Valokuvadieetti

Niksi-Katti: Näppärästi pysyy syömiset siistinä, kun päätät julkaista kaiken blogissa. Valitettavasti vaan ruokahalu ei mene tähän halpaan kovin montaa päivää putkeen ;)
Tuli kysyntää ruokapäiväkirjatyyppiselle blogautukselle, joten tässä kaksi onnistunutta ruokapäivää.

Toissapäivänä herätyskello soi klo 8. Aamulla töihin päästyäni (noin klo 9) söin banaanin ja join iiison mukin maitokahvia.
Lounaalla (noin klo 11) oli mun lempparia: Kanelikanaa! Otin ison satsin. Kaikkia ruokia en ota näin paljon. Banaanin jätin vielä työpöydälle kypsymään.

Välipalaksi (noin klo 15) valitsin tavanomaista rahkaa tukevamman sämpylän (duunin automaatista), koska en päässyt suoraan töistä kotiin vaan ensin piti matkustaa bussilla hakemaan autoa korjaamolta.

Kotona (noin klo 18:30) söin Kokkikartanon lasagnesta puolikkaan, raejuustoa, tomaattia ja rypäleitä. Lautanen on Arabian iso 24h ruokalautanen.

Hetikohta ruuan jälkeen lähdin puntille ja heti puntin jälkeen kuvasin tärisevin käsin banaanilättyaineet sekä valmiin lätyn (noin klo 20:30). Se pysyi nyt hirveen paljon paremmin kasassa kuin viime kerralla ;) Tällä kertaa käytössä pienempi 24h lautanen.

Ihme ja onni, tän jälkeen ei enää tullut nälkä, vaikkei loppuiltaa maattukaan sohvalla vaan suhattiin appivanhemmille palauttamaan meillä huollon ajan lainassa ollutta autoa. Nukkumaan mentiin noin klo 24.

Eilen herätys oli jälleen tavallisen tapaan kasilta ja ysin maissa olin töissä. Päätin eilisen banaanin olevan riittävän kypsä ja söin sen aamukahvin kanssa.
Jälleen lounas klo 11 ja soossina smetanahärkää:

Välipalaksi kolmen maissa rahkaa ja omppusosetta. Tosta purkista riitti sopivasti kolmeen rahkaan. Sama appelsiini kuin lounaskuvassa - tällä kertaa söin linssiluteen pois kuleksimasta.

Kotona söin kuuden maissa Apetit pinaattikeiton kananmunalla ja päivän toisen appelsiinin.

Kävin lenkillä, jonka jälkeen olikin taas aika syödä ja napaan upposi tämmöstä (noin klo 20:30):

En ole ihan vakuuttunut tosta banaanilätystä. Semi-kokkelia tulee. Yllättävän hämäävää, kun maku ja ulkonäkö ei mätsää ennakko-odotuksiin. Makeaa munakokkelia, woot? Nää oli mun toka ja kolmas kokeilu tolla supersimppelillä reseptillä. Ei tästä mitään vakiomurkinaa mulle tule, mutta varmaan teen silloin tällöin, jos kaapista löytyy eläkeikää lähestyviä munia ja banaaneja, jotka pitää tuhota. Se oli syy, miksi tätä nyt tein kahtena päivänä peräkkäin. Mä pidän meillä tarkkaa kuria sen suhteen, ettei ruokaa menis roskiin :)