Hirveen onnellinen Vappu :)

Mä oon niin onnellinen, että oon niin vanha, ettei oo pakko lähtee mihinkään hillumaan, jos en halua. Voin juoda shampanjaa kotona Häppä-Hirven ja oman siipan kanssa. Siitäkin olen onnellinen, että mulla on toi siippa vakikaverina, eikä tarvii koskaan ihmetellä, kenen kanssa sitä minkäkin juhlan viettäis :)

Parin lasillisen jälkeen iski shopping frenzy ja tilasin Fitness tukusta itselleni Better Bodies Basic Gym Beltin ja Goodlife patukoita sekä siipalle Adidas Hook Lifting Strapsit. Oikeestaan koko törsäily oli siipan syytä, kun se lupas alkaa vetään mun kaa leukoja, jos mä hommaan sille tollaset koukut. Sillä kuulemma sormet väsyy ja poksahtaa ennen kuin selässä tuntuu missään ja siksi leuanveto ei ole hyvä liike. Noilla pitäis sit jaksaa vedellä vaimon seurana!
Vyön ostin siinä toivossa, että se olis mukavampi päällä kuin salilla olevat nahkaiset lainavyöt, jotka tuntuu aina liian paksuilta ja kovilta pehmeitä mahaläskejä vasten, kun kyykistyn ja kumarrun nostamaan mave-tankoa maasta. Mukavalla vyöllä viittis ehkä useammin tehdä koviakin nostoja. Toivottavasti se on sopiva ja mukava!
Noissa patukoissa on enemmän hiilaria kuin prodea, joten niitä ei voi täysin hyvällä omallatunnolla kutsua proteiinipatukoiksi. Ne kuitenkin maistuu tosi hyvältä, olivat -50% halvennuksessa ja ovat kuitenkin parempaa golfevästä kuin suklaapatukat. Oikeestaan toivon, ettei ne olis liian hyviä, ettei tule syöpöteltyä koko satsia liiankin ripeään tahtiin ;)

Hauskaa Vapun jatkoa kaikille!

Intervalleja ja raksakuvia

Tänään treining plääni käski tehdä sekopäisiä intervalleja:

Käytännössä tuo tarkoitti lämmittelyksi kävelyä, sit hi-das-ta hölkkää, sit kunnon hölkkää/ melkein jopa juoksua ja lopuksi kunnon juoksua, ekat spurtit vielä pieneen ylämäkeen, että syke nousis heti alusta asti. Rikkinäisen sykemittarin omistajana olen onnellisen tietämätön todellisista sykkeistä treenin aikana, mutta kovasti olen itseeni tyytyväinen ja kuvittelen onnistuneeni tekemään tosi hyvin ohjeiden mukaan :)

Uimahallin remontti näyttää enemmänkin siltä, että purkavat koko p**kan:

Entiset pesuhuoneen seinät näkyy ulos asti:

Tää on se sama seinä, josta oli viimeksi vasta muotti rakennettuna. Järeästi on raudoitettu:

Kukkaiskirjoitusta

Tää oli Mäkelänkadun varressa uimahallin kohdalla. Polkasin sinne eilen pyörällä ja ihanan kevyesti kulki. Menomatka tuntui olevan pelkää myötätuulta ja alamäkeä, joten pelkäsin vähän kotimatkaa etukäteen. Vaan ekaa kertaa ikinä kävikin niin, että kotimatkakin oli myötätuulta ja alamäkeä. Pitää varmaan ruveta ajamaan Stadikallekin tota radanvarren pyörätietä, kun se on noin kevyt!

Uimahallissa oli tietenkin vesijuoksua kera Elämyskamelin. Kovasti odotetaan jo Stadikan aukeamista, joka tapahtuu kahden viikon päästä. Täyden kalenterin takia mä en kylläkään ehdi sinne vasta kuin kolmen viikon päästä. Se on kesä sit, kun Stadikalle pääsee :)

Iltapäivään puski yllätysvisiitti kummitädin luo konetta korjaamaan. Se retki venyi neljään tuntiin Windows 8.1 asennuksineen ja sit ei enää jaksettukaan mennä rangelle, kuten oli kaavailtu. Illaksi oli sovittu sali ja mä lähdin sinne sit golfpaidassa, kun en halunnut vaihtaa taas paitaa. Vähän oli outo olo olla väärässä paidassa salilla. Enkä vieläkään osaa ottaa kivoja selfieitä.

Pojat on sopineet treenaavansa kahdesti viikossa ja tällä viikolla treenit sattui peräkkäisille päiville aikatauluhaasteiden takia. Ei siinä paljon järkeä kyllä ollut. Lauantaiaamuna tehty leuanvetotreeni tuntui oikein tehokkaasti sunnuntai-iltana, eikä mitään voinut tehdä silleen kunnolla. Tein sit sen verran ku pystyin. Ihan tyytyväinen olen, että pystyin penkkamaan 60 kilolla 3 toiston sarjoja, eikä olkapäähän sattunut. Maastavetelin 65 kilolla toivoen, että siitä toipuu taas juoksukuntoon huomiseksi. Tänään on onneks lepopäivä, sillä oon sporttisunnuntain jäljiltä aika naatti. Jokohan kohta vois mennä nukkumaan?

Päiväni sankarina

Päivänsankarin päivä alkoi salitreenillä. Oman ruhon painolla irtosi muutama leuka ja loput tein kumpparin avustuksella, sinisellä 7 toiston sarjoja.

Kulmasoutua 3 pudotussarjaa, 8 toistoa joka puntilla, 20kg, 15kg ja 8kg, vuorotellen molemmin käsin eli tavallaan tuli aina vähän lepoa välissä, paitsi kyllä se tukikäsikin vähän tekee töitä. Eniten poltteli kylläkin alaselässä, koska se joutui pitämään yllä hyvää asentoa todella pitkään ja hartaasti.

Ja sitten löytyi siippa kameranvarteen! Hitsi kun se treenaa itsekin, eikä ole koko ajan kuvaamassa mulle ;)
Ylätaljassa 3 pudotussarjaa 40 kilosta 20 kiloon, 5 kilon välein ja aina 8 toistoa. Eniten poltteli forkuissa, mutta ote piti!

Hauiskääntö käsipainoilla 3 pudotussarjaa, 6*15kg + 6*10kg. Tää sentään tuntui missä pitikin eli haubereissa :)

Kuvaamatta jäi lämmittely soutulaitteessa, vatsalihakset, kiertäjäjumppa ja face pull, koska niissä ei pääse lesoilemaan isoilla painoilla ;)

Ehdottomasti paras palautumiseväs päivänsankareille: Kakkugallerian kakkubuffet. Suosittelen!

Kaakkujen jälkeen joillakin seurueemme jäsenillä oli vähän ällö olo (huom. ei minulla!) ja siksi suuntasimme vielä pizzalle. Ihanaa olla aikuinen, kun saa syödä jälkkärin ensin, jos haluaa. Ja ihanaa olla niin vanha, ettei ole pakko dokata jokaisen juhlan kunniaksi, jos ei halua!

Intervalleja, tempoa ja suklaahippo

Terse taas! Haluutteko kuulla, mitä mä oon puuhaillut?
Tiistaina mulla oli sportti-pääsiäisestä palauttava hieronta. Pohkeet on taas turkasen jumissa, eikä hieronta ehkä päässyt vaikuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla, koska ryntäsin heti seuraavan päivänä lenkille taas.

Keskiviikkona kone käski mun tehdä Mixed Intervals tälviisiin:
15min - 100-115 bpm
15min - 140-156 bpm
3min - rest
5min - 155-170 bpm
3min - rest
6x
  30sec - 166-177 bpm
  30sec - rest
15min - 100-115 bpm

Parhaan kykyni mukaan tein eli koitin muistella, miltä mikäkin syke tuntuu ja koitin pitää oikean fiiliksen yllä. Toisaalta on onnikin, ettei ole sitä mittaria niin ei tiedä, jos syke ei pysy oikeissa lukemissa. Mittarin olemassaolo ei nääs vielä itsessään pidä sitä sykettä oikeana, jos ei löydä sopivaa vauhtia ja sit vasta harmittaiskin!

Eilen meillä oli työpaikan tiimipäivä. Käytiin piknikillä puistossa ja Chjokossa suklaatastingissä :P

Minä, Hippo ja suklaahippo

Hippo ja suklaahippo

Maistiaissuklaat

Maistiaispraliinit

Uskokaa tai älkää, noin pienellä määrällä suklaata tuli jo mitta täyteen, kun sitä maisteltiin hitaasti ja noin iso osa oli tummaa suklaata. Maitosuklaa on silti edelleen mun suosikki, vaikka olen vähän oppinut tykkämään tummastakin. Sen verran hintava setti tuo tasting on, etten ehkä suosittelis kenellekään omalla rahalla tehtäväksi, mutta paras tiimipäivän ohjelma ikinä!

Suklaisen palautumisevästyksen voimalla olikin hyvä tänään tehdä koneen määräämää Tempo Run:

15min - 100-115 bpm

30min - 139-156 bpm

10min - 100-115 bpm

Yhteensä Endomondon mukaan 1h 6min, 8,83km, average 7:30min/km eli 8,01km/h. Loppuun tuli ylimääräistä kävelyä, kun kävin samalla reissulla hakemassa siipan takin pesulasta. Kunnon multitaskausta :)

Juoksuterminologia ei ole ollut mulle kauheen tuttua ja ennen tätä viikkoa mä kuvittelin, että tempo run tarkoittaa samaa kuin intervallit. Asiasta tuli puhetta töissä kahvipöydässä ja viisaammat sivistivät meitä aloittelijoita ja nyt heti sain kokea asian myös käytännössä. Aina riittää opittavaa tässä elämässä :)

Viikon kuva-annos lähenee yliannostusta

Ai miks mun blogissa ei ole kuvia kovin usein?
Koska mulla on niin kiire tohottaa menemään, etten tule ajatelleeksikaan ottaa kuvia!
Tänäänkin ehdin näin kauas ennen kuin muistin, että munhan piti kuvata tätä urheilupuiston ulkosalia:

Uimahallin laajennusosan seinästä osa on jo valettu ja osaa varten on muotti rakennettu:

Valmiiksi valettuja perustuksia ja järeät painot nosturin juurella:

Hallin seinät ihan nakuiksi purettu:

Miksi Catissa on majavan kuva?

Tuonne tulee se uusi maauimala:

Enää ei ole muuta lunta kuin keinolumi jäähallin takana:

Eteläparvekkeella voi ottaa arskaa hiki hatussa, ihan kuin etelässä :)

Kuumaa kahvia pitää mennä juomaan varjoisalle länsiparvekkeelle:

Eli sit kun alan kuvaamaan, siitä ei tuu loppua ;) 

Näillä kuvilla varmaan pärjätään taas pitkään - seuraavaan kuvausvimmaan asti.

Hölmöä hötkyilyä vai järkevää reagointia muutoksiin?

Mä olen nyt 7 viikkoa noudattanut Kunto Plussan juoksuohjelmaa, jonka tavoitteena on 12 viikon harjoittelun jälkeen juosta 10 kilsaa. Vielä olis siis 5 viikkoa jäljellä ennen Naisten Kymppiä. Olen ollut tyytyväinen siihen tahtiin, millä lenkit pitenee - ihan mun kunnolle sopiva progressio. Olen myös ollut tyytyväinen itseeni, kun olen onnistunut toteuttamaan kaikki ohjelmassa määrätyt lenkit, kolme kertaa viikossa.
Nyt siippa pyysi, että mä vaihtaisin käyttämään niillä duunissa työn alla olevaa adaptive training plania ja samalla taas beta-testailisin niitten systeemiä. Mä en haluis jättää kesken käynnissä olevaa ohjelmaa, koska ohjelman loppuun tekeminen tuottaa niin hyvän ja aikaansaaneen olon. Suunnitelman noudattaminen ja valmiiksi saattaminen on tyydyttävää. Toisaalta tää mun juoksu ei kuitenkaan ole niin haudanvakavaa ja varmasti ihan millä tahansa ohjelmalla pystyn treenaamaan riittävästi. Tietenkin haluan olla siipalle avuksi ja olen myös utelias näkemään niiden uusia juttuja, joten kai mun on pakko luopua Kunto Plussasta. Tiedän jo nyt, että tää merkitsee sitä, että yhden kunnialla loppuun viedyn ohjelman sijasta mulle tuleekin kaksi kesken jätettyä ohjelmaa. En nimittäin ole ajatellut jatkaa näin aktiivista lenkkeilyä enää Naisten Kympin jälkeen. Kalenterista pitää raivata tilaa golfille, eikä juoksu edes ole ihanteellista liikuntaa näin painavalle ihmiselle. Haluan ostaa mukavan pyörän ja alkaa polkemaan lenkkejä juoksun sijasta!

Tänään siis tein adaptive training planin mukaisen lenkin. Tavoitteena oli 1 h 15 min sykealueella 114-143 ja hienosti onnistuin valitsemaan reitin, jolla aikaa meni 1 h 18 min. Toi sykehomma on ongelmallinen, koska mun sykemittari hajosi lopullisesti viime kesänä. En ole kokenut tarvitsevani uutta, enkä viittis ihan vain tätä muutaman viikon testailua varten ostaa. Usean vuoden sykemittarin käyttökokemuksen perusteella tiedän, että mun syke on lenkin alussa kävellessä n. 110 ja lenkin lopussa n. 130. Kun lähden lenkin alussa hölkkäämään syke nousee nopeasti yli 140:een ja lähtee siitä sitten hiipimään ylöspäin. Joskus onnistun hölkkäämään pitkäänkin niin hitaasti, ettei syke nouse yli 160:n, mutta joskus se karkaa jo parin biisin jälkeen lähelle 170:ä. Pointtina siis se, etten mä juurikaan pysty hölkkäämään tolla määrätyllä sykealueella. Olin kapinallinen ja hölkkäsin silti isomman osan matkasta, joka muuten google mapsista tutkimalla näytti olevan aika tasan 10 km. Kännykkä ei ollut mukana reissussa, koska se ei mahdu juoksuhousujen takataskuun ja olin ekaa kertaa rohkeasti T-paidassa liikenteessä. Oli kerrassaan mahtava keli ja ihanaa olla ulkona, joten ei pätkääkään harmita, että vaihdoin ohjelmaan, jonka mukaan sain käydä pidemmällä lenkillä :)

Maksimivoima on mun heikkous

Jos keväästä ja kesästä pitää joku huono puoli sanoa niin ehdottomasti se huono omatunto ja paha mieli, kun ei voi olla ulkona aina hyvällä kelillä. Tänään istuksin parvekkeella jonkin aikaa, mutta muuten ei vaan ollut mitään tekemistä ulkona. Aika nopeesti pitkästyy, jos turhan panttina istuu plus jää kaikki kotityöt tekemäti.

Mun koivet ei kestä käydä lenkillä näitä kaikkia neljää päivää putkeen. Tänään oli koipien lepuutusvuoro ja tein yläkroppaa salilla. Tarkoituksena oli harjoittaa maksimivoimaa eli tehdä lyhyttä sarjaa isoilla painoilla. Se ei ole mulle helppoa, ehkä siksi kun olen sitä aika vähän tehnyt. Viiden toiston sarjassa ei tule samanlaista poltetta lihaksiin kuin 12 toiston sarjassa eli tekeminen ei tunnu oikein missään, mutta silti painot ei enää nouse. Pitää harjoitella lisää, että opin paremmin rekrytoimaan käyttöön kaikki lihassolut yhtä aikaa!

Mitäs se PPP tarkoittikaan?

Oliko se 'pupilllit pullistuu päästä' kuten työkaveri ehdotti voimanostokurssilla?
Ei meinaan tahtonut löytyä kevyttä hölkkää tänään. Olisin mä milloin tahansa pystynyt lyhyen lauseen puhumaan, mutten jatkuvasti juttelemaan. Ekaa kertaa poikkesin noudattamasta ohjelmaa kirjaimellisesti ja tein sen sijaan ohjelman hengen mukaisesti. Tuossahan lukee 'kevyt hölkkä' ymmärtääkseni siksi, ettei vaadita aloittelijan omistavan sykemittaria, eikä haluta stressata liian tiukasti sykerajoista. Olettaisin tuon kuitenkin tarkoittavan, että sykkeen pitäis pysyä aerobisella alueella. Jos se ei tahdo siellä pysyä hölkäten niin välillä voi kävellä. Niinpä mä kävelin pari ylämäkeä, etten läkähtyisi.
Se oli siis viikko 7, päivä 3:

Endomondon mukaan 59 min, 8,14 km, average 7:15 min/km eli 8,28 km/h. Tosin Tekniikan Maailman testissä Endomondo näytti järestään liian pitkiä matkoja, enemmän kuin mikään muu vertailussa ollut vempele. Liikunta & Kuntoilu erikoisnumero oli muutenkin hyvää luettavaa - kannataa lukea, jos sen jostain saa käsiinsä. Itse löysin sen kahvihuoneen pöydältä ja otin kotiin lainaan pääsiäiseksi. Palautan sen sinne ens viikolla, että muutkin saa nauttia Juhapekka Tukiaisen lyyrisistä polkupyörien kuvailuista ja filosofisesta golfpohdinnasta :D

"Hiljaa hyvä tulee"

sanoi punttipirkko kun hölkkäämään lähti.

Vuorossa viikko 7, päivä 2 ja mun kevyt hölkkä löysi ihan uudet sfäärit, kun kintut oli väsyneet eilisestä ;)
Kohtuuvauhtisesta juoksustakin vähän tingin, vaikka askel kulki ihan kivasti olosuhteisiin nähden. Kintut ei siis ole yhtään kipeät, mutta väsyneet kyllä. Yllättäen yläselkä on ainut kipeä osasto eilisen jäljiltä. Sitä ei edes varsinaisesti treenattu, mutta onhan se mukana tukemassa kaikissa voimanostoliikkeissä ja varmaan aktivoin sitä eilen tavallista enemmän, kun halusin koko ajan hikipinkona tehdä parhaalla mahdollisella tekniikalla.
Gepsi ei taaskaan löytänyt signaalia välittömästi, joten en saanut lenkille tarkkaa pituutta. Aika oli tarkka 1:01:27 :D

Vuori tuli Muhammedin luo

Oi ma olen ilonen ku viiden pennin hevonen! :)
Koska multa ei vaan irronnut lähteä Rahkamuijan voimanostokurssille Tampereelle, päätin järkätä oman kurssini Espoossa. Porukan värväsin työpaikalta ja firman vapaa-ajan klubi vielä ystävällisesti sponsoroi meille puolet kurssin hinnasta, kiitos kovasti! Tapahtumapaikkana oli firman punttisali ja opettajina Helsingin Tarmon voimanostovalmentajat.

Mulle kyseessä oli enemmän kertauskurssi ja tekniikkatarkistus, mutta mukana oli monta aloittelijaakin, jotka toivottavasti saivat kurssista eniten irti. Levitän voimailun ilosanomaa koodareiden keskuuteen ;) 

Tässäpä video meikäläisestä penkkaamassa. 10 toistoa 50 kilolla meni kevyesti. Lopetin heti, kun olkapäässä tuntui ihan jotain pientä, joka ei edes vielä ollut kipua vaan vasta eroa vasemman ja oikean puolen välillä.

Kiusallinen paikannusvirhe

Punttipirkko pinkoo: viikko 7, päivä 1

Epäilen kyllä, ettei kukaan pystyis näkemään eroa mun kevyen hölkän ja kohtuuvauhtisen juoksun välillä. Hölkkä karkaa niin helposti liian kovaksi, enkä oikeestaan jaksa juostakaan sen kovempaa kovin montaa minuuttia.
Lenkin lopussa Endomondo näytti tosi hyviä lukemia: 1h 2min, 9,18 km, avg 6:45 min/km eli 8,88 km/h. Sain kasan pokaaleja, jotka lähemmässä tarkastelussa osoittautuivat mittavirheeksi :( Ilmeisesti Kehä ykkösen alitus oli gepsille liian rankka paikka, eikä softakaan osannut suodattaa pois tuota ihme poukkoilua. Piirsin punaisen viivan siihen, mistä oikeasti juoksin.

Tosi harmi, että toi on noin epätarkka. Eihän sitä tiedä, kuinka paljon virheitä muidenkin lenkkien statseissa on. Ei niitä voi pitää kuin suuntaa-antavina. Tasaisesti molempiin suuntiin tulevat virheet keskimäärin peruuttavat toisensa, mutta mulla on sellanen haisu, että näissä mun lenkeissä on enemmän liian pitkiä matkoja kuin liian lyhyitä. Voin toki olla väärässäkin.

Mulla on jo pitkään ollut tarkoitus mennä Tapiolan Ainoaan herkuttelemaan Funky Burgeriin ja Petri's Chocolate Roomiin. Eilen vihdoin mentiin ja syötiin Funky Burger ja Double Funky Burger, huh huh!

Burgerit oli isot ja todella hyvät, njam! Hintaa niillä oli 17,90 ja 22,40 eli melko kallista burgeria. Vaikka maku oli todella hyvä niin silti kyseenalaistan, onko mikään burgeri koskaan tuon hinnan väärti... Hyvän maun salaisuus selvisi ainakin osittain illan mittaan - vettä upposi kuin viikon aavikkovaelluksen jälkeen eli suolassa ei oltu säästelty.
Suklaat jäi vielä ensi kertaan, kun ei jaksettu edes noita burgereita kokonaan tuhota :)

Terveyspalapeli

Punttipirkko pinkoo: viikko 6, päivä 3. KuntoPlussan juoksuohjelman puoliväli ja 6 viikkoa Naisten Kymppiin!

Koska tänään oli aurinkoista, lenkkeilin toisen päivän putkeen. Yhteensä 49 minuuttia ja sama 7,04 kilsan lenkki kuin eilenkin. Olin siis tänään vähän nopeampi :)

Olin tänään SIGCHI Finlandin kevätseminaarissa ja sieltä jäi erityisesti mieleen Health Puzzlen Nellin hyvä esitys. Siinä tärkeä pointti oli se, että maailman suurin terveysongelma ei ole datan puute, eikä teknologian puute, eikä terveydenhuollon järjestäminen vaan epäterveelliset tavat.
Beddit, Fitbit, Withings, jne. On olemassa kymmenittäin mittareita, joilla saa kerättyä gigakaupalla dataa omasta terveydestään, mutta data ei välttämättä muutu teoiksi. Health Puzzlella on beta-vaiheessa oleva appi nimeltään You, jonka tavoite on auttaa käyttäjäänsä muodostamaan uusia terveellisiä tapoja pienten ja helppojen mikromuutosten kautta. Appiin on tulossa erilaisia haasteita, joissa sitten kisaillaan yksin tai joukkueina, kavereita tai muita tiimejä vastaan. Tämä pelillisyys ja sosiaalisuus saa ihmiset paremmin pitämään kiinni uusista toimintatavoista kunnes niistä on tullut tapa, jota tekee autopilotilla. Idea on loistava! Toivon todella, että toteutuskin on loistava, sillä tälle olisi paljon käyttöä maailmassa.
Jos aihe kiinnostaa niin Health Puzzlen sivuilla on muutama kiinnostava blogipostaus, jotka kannattaa käydä lukemassa.

Valokuvadieetti

Niksi-Katti: Näppärästi pysyy syömiset siistinä, kun päätät julkaista kaiken blogissa. Valitettavasti vaan ruokahalu ei mene tähän halpaan kovin montaa päivää putkeen ;)
Tuli kysyntää ruokapäiväkirjatyyppiselle blogautukselle, joten tässä kaksi onnistunutta ruokapäivää.

Toissapäivänä herätyskello soi klo 8. Aamulla töihin päästyäni (noin klo 9) söin banaanin ja join iiison mukin maitokahvia.
Lounaalla (noin klo 11) oli mun lempparia: Kanelikanaa! Otin ison satsin. Kaikkia ruokia en ota näin paljon. Banaanin jätin vielä työpöydälle kypsymään.

Välipalaksi (noin klo 15) valitsin tavanomaista rahkaa tukevamman sämpylän (duunin automaatista), koska en päässyt suoraan töistä kotiin vaan ensin piti matkustaa bussilla hakemaan autoa korjaamolta.

Kotona (noin klo 18:30) söin Kokkikartanon lasagnesta puolikkaan, raejuustoa, tomaattia ja rypäleitä. Lautanen on Arabian iso 24h ruokalautanen.

Hetikohta ruuan jälkeen lähdin puntille ja heti puntin jälkeen kuvasin tärisevin käsin banaanilättyaineet sekä valmiin lätyn (noin klo 20:30). Se pysyi nyt hirveen paljon paremmin kasassa kuin viime kerralla ;) Tällä kertaa käytössä pienempi 24h lautanen.

Ihme ja onni, tän jälkeen ei enää tullut nälkä, vaikkei loppuiltaa maattukaan sohvalla vaan suhattiin appivanhemmille palauttamaan meillä huollon ajan lainassa ollutta autoa. Nukkumaan mentiin noin klo 24.

Eilen herätys oli jälleen tavallisen tapaan kasilta ja ysin maissa olin töissä. Päätin eilisen banaanin olevan riittävän kypsä ja söin sen aamukahvin kanssa.
Jälleen lounas klo 11 ja soossina smetanahärkää:

Välipalaksi kolmen maissa rahkaa ja omppusosetta. Tosta purkista riitti sopivasti kolmeen rahkaan. Sama appelsiini kuin lounaskuvassa - tällä kertaa söin linssiluteen pois kuleksimasta.

Kotona söin kuuden maissa Apetit pinaattikeiton kananmunalla ja päivän toisen appelsiinin.

Kävin lenkillä, jonka jälkeen olikin taas aika syödä ja napaan upposi tämmöstä (noin klo 20:30):

En ole ihan vakuuttunut tosta banaanilätystä. Semi-kokkelia tulee. Yllättävän hämäävää, kun maku ja ulkonäkö ei mätsää ennakko-odotuksiin. Makeaa munakokkelia, woot? Nää oli mun toka ja kolmas kokeilu tolla supersimppelillä reseptillä. Ei tästä mitään vakiomurkinaa mulle tule, mutta varmaan teen silloin tällöin, jos kaapista löytyy eläkeikää lähestyviä munia ja banaaneja, jotka pitää tuhota. Se oli syy, miksi tätä nyt tein kahtena päivänä peräkkäin. Mä pidän meillä tarkkaa kuria sen suhteen, ettei ruokaa menis roskiin :)

Punttipirkko pinkoo kuutamolla

Viikko 6, päivä 2:

Mukavasti jaksoin ja kintut oli riittävästi palautuneet sunnuntain kyykkäilystä. Endomondo sanoo mun menneen 7,04 km ajassa 52:38. Ei kyllä vauhti päätä huimaa. Tässä lenkin parhaat matkat/ajat:

Hauskaa muuten, että tossa pari päivää sitten Endomondo lähetti mulle meiliä ja kehui, kuinka mukavaa onkaan, että mä kävin maaliskuussa pari kertaa lenkillä. Harmi ettei ne saa tietää mun kaikista kuntoiluista, kun kerran tulevat jo parista lenkistä jo noin iloiseksi. Ei vaan ainahan se on kiva saada positiivista palautetta :)

Keli oli mainio. Paistoi oikein tuplana. Sekä kuu että aurinko :)

Hikinen älykkö

Sanoivat Mensasta, että mä osaan ihan kelvollisesti arvata, mikä geometrinen kuvio tulee seuraavaksi ;)

Mä oon aina jollain tavalla arvostanut tai kunnioittanut Mensan jäseniä ja ajatellut, että ne on jotain super-einsteineja, mutta nyt kävikin ilmi, että sinne kelpaa ihan tavallinen pulliainen. Vähän on mukana kiltin tytön syndroomaakin, mutten mitenkään osaa pitää itseäni erityisen älykkäänä. Mulla on hyvä muisti ja olen pikkutarkka ja olen aina pärjännyt koulussa, mutta TKK:lla opiskellessa ja IT-alalla työskennellessä on moni asia mennyt yli hilseen. Tällä mun palikkatesti-älykkyydellä ei vielä hirvittävän pitkälle pötki elämässä. Pitäis olla myös sellaista sosiaalista älykkyyttä ja tunneälyä, joiden avulla ymmärtäisi bisnesmaailman ja politiikan kiemuroita. Siellä kun ei homma tunnu toimivan aina loogisesti kuin palikat vaan mukana on epäloogisia ihmisiä hämmentämässä soppaa ja kaiken maailman kirjoittamattomia sääntöjä rivien välissä piilossa.

Tuosta kirjeestä sain kivan lisäboostin muutenkin hyvään salifiilikseen, jota edes juiliva olkapää ei saanut pilattua! Ei näköjään ole älykkyydestä kiinni, että rikkoo ittensä treenaamalla liikaa. Eikä muuten ole moni muukaan asia älykkyydestä kiinni - jos joku on joskus epäillyt, että lihavat on tyhmiä tai punttiksella kävijät on tyhmiä niin nyt on nekin luulot todistettu vääriksi ;)

Dilemma

Yritän tässä viikon treenejä suunnitella, mutta säätiedotus ei ole yhteistyökykyinen:

Kolme lenkkiä pitäis tällekin viikolle mahduttaa ja olin ajatellut niitten olevan ke, pe ja su.
Säiden puolesta olis kyllä hyvä mennä ti ja to ja sit toivoa, että viikonlopun sääennuste on pielessä.
Vaan kun kävin eilen kyykkäämässä niin huomenna en varmaan vielä kykene - hyvä jos keskiviikkona...
Ulkoliikunnan harrastaminen Suomessa = jatkuvaa säätiedotuksen kyttäämistä. En tykkää.