Kyllä sen huomaa, että koko talvi on keskitytty kyykkäämiseen aerobisen harjoittelun kustannuksella: Pumppu painaa satakuuskyt lasissa, mutta reidet ei oo moksiskaan! Kävin siis koeponnistamassa firman spinningpyörän ja lopputulos oli 62 minuuttia keskisykkeellä 149. Tuntui tosi kevyeltä :)
Musta tuntuu, ettei se pyörä ole ihan paras ja kallein, kuntokeskuksien kovaan kulutukseen tarkoitettu malli vaan joku edullisempi kotiin ostettavaksi tarkoitettu. Isolla vastuksella rankkaa ylämäkeä leikkiessäni vastus "luisti" vähän eli silloin tällöin polkimet nykäsivät pari senttiä eteenpäin aika rajusti. Ekalla kerralla säikähdin, mutta sen jälkeen osasin varautua. Tolla pyörällä ei siis voi vetää mitään maksimiraskasta ylämäkeä, koska silloin se vastus vasta luistaisikin, eikä naama irvessä kammetessa oikein voi olla varautuneena siihen ;)
Mua tää harmittaa vähän keskimääräistä enemmän, koska mä tykkään rääkätä itseäni enemmän kuin useimmat ja mä tykkään tehdä sen nimenomaan isolla vastuksella, en kovalla tempolla. Johan sen fysiikan laitkin sanoo, että massa on hidasta :D Mä en vaan osaa pyörittää jalkojani sellasella spiidillä kuin jotkut ohjaajat vetää spurtteja. En vaikka säätäisin vastuksen miten kevyelle tahansa. Kaikenlaista olen yrittänyt. Sen sijaan ylämäkiä osaan ja jaksan ja uskallan vetää tiukemmin kuin moni muu. Ainakin niin luulen. Sivuille vilkuilu ei ole ihan ongelmatonta, kun olo on sellanen, jotta kohta tulee noutaja ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti