Kurkkukipu ei onneksi ole lähtenyt laajenemaan muihin nuhan oireisiin vaan se on jäänyt sellaseen pienimpään mahdolliseen vielä kivuksi tunnistettavaan tilaan. Eli lenkille ei ole asiaa tänäänkään, mutta hierojalla kävin. Se on jännä, miten jumissa voi olla huomaamatta sitä edes itse ennen kuin jumit hierotaan pois. Siinä vaiheessa, kun tuntee olevansa jumissa, tilanne on jo niin paha, ettei se aukea ilman kolmen käynnin tehomöyhennystä!
Lohdutukseksi eilisen lenkittömyyden johdosta ilmoittauduin juoksukouluun. Kun kerta Katjn kehui sen olevan kivaa ja mäkin olen näitä katsellut... Olen menossa toukokuussa tänne, jos joku vaikka tahtois tulla mukaan ;)
Juoksukoulu on melko sopivasti silleen, että melkein ehdin oppia juoksemaan ennen Naisten Kymppiä. Vain vika tapaaminen on vasta Kympin jälkeen. En olekaan ehtinyt kertoa tätä Naisten Kymppi stooria vielä. Viime vuonna kaksi työkaveria oli siellä. Toinen heistä oli silloin juuri toipumassa syöpähoidoista ja he sopivat, että ensi vuonna uudestaan paremmilla voimilla. Vaan syöpä ei ollut asiasta samaa mieltä. Se toinen kaveri haastoi kaikki työpaikan naiset tänä vuonna mukaan "in memory of" hengessä ja nyt meitä on 21 naisen porukka lähdössä. Aika hieno homma minusta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti