riitä paukkkuja, jos vetää jalat jumiin salilla. Toisinkin päin: siinä aerobisessa jalat saa niin paljon hittiä, ettei jalkatreeniä enää täysillä jaksais.
Viime aikoina en ole kyykkäillyt vaan tehnyt pelkkää aerobista niin paljon kuin jalat kestää ja olen huomaavinani reisien vähän kaventuneen... Yhdet reisistä tiukat farkut nousee ehkä nyt ylemmäs kuin keväällä... Tämä on ehdottoman positiivinen muutos - etenkin kun samaan aikaan käsikopelolla ja silmämääräisesti arvioitu jalkojen rasva-lihas-suhde ei ole ainakaan kasvanut. Eli kyykkäämättömyys ei suoraan johda laardireisiin, jos niitä kurittaa muilla tavoin riittävästi ;)

Se mun tavoitehan on nostaa oma painoni penkistä, joten en todellakaan tarvitse lisää painoa edes lihasten muodossa, etenkään jalkoihin. Kävin puntarissa tsekkaamassa tilanteen, kolmena aamuna peräkkäin, kun eka tulos ei miellyttänyt :D Painoin ma 86kg, ti 85,4kg ja tänään 85,1kg. Aika paljon heittelee siis, mutta keskimäärin ihan OK. Ei tarttis kuin saada toi heittely kilon verran alemmas ja sit enää penkkienkaan 5kg lisää niin tavoite olis siinä. Kokemuksesta voin sanoa, että kilon tiputtaminen on mulle vaikeempaa kuin penkin parantaminen viidellä. Tässä voi vielä käydä niin, että penkistä nousee 90kg ennemmin kuin saan painoa alas ;)

Pakko palata vielä tohon reisien kurittamiseen. Hirveen paljon paremmin jaksaa juoksennella nyt kuin huhtikuussa, kun bodaustalven jälkeen aloitin lenkkeilyn uudelleen. Alussa syke nousi heti taivaisiin ja lihaksetkin kipeytyi, joten aloittelin tosi varovasti, runsaalla kävelyllä. Nykyään on toista: Jalat on vain vähän väsyneen oloiset, kun eilen juoksin tunnin keskisykkeellä 153. Ja Omegawave sanoi mulle tänäänkin (kuten aina) Go for it! Uskomatonta kyllä, mutta sydämelle tollanen lenkki oli niin kevyt, että tänään vois vetää samanmoisen.
Tästä herää kysymys: Onko pakollista pitää kerran-kaksi viikossa täydellinen lepopäivä?
Ennen olisin vastannut kyllä, mutta olen muuttanut mieleni. Kaikkien ei ole pakko lahnailla sohvalla vähintään yhtenä päivänä viikossa. Riittää kun liikkuu niin vähän ja kevyesti, että se on omaan suoritus- ja palautumiskykyyn nähden käytännössä lepopäivä. Huippukuntoiselle jopa kevyt hölkkälenkki voi olla käytännössä lepopäivä, kun taas aloittelevalle liikkujalle vasta lahnailu lasketaan levoksi.

Jepulis, että semmosta tänään. Nyt salille penkkaamaan!

tiistai 11. syyskuuta 2012

Katti & Katti


Siippa sai luvan ostaa mulle Postista Katti-heijastimen, kun sen ihme moottoreidenostoreissu (jolla mun piti roikkua mukana) kesti niin kauan, etten mä enää ehtinyt lenkille valoisaan aikaan. Vaikka 10,50€ on tuhti hinta heijastimelle niin epäilenpä sen silti olleen murto-osa niiden moottoreiden hinnasta, jota en edes halua tietää ;)

Moottoreidenostoreissu oli niin rankka (lue: pitkä ja tylsä), että hetken jo epäilin, jaksanko ollenkaan lähteä lenkille enää tänään. Katti-heijastin toi just sen pienen lisäpotkun, jonka avulla sain ruhoni ulos ovesta ja loppu onkin historiaa: yksi tunti keskisykkeellä 153. Olikin yllättäen vähän menohaluja :D

Tää oli varmaan eka kerta ikinä, kun kävin lenkillä pimeässä. Aurinko on vaan niin se mun juttu! En ollut oikein rekisteröinyt sitä tosiasiaa, että pururadan varrella on valot. Heureka! Siellä voi ihan hyvin juosta pimeälläkin. Useimmiten iltojen pimeys on lopettanut mun lenkkeilyt ennen kylmyyttä, mutta ei enää :)
Sammuneita lamppuja oli aika monta. Yhden sammuneen lampun kohdalla oli pimeetä. Kahden sammuneen lampun kohdalla oli pimeetä ku mörön peffassa. Silloin piti jopa kävelyvauhtia hidastaa, kun ei nähnyt mihin astui! Muilta osin mua ei onneksi pelota liikkua pimeällä. Pidän johonkin kaistapäähän törmäämisen todennäköisyyttä niin pienenä, ettei sen takia kannata istua vankina kotonaan näillä seuduilla.

maanantai 10. syyskuuta 2012

Kesän loppu

Oho, mihin on taas viikko mennyt?
Tähänhän se meni:
ti golf
ke penkki
to lenkki
pe Stadikka
la golf
su golf
Tänään pidän lepopäivää, koska siippa ei jaksa lähteä salille. Tämä hänelle sallittakoon, kun kävi vielä eilen golfin jälkeen pelaamassa sulkistakin ja Omegawave sanoi sille tänä aamuna Time to rest. Mullehan se peijoonin värkki sanoo aina vaan Go for it!
Toisaalta siistii, että mun sydän on niin hyvässä kunnossa, että voisin treenata joka päivä. Toisaalta taas tylsää, etten mä jaksa treenata "tarpeeksi kovaa", että se näkyisi mittaustuloksissa. Tai ehkä mä en kuitenkaan ole yrittänyt ihan kaikkeani, kun olen harrastanut enimmäkseen lajeja, jotka ei aiheuta sydämelle kovaa rasitusta (punttis ja golf). Jos joskus iskee sellanen fiilis niin saatan kokeilla pelkkää kovaa lenkkeilyä viikon putkeen, mutten ota sitä miksikään tavoitteeksi niin kauan, kun se ei huvita.

Me sitkeimmätkin luovuimme tänään toivosta helteiden suhteen ja veimme ilmastointilaitteen kellariin talvisäilöön. Eipä sille tänä kesänä kovin paljon käyttöä ollut. Toivottavasti ensi vuonna enemmän!

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

On taas golfattu...

Sekä eilen että tänään tarvottiin pienten valkoisten pallojen perässä vaihtelevassa syyssäässä. Pilvisinä, tuulisina hetkinä oli jäätävän kylmä ja aurinkoisina, tyyninä tuli hiki. Siinäkö lähtökohdat syksyn ekalle flunssalle?
Eilen tuli muutamia vetisiä kuuroja, mutta onneks pahimmat ei osuneet meihin vaan niiden aikaan oltiin autossa, klubitalolla tai sateenvarjon alla odottamassa lyöntivuoroa. Pikku tihku ei peliä liikaa haitannut ja mä sain hyvät 34 pistettä (eli melkein tasan omaan tasoitukseen). Tänään keli paljon parempi ja silti mä sain vain 21 pistettä (ei lähellekään omaa tasoitusta). Ihan uskomatonta, miten erilaisia voi peräkkäiset päivät olla!
Vaikka mä pelatessani olen aika ullakolla sen suhteen, paljonko pisteitä on tuloillaan niin kyllä se pelin sujuminen silti heijastuu fiiliksiin. Eilen oli selvästi hauskempaa kuin tänään. Onneksi tänäänkään en menettänyt hermojani vaan otin jokaisen lyönnin hyvänä harjoituksena: "Ai bunkkeriin meni vai? Eipä mitään, mä kaipaankin lisää harjoitusta hiekasta lyömiseen!" :D

Golfkierrokseen menee matkoineen kaikkineen niin monta tuntia, ettei tässä ole tarvinnut muuta sitten tehdäkään. Jos talvesta nyt pitäis joku hyvä puoli löytää, niin se on kivaa, että viikonloppuisin on enemmän aikaa tehdä kaikkea muuta, kun ei pääse golfaamaan ;)

lauantai 8. syyskuuta 2012

Katti ja CAT


Konttori-Katti pääsi tiistaina katsomaan, kun miehet tekee oikeita töitä isoilla koneilla :) Siistii!

perjantai 7. syyskuuta 2012

Sormikkaat syyskussa?!?!

Enpä muista usein kaivanneeni sormikkaita jo syyskuussa. Tänään olisin pyöräillessä kaivannut. Enpä kyllä myöskään muista usein pyöräilleeni syyskuussa. Onneksi pyörän selässä en saanut niskaani kunnon sadekuuroa vaan vain pientä "aurinko paistaa ja vettä sattaa" ripottelua...
Elämyskameli oli nimensä mittainen nainen ja tarjoili Stadikka-kauden päättäjäisiksi odotetun elämyksen: vesijuoksusa sateessa. Oli tosi siistiä! 27-asteinen vesi vaan höyrysi viileässä illassa ja sadepisarat loiskahteli veden pinnalla. Siellä oli myös harvinaisen vähän väkeä - kerrankin oli hyvin tilaa joka paikassa.
Just nyt on ihanan rento ja rauhallinen olo, eikä edes syksyn tulo tunnu ahdistavalta. Pulikoiminen tietty aina rentouttaa ja ehkä Stadikan 10-kortin loppuun kuluminen ja kauden tietoinen sulkeminen tekee hyvän mielen. Vois olla paljon tylsempää, jos ei olis varma, oliko tää nyt vika kerta vai ei. Nyt on tyytyväinen ja aikaansaanut olo, kun tuli valmista :)

torstai 6. syyskuuta 2012

Business as usual

Sanainen arkkuni kumisee tyhjyyttään. Tänään on ollut tuiki tavallinen päivä. Kävin töissä ja kaupassa ja lenkillä. Imuroin ja vedin leukoja ja söin siipan tekemää herkku-spagettia. Mitäpä Katti muuta kaipaisi? Hyvää yötä :)

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Golffii ja penaa ja enkkaa

Hupsista, kaksi päivää blogauttamatta, historiallista!
Maanantaina käytiin anoppilassa hakemassa omppuja ja luumuja. Eilen oli firman golfkerhon kisat Porvoossa. Molempina iltoina tulin kotiin vasta ysin jälkeen, enkä jaksanut enää normaalien iltatoimien jälkeen keksiä mitään kirjoitettavaa.
Nyt voisin sanoa golffista sen verran, että sää oli kuin unelma ja kivaa oli, vaikka peli meni aika päin pyllyä ;)
Porvoo golfin kenttä on ainakin punaiselta tiiltä varsin lyhyt ja siksi erityisen mukava naisille, joilla on lyhyet lyönnit. Haastetta peliin on tehty muilla asioilla, kuten kinkkisesti sijoitetuilla bunkkereilla ja kiinnostavan kaltevilla griineillä. Mulla on aika pitkät lyönnit, joten sen puolesta mulla ei ollut mitään hätää. Huono tulos tuli muista sössimisistä. Suurin yksittäinen ongelma oli puttaus. Kotikentällä Nurmijärvellä on tosi nopeat griinit, kun taas Porvoossa oli aika hitaat. Mulla meni tosi monta väylää ennen kuin uskalsin putata riittävän kovaa!

Tänään käytiin salilla ja vitsit, että oli taas kivaa! Mä niin tykkään käydä salilla :)
Mulla oli tämä asu päällä, kun ei ollut erityisen punkea olo ja siippakin jaksaa aina sanoa, etten mä ole niin lihava kuin kuvittelen vaan voin ihan hyvin käyttää tiukkoja paitoja. On se vaan aika kiltti mies :)
Lämmittelyksi vetelin vaivaiset 5 minuuttia soutulaitteella, ettei siippa joutuis kovin kauan yksin odottelemaan penkillä. (Se ei halua lämmitellä missään aerobisessa laitteessa vaan iskee suoraan kiinni puntteihin.) Siellä oli penassa jo 50 kiloa mua varten odottamassa ja aloin tehdä ekaa sarjaa sillä, vaikka vähän epäilytti noin pienen lämppärin jälkeen lähteä heti noin isoihin painoihin. (Mä kaipaan yleensä aika paljon lämmittelyä.) Siinä sitten nostelin 50 kilolla ja kevyttä oli. Jossain 15 toiston kohdalla tajusin, että tässähän on mahikset tehdä uusi enkka. Muistan joskus keväällä tehneeni 18 toistoa 50 kilolla. Väänsin sitten puoliväkisin 20 toistoa täyteen - hyvä minä! Ehkä mä vähän turhaan pelkäsin aloittaa noin isolla painolla, kun sit kuitenkin noin pitkä sarja meni ;)
Loppuun saakka viety lämmittelysarja teki sen, etten jaksanut 70 kilolla enää kuin aina 3 toistoa omin voimin ja sarjat vietiin loppuun pakkotoistoilla. Eli siltä osin ei tullut enkkoja tänään. Ens kerralla sitten ;)
Mutta toinen mistä olen tänään erityisen muikeena on pystypunnerrus. Meni 3*16 toistoa 9 kilon punteilla. Se on hyvin, koska olkapäät on mulla treenin lopussa, penan, ojentajien ja vatsojen jälkeen eli ei enää ihan freeseillä voimilla ;)

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Sokeriton syyskuu?

HUH HUH! Mihin on vuosi mennyt?
Vastahan se sokeriton syyskuu alkoi! Viime vuonna se onnistui - en syönyt sokeria. Jouduin näkemään sen eteen varsin paljon vaivaa, jumppaamaan eväiden kanssa, selittelemään ja vastustamaan sosiaalista painetta. Viime vuonna sille tuntui olevan tarvetta. Sen avulla tajusin taas, että mun oma syöminen on vain mun omista päätöksistä kiinni. Mitään ei ole pakko syödä, enkä ole avuton olosuhteiden armoilla kelluja!

Tänä vuonna vastaavalle kunrinpalautukselle ei liene tarvetta. Nyt ei tunnu siltä, että tarttisin vierotusta. Mun kokonaisvaltainen hyvinvointi on huipussaan aina silloin, kun onnistun syömään terveellisesti ja kohtuullisesti ja sopivasti ja säännöllisesti ja omien tarpeideni mukaan. Kantavina ajatuksina mulla on "Terveys edellä!" ja "Mä olen bodari ja mä syön ja elän kuin bodari!" eikä mitään tiukkoja absoluuttisia rajoja, jotka lähinnä aiheuttaa kielletyn hedelmän himoa ja kapinahenkeä ;)

Eilen mummin ysikymppiset alkoi klo 14 ja takas kotona olin klo 1 yöllä! En tietty saanut heti unta ja aamulla lojuin sängyssä pitkään ja silti laiskotti kovasti. Ei kovin hyvä lähtökohta suunnittelemalleni raskaalle lenkille ;)
Kannatti kuitenkin, sillä kemuissa oli kivaa ja murkina oli maukasta. Mun sukulaiset näyttäis tykkäävän suolaisista herkuista enemmän kuin makeista - kaffepöydässä oli ehkä 15 eri laatua suolaista, mutta tasan 3 laatua makeaa. Ja suolaa oli käytetty mausta tinkimättä niin riittävästi, että lenkkarit tuntui tänä aamuna yhtä kokonumeroa pienemmiltä kuin eilen ;)
Tuttuun tapaan mieli virkistyi kyllä lämmittelyn aikana hyvän musan soidessa ja railakkaan tankkauksen voimalla vedin 1,5 tunnin lenkin keskisykkeellä 151. Jos ei huomenna oomegaveivaus näytä jotain muuta kuin Go for it! niin se on varmaan rikki. Ton enempää en jaksa antaa mennä! Eilen tein vain tunnin lenkin keskisykkeellä 141 ja tänä aamuna tulos oli Go for it! ihan kuin en mitään olis tehnytkään. Tai sit mun sydän on vaan niin simona vahvempi kuin koko muu kroppa :D

Kuvassa tätini leipoma ruisleipä, jonka juuri on peräisin 1700-luvulta. Sen syöminen muuten kuin oikean voin kanssa olisi pyhäinhäväistystä ;) Normaalisti skeptikko-katti pitäisi koko juttua 1700-luvusta täytenä huuhaana, mutta tässä tapauksessa se voi olla tottakin. Kyseinen täti on nimittäin kansallismuseolla kuraattorina, joten hänellä voi olla sopivia suhteita 1700-luvun taikinajuurien hankintaan ;)


lauantai 1. syyskuuta 2012

Alan vaihto edessä?

Pitäisköhän mun vaihtaa logistiikka-alalle, kun olen niin erinomaisen näppärä säätämään kulkupelien kanssa?
Eilen aamulla siippa paukautti, että mun pitää ottaa auto huostaani, koska herra itse lähtee suoraan töistä kaverin kyydillä kopterileirille. Nooh, se ei nyt suoranaisesti sopinut mun kuvioihin, kun olin menossa suoraan töistä keskustaan, minne ei tod. kukaan selväjärkinen autolla lähde. Onneksi keksin nerokkaan suunnnitelman! Jätin auton yöksi työpaikan pihaan ja tänä aamuna sitten pyöräilin sinne ja hain auton kotiin. Pyörä puolestaan jäi työpaikan autotalliin odottamaan seuraava Stadikkareissua, joka on kaavailtu ens perjantaille. Erityisen loistavan järjestelystä tekee se, etten mä yhtään tykkää mennä pyörällä töihin aamulla. Nyt mun ei tarvii tehdä sitä ja silti pyörä on siellä, kun tarviin sitä töiden jälkeen. Koska olis ihan pöllöä ajan tuhlausta tulla eka töistä kotiin ja sit pyöräillä kotoa Stadikalle, kun ihan yhtä hyvin voi pyöräillä sinne suoraan töistä.

Kuin sattumalta auto jäi mulle tankki tyhjänä, joten sekin asia piti hoitaa, että voin kohta ajella mummin 90-v. päiville. ABC:llä 98E maksoi 1,809 €/l ja St1:llä 1,774 €/l. Tankkiin upposi 50 litraa eli säästin huikeat 1,75€ käymällä St1:llä :D
Olen yllättynyt siitä mielessä, että noita litrahintoja katsoessa tulee tunne suuresta hintaerosta. Oikeasti ero on vain 3,5 senttiä litralta. Jos tankkaa kerran viikossa tuon 50 litraa kerralla niin vuodessa säästää 91€. Jokainen voi sitten itse päättää, onko tuo sellainen summa, jonka takia kannattaa käyttää aikaa ja nähdä vaivaa...