Tipallinen marraskuu

Meinas ihan vahingossa lipsahtaa tipattomaksi tämä marraskuu, mutta viime tipassa ehdin pelastaa tilanteen maistamalla tipan Talvihetki lämmitettävää jalojuomaa:

Se jäi todellakin vain tipaksi, koska 15% alkoholia on aivan liikaa mulle!
Torttuja söin kolme, koska ne oli herkullisia ja maltoin odottaa tarpeeksi, ettei kieli palanut :D

Haisulipaita ja tissihiki

Mulla on päällä kuolemaantuomittu paita. Siippa sanoo, että se on vanha ja ruma ja haisee. Nyt mä en osaa enää itsekään tykätä siitä, kun tiedän siipan inhoavan sitä :( Olen ostanut sen vuonna -98 ollessani jenkeissä vaihtarina eli sillä on paljon muistoarvoa. Se on ollut salipaitana jo vuosia ja läpikäynyt useampia etikkakäsittelyjä pinttyneen hienhajun takia. Nyt se joutuu roskiin, vaikka on edelleen ehjä ja sopivan kokoinen. Miksei se peijooni ole hajonnut niin vois paljon helpommin heittää pois? Ei T-paidan kuulu kestää yli 10 vuotta!

Mä hikoilen verrattain vähän naamasta, enkä myöskään punota kovin pahasti. Sen sijaan mulle tulee aina karsee märkä läntti paitaan tissien alapuolelle. Sitä vois helposti hävetä, jos miettis liikaa sitä, miltä näyttää sailla hikoillessaan ;) En ole huomannut kellään muulla sellasta. Olenko mä ainut vai onko mulla vaan huono huomiokyky?

Tänään jumppasin tasan samat jalkajumpat kuin viime viikolla. Sillon tuli lihakset yllättävän kipeiksi. Odotan mielenkiinnolla, miten tällä kertaa käy :D

lämppäri crossarilla 10min
kyykky 4*20 40kg
vatsat 4*15
askelkyykkykävely 4*30
hoover 4*30s
crossari 15min
+ olkapään kuntoutusliikkeet sarjatauoilla

Uusi päivä :)

Kontrasti eiliseen on melkoinen, kun tänään olen ollut jopa vähän tavallista paremmalla tuulella!
Hymyilin jopa aamulla autossa työmatkalla ja vieressä istuva nukkuneen rukous ihmetteli, mikä mua vaivaa :D
Kerroin eilisestä vitutusnälästä ja kuinka kovasti olin koittanut olla silti kiukuttelematta. Siippa sanoi mun onnistuneen varsin hyvin, ettei se ollut arvannut tilanteen olevan läheskään kriittinen, mistä sain vain lisää aihetta hymyyn tälle päivälle. Mä alan oppia :) Ja äsken kuntonyrkkeilyssä Amin Asikainen sanoi "Hyvä" mun lyönneistä, kun mä mätkin menemään ihan hulluna PUM PUM PUM PUM, eli mä oon jo lähes ammattilainen siinäkin :D
Eipä mulla muuta. Kivaa keskiviikkoiltaa kaikille!

Vitutusnälkä

Siippa tuli viime yönä kotiin klo 12. Jos töissä on tollanen tilanne päällä niin voitte uskoa, ettei se stressi heti hellitä vaan yöunet meni pilalle meiltä molemmilta.
Mä kävin eilen juoksemassa matolla tunnin keskisykkeellä 150 ja söin aika kevyesti, yksinäni kun olin.
Töissä ei ollut erityisen hyvää ruokaa, joten lounaskin oli kohtuullisen kevyt.
Töistä kotiin lähtiessä olikin jo täys vitutusnälkä päällä. Mä oon oppinut hillitsemään itseäni aika hyvin näissäkin fiiliksissä ja jopa analysoimaan tilannetta kuin tieteellistä koetta. Mä olen kokeillut kaikenlaista ja todennut, että vitutusnälkä pilaa yleensä koko loppupäivän. Siihen ei vaan auta mikään, mitä itse voisin tehdä. Olen kokeillut syödä terveellisesti ja kiltisti, tai ahmia herkkuja, urheilla tai levätä, tehdä ihan mitä tahansa, mutta vitutus ei vaan lähde! Voisin kuvitella, että jos siippa tekis jotain aivan poikkeuksellisen ihanaa, se vois toimia, mutta vitutusnälkäinen Katti ei ole ihan sellanen ihminen, jonka iloksi tekis mieli tehdä jotain poikkeuksellisen ihanaa ;) Ei siis voi syyttää tai ihmetellä millään muotoa. Harmittaa vaan.
Onneksi näitä tulee nykyisin paljon harvemmin kuin ennen, koska syön säännöllisesti ja tarpeeksi ja järkevästi. Olen myös oppinut hillitsemään itseäni, enkä enää joka kerta ala kiukutella ja tapella. Olen vaan hiljaa, enkä sano mitään. Tää on niin vittumainen vitutus, ettei tee mieli ottaa mitään riskejä sen kanssa, että nälkä pääsisi kasvamaan näihin mittoihin. Paras syödä aina vähintään riittävästi!

Nyt sitä saa!

Kaikki maratoonarit ja triatleetit äkkiä tutustumaan Omegawaveen: http://www.omegawave.com/

Ja sitten tilaamaan itselle pelit ja vehkeet: https://shop.omegawave.com/

Bodarille tuon tämän hetkisen systeemin tuoma hyöty on rajallinen, mutta raskaita aerobisia treenejä vetävälle kerrassaan mainio apuväline :)

Maastaveto 120kg

Eikä tänään edes ollut kovin hyvä fiilis! Pitää koittaa isompia rautoja sitten, kun seuraavan kerran on Superkattipäivä :D
Fiilis oli siis todella lötkö salille lähtiessä. Olin nököttänyt hömppäkirjan ääressä lähes koko päivän, paitsi välillä vähän kokannut sekä jeesinyt siippaa kopterin säätämisessä. Melkein nukahdin, kun menin ihan vain hetkeksi sänkyyn lepuuttamaan silmiä... Mut ehkä se glögi-pipari-Aftereight-tankkaus olikin fiksu veto? Pitää muistaa ens kerrallakin ;)

Tälleen tein tänään:
soutu 10min
mave 10*tanko, 10*40kg, 8*60kg, 2*80kg, 1*100kg, 1*120kg, 3*12*60kg
8*12 erilaisia vatsarutistuksia + olkapään kuntoutusliikkeitä sarjatauoilla

sivutaivutus 3*20*20kg
selkälaite 3*12*45kg
rotary torso 3*15*20kg
venyttelyt

Mun enkat on nyt siis penkistä 80 kiloa ja mavessa 120 kiloa. Molempiin pitäis saada vielä 50% lisää niin alettais puhua maailmanluokan tuloksista. Ei taida ihan äkkiä irrota, mut ei se mitään, en mä kisoihin tahtoiskaan. Kiva vaan vertailla tuloksia :)

Yllättävän helppoa on ollut olla treenaamatta yläkroppaa ja kuntouttaa vaan tota olkapäätä. Henkisesti siis. Olisin kuvitellut hötkyileväni enemmän. Olen vaan ottanut ilon irti tästä alakroppaan keskittymisestä ja todennut, että ehtiihän sitä penkkitulosta parantaa ensi vuonnakin. Sellasen päätöksen olen tehnyt, että kolmas kerta toden sanoo: jos saan vielä kolmannen olkapäävamman niin sitten jää raskaat penkit mun osalta siihen. Riippumatta siitä, onko tavoite savutettu. Ei ole oman painon nostaminen jatkuvien vammojen arvoista!

Rikos ja rangaistus

Rikos: Kohtuullinen, järkevä ja terveellinen syöminen kokonaisen kahden viikon ajan.
Rangaistus: Nesteturvotus ja punkea olo ekalla viikolla + ummetus ja punkea olo tokalla viikolla.
Koita tässä nyt sitten motivoitua elämään terveellisesti, kun herkkuja ahmiessa olo on parempi ja aineenvaihdunta toimii!

Tehtiinkin pikapäätös sen sängyn kanssa ja käytiin jo tänään tilaamassa. Toimitusaika 4 viikkoa - toivottavasti ehtii vielä jouluksi kotiin. Ei sillä oikeesti mikään kiire ole, mutta kun nyt kerran sattuu joulu olemaan ovella niin tota vois sit kutsua vaikka joululahjaksi :D

Tänään kuntonyrkkeilyssä lainasin Terksun mainiota sanontaa "hidas kuin evoluutio", kun sparrasin toisen aloittelijan kanssa ja oltiin molemmat ihan pihalla, kädet ja jalat solmussa. Vitsit, että se jaksaa hymyilyttää :)
Se mun parina ollut tyttö käy myös samalla salilla kuin me ja siellä sillä on myös poikaystävä aina mukana. Siippa kertoi olevansa töissä samassa toimistorakennuksessa tän poikaystävän kanssa. He ovat morjestavat käytävillä. Tänään juteltiin sen tytön kanssa, että nyt kaikki muut tietää jo toisensa, paitsi se tyttö ei tiedä, kuka mies on mun siippa, kun ei olla satuttu kaikki salille yhtä aikaa nykkeilyn alkamisen jälkeen. Se oli yrittänyt poikaystävältään kysellä tuntomerkkejä, mutta vastaus oli ollut jotain tyyliin " no se mies, joka on sen naisen kanssa, joka tekee penkkiä tosi isoilla painoilla" :D Mahtavuutta! :D Mut valitettavasti toi selitys ei paljon auttanut asiaa, kun kyllähän se mut tietää vaan ei sitä, kenen kanssa mä olen siellä salilla ollut!

Pöllö sänkyostoksilla

Se mun Twilight-leffakaveri on loistavaa shoppailuseuraa - aina löytyy jotain ostettavaa. Tiistaina ostin pöllöpaidan, Esprit, koko XXL, tiukat hihat, liian isot lihakset jälleen ;)

Tänään kaahattiin töiden jälkeen Mäkkärin kautta sänkykaupoille. (Ihan tyhmää syödä epäterveellistä ruokaa kiireessä niin, ettei siitä ehdi edes nautiskella...) Lötkötettiin Tempurin, Jensenin, Hästensin ja Unikulman pedeissä. Eipä niissä isoja eroja ollut, mutta kaikki oli paaaljon parempia kuin meidän nykyinen luokille nukuttu sänkyvanhus. Ja kyllä noilla hinnoilla saa ollakin! Siippa tietty tahtois sellasen moottoroidun sängyn - toimiihan se sähköllä. Mä en ole valmis maksamaan penniäkään jälleen yhdestä päristimestä, jolla mua sitten pidetään hereillä pitkin öitä ;)
Nyt vähän aikaa märehditään tätä päätöstä... Jensen on tällä hetkellä vahvoilla. Saa antaa neuvoja ja kertoa mielipiteitä. Ja saa myös hehkuttaa, kuinka tärkeää hyvä uni on treenien ja jaksamisen kannalta ja kuinka hyvä sänky on järkevä sijoitus, jonka vuoksi kannattaa luopua muutamasta rankalla työllä ansaitusta tontusta, vaikka oliskin tämmönen diplomi-pihi-insinööri ;)

Jennifer Lopezin hajuinen nainen

Sittarissa oli Love & Glamour haisuvesi halvennuksessa 15 euroo - ostin :D
Siippa sanoi, että se ei haluis ostaa parfyymia tarjouksesta, että se on jotenkin sellanen tuote, joka tuntuu heti huonommalta, jos se ei ole kallista. Mitä mieltä te olette? Itse olen kyllä ihan onnellinen hyvästä diilistäni :)
Olen onnellinen myös siitä, että kävin hieronnassa, eikä hierojakaan enää huomannut krampanneessa pohkeessa mitään erilaista toiseen verrattuna. Yksi kremppa parantunut, yksi vielä jäljellä. Fyssariksi koulutettu hieroja antoi siunauksensa mun olkapään kuntoutusliikkeille, kun kuvailin vaivojani ja rehab-suunnitelmaani. Tällä viikolla vemppaan rehab ohjelman läpi kolmesti, tiistaina, tänään ja sunnuntaina, yhden kilon babypunteilla :)

Mutta nyt, vaikken olekaan saanut mitään kiertotunnustusta niin sehän ei estä mua antamasta tunnustusta hauskalle blogille, kun musta kerran siltä tuntuu! Liian isot lihakset hihityttää aina :) ja on ollut tänään mielessä, koska löysin kaapistani kivan paidan, joka on nykyään mulle käsivarsista varsin tiukka. Aina kun tarvii tehdä jotain, missä käytetään hauista, paita puristaa - liian isot lihakset nääs :D

Haaste vastaanotettu

Minähän en lue muotiblogeja lue (pois se minusta!) mutta Project Mama blogin kautta sain kuulla muotiblogeissa leviävästä au naturel haasteesta. Joku bloggaaja oli saanut negaa palautetta ulkonäöstään ja siitä sikisi trendi postata oma pärstä suihkunraikkaana, ilman meikkiä ja photoshoppia. Kovin kannatettava asia tämä, että näytetään median täydellisten ihmisten rinnalla myös oikeita ihmisiä vikoineen. Mä olen ennenkin postannut naturelnaamaisia treenikuvia ja muuta karua matskua, joten nyt pitää pistää paremmaksi: rumin mahdollinen kuva minusta:

Nojaa, ehkä vois olla vielä pahempi, jos sattuis joku näkyvä finni olemaan, mutta just tänään ei valitettavasti ole ;) Suunnattoman suuri nenä kuitenkin tulee oikeuksiinsa :D Ja pahoittelen pientä epätarkkuutta - kuntonyrkkeilyn jälkeen tärisevillä käsillä ei tuon vakaampaa saanut. Tää on vakain kolmesta! Amin Asikainen on kauhee piiskuri!
Heitän haasteen eteenpäin kaikille halukkaille paljastelijoille.

Eilen olin muuten katsomassa laatudraamaa, eli Twilightia. Tässä osassa oli vähemmän siirappisia ja myötähäpeää herättäviä kohtauksia kuin edellisessä :) Tykkäsin kirjoista enemmän. Jotenkin kirjoissa on helpompi uskoa yliluonnolliseen ja sulattaa siirappia. Oon tainnut jo ennenkin paasata tästä, mutta sanonpa taas: Musta on väärin haukkua Twilightia huonoksi, kun arvostelu tehdään "aikuisten asteikolla", mutta tarina on suunnattu teinitytöille. Ei kaikki lapsille ja nuorille suunnatut tarinat ole niin hyviä, että aikuisetkin tykkää. Muumit ja Potterit on poikkeuksellisen hyviä, eikä sellasta voi odottaa kaikilta.

Oodi puntille

Crossari lihakset sopivasti lämmittää,
kun siinä kymmenen minsaa länkyttää.
Niskassa painoa nelkyt kiloa,
kyykkyyn-ylös kakskyt toistoa,
ja niitä neljä sarjaa,
johan tekee gutaa!

Vatsojakin muutaman jaksaa ähistä,
aina askelkyykkyjen välistä.
Rutistuksia neljä kertaa viistoista,
ja sitten, katsoin oikein kellosta,
hoovereita neljä puolikasta minuuttia,
ennen kuin olin spagettia.

Askelkyykkykävelyä neljä kertaa kolkyt askelta,
ystävämme maitohappo tuntuu ihanalta!
Vartti crossarilla pistää hapot liikkeelle
sekä nostaa sykkeen korkeelle.
Keskisykkeeksi 144 napsahtaa
ja aikaa on taulussa 65 minsaa.

Vartin venyt treenin lopettaa,
ennen kuin kintut piiputtaa.

Luin kirjan

Mulla on viha-rakkaussuhde lukemiseen. Jos mulla on hyvä kirja kesken, en halua tehdä mitään muuta kuin lukea. Sitten kun se loppuu, mä oon ihan pöllämystynyt ja surullinen, kun joudun palaamaan todellisuuteen - ja usein myös jumissa ja jännityspäänsäryssä. Eilen nyrkkeilyn jälkeen aloin lukea Louise Bagshawen kirjaa When she was bad ja nyt 405 sivua myöhemmin olen taas palannut Suomeen myös henkisesti. No ei, kävin mä Elämyskamelin kanssa vesijuoksemassa aamulla, mikä oli oikein tervetullut tauko kirjan ääressä könöttämiseen :)
Kirja oli hyvä. Täysin hömppää, mutta silleen hyvällä tavalla - ei täysin ennalta arvattava, ei myötähävettävä, eikä tylsä. Muistui taas mieleen, miten paljon mä tykkään kosto-on-suloinen-tyylistä. Pitää ehkä lukea Monte Criston kreivi uudelleen. Se on loistava ja on paljon hienompaa kertoa blogissa lukeneensa tollasen maailmankirjallisuuden klassikon kuin jonkun tuntemattoman hömpän ;)

Epärealistisia kuvitelmia

Tiedätteko sen, kun monet laihduttajat kuvittelee sitten laihana olevansa onnellisia ja kaikki elämän ongelmat ratkeaa, mutta todellisuus on, että laihana on laiha, mutta kaikki muut ongelmat on ihan samat kuin ennenkin?
Vastaavaan tyyliin mä ajaudun usein ajattelemaan, että jos me muutettais isompaan asuntoon niin sit meillä olis siistiä ja viihtyisää. Oikeestihan siisteys ei ole asunnon ominaisuus vaan niiden asukkaiden! Kyllä toi siippa saa sekasorron aikaa isommassa tilassa siinä missä pienemmässäkin. Kaksiossa asuessa se joskus sanoi mulle, ettei se voi enää siivota siellä, kun ei ole tilaa, minne laittaa kaikkia tavaroita, mutta sitten isommassa asunnossa se kyllä voi pitää paikat siistinä. Nyt on asuttu 7 vuotta tässä isommassa asunnossa ja taas on sama ääni kellossa. Ei voi siivota, kun ei ole paikkaa, mihin laittaa, mutta kyllä se sataneliöinen sitten varmasti pysyisi siistinä! Mistäköhän esim. ne likaiset vaatteet tietää sitten, että nyt ollaan isommassa asunnossa, joten nyt pitää alkaa itse kiivetä pyykkikoriin lattialta? Älkääkä vastatko, että se mies rakentaa sen siivousrobotin, joka osaa lajitella pyykit. En usko koko juttuun siipan sanomana, joten en usko teitäkään, jos niin väitätte!

Voittajatiimissä

Omegawave on valittu vuoden 2012 parhaaksi mobiilipalveluksi! Ja sehän on tietenkin suurelta osin mun mainion betatestauksen ansiota :D
http://mobiili.fi/2012/11/07/vuoden-2012-parhaat-suomalaiset-mobiilisovellukset-valittu-katso-voittajat/

Satuin lukemaan tämmösen jutun ja se oli niin kiintoisa, että laitan linkin teillekin :)
Five photos that sparked body image debates:

http://www.bbc.co.uk/news/magazine-20252921

Spinningpäivä on onnenpäivä

On tänään spinning-päivä, 

ei murheesta häivää!

On tänään spinning-päivä 

ja onnellinen oon!

Polkasin työpaikan kellarissa 65 minuuttia keskisykkeellä 142 ja venyttelin. Kyllä mulla on hyvä työpaikka, kun siellä on salilla spinningpyörä! Muutoinhan koko salista ei olis mulle mitää iloa.

Hikoilin tänään ihan poikkeuksellisen paljon, mutta kyllä mulla olikin mistä hikoilla. Koko viikon oon ollut punkean turvonnut nakkisormi. Ehkäpä nyt palautuu nestetasapaino normaaliksi?

Toissapäiväinen maastaveto ei haitannut eilistä kuntonyrkkeilyä, mutta spinua se vähän haittasi. Seisaaltaan polkiessa tarvii sen verran staattista pitoa keskikropassa, että selkä meni hapoille. Oli pakko istua joka toinen biisi - tai onhan mun muutenkin istuttava aika paljon, kun ei kunto kestä ;) Seisaaltaan polkeminen on kyllä paljon kivempaa, kun siinä on enemmän tekemisen meininki!

Romu naiseksi

Olin tänään kuudetta kertaa kuntonyrkkeilyssä ja nyt uskallan myöntää, ettei se enää iske kuin metrinen halko. Joskus 90-luvun loppupuolella kävin vuoden ajan kerran viikossa kuntonyrkkeilyssä ja tykkäsin siitä niin paljon, että jaksoin matkustaa bussissa 45 minsaa suuntaansa päästäkseni sinne. 2000-luvun alussa kävin  aina maanantaisin Motivus Kampissa Ismon combat mixissä ja se oli parhautta! Tunti alkoi aina näillä sanoilla: "Ismo täällä vetämässä combat mixiä. 45 minuuttia mennään. Onko joku ekaa kertaa?" :)

Näillä perustein odotukset oli kovat ja todellisuus pieni pettymys, kun touhun paras puoli on erilaisuus - vaihtelu virkistää. Huonoin puoli taas on se, ettei mun kroppa tahdo kestää tätä uutta ja erilaista rasitusta. Se kolme viikkoa sitten krampannut pohje ei vieläkään ole täysissä voimissa. Välillä se jo tuntuu normaalilta, mutta rasituksessa se kipeytyy enemmän/helpommin kuin toinen puoli.
Kaivelin muistiani ja muistiinpanojani ja vaikuttais vahvasti siltä, että tää mun olkapäävaivakin alkoi vasta kuntonyrkkeilyn myötä. Ekalla kerralla siellä tehtiin kuntopiiriä ja hakattiin säkkiä. Tekniikkaa ei treenattu ollenkaan. Pidän todennäköisenä, että mä olen hakannut sitä säkkiä enemmän voimalla kuin taidolla ja siinä rikkonut olkapääni. Too strong for my own good!

Paikkojen särkyminen ei ole mikään ihme siinäkään mielessä, että nyrkkeilyssä näköjään kuuluu huitoa menemään karmeeta kyytiä. Verryttelyissä pyöritellään käsiä kuin propelleja ja kuntopiirissä renkataan kaikkia liikkeitä sellasella tempolla, ettei yksikään itreään kunnioittava bodari suostuis sellaseen. Mä teen aina kaiken puolet hitaammin kuin ne ohjaajat ja joskus ne vähän viittilöi mulle, että vois tehdä nopeemminkin ;) mutta en mä voi alkaa riuhtomaan tai lisävammat on lähes varmoja. Mä oon varmaan alunperin ihastunut bodaukseen, koska siinä saa tehdä hitaasti, mikä on mulle luontevaa ja sitten harjoittelun myötä mä olen oppinut vielä entistäkin hitaammaksi. Musta tulis aivan äärettömän surkea nyrkkeilijä :D

Yks iso miinus kaikissa ohjatuissa tunneissa on se, että tunti on tiettynä päivänä, tiettyyn aikaan. Kaikki muu elämä pitää sovittaa sen mukaan, jos haluaa osallistua. Aina se ei tietenkään onnistu ja silloin tuntuu rahaa menevän hukalle. Myös muut treenit pitää sovittaa nyrkkeilyn ympärille, mikä on haastavaa, kun siellä nyrkkeilyssä tehdään mukavan vaihtelevasti eri juttuja eri kerroilla. Esim. eilen oli aikamoinen pähkinä, kuinka paljon voi vetää maasta, ettei tänään tipahda kesken nyrkkeilyn. En tehnyt mitään maksimisuorituksia vaan perustreeniä, josta lihakset ei tulleet kipeiksi, mutta väsyneiksi kyllä:

soutu 10min
mave 20*tanko, 20*40kg, 15*50kg, 15*60kg, 3*12*70kg
8*12 erilaisia vatsarutistuksia
sivutaivutus 3*20*20kg
rotary torso 3*15*20kg
venyttely

Nyrkkeilystä selvisin helposti, kun siellä ei tällä kertaa tehty juurikaan lihaskuntoa vaan hakattiin menemään. En tiedä, oliko tää rankoin treeni tähän asti vai alanko mä vaan päästä jyvälle sen verran, että saan tehtyä kovempaa. Rankkaa oli joka tapauksessa ja aerobinen kunto oli se osa-alue, joka alkoi ekana loppumaan.

In denial

Luin Teemu Ollikaisen kirjan Syö mitä mielesi tekee. Ihan kiva, kasi puol. Kannattaa lukea, muttei kannata odottaa maailman mullistuvan.

Nimen perusteella odotin kirjan kertovan siitä, miten saada aikaan muutos siinä, mitä tekee mieli syödä. Mä oon nimittäin itse järkeillyt asian silleen, että jos onnistuu muuttamaan mielitekonsa niin, että haluaakin pizzan sijasta salaattia, suklaan sijasta banaania ja keksien sijasta omenoita niin painonhallinta on pirskatin paljon helpompaa! Ei tarvitse käyttää tahdonvoimaa ja taistella mielitekojaan vastaan, kun voi huoletta syödä, mitä mieli tekee :)

Todellisuudessa kirjan sisältö ei musta juurikaan liity tuohon nimeen. En saanut kaipaamiani vinkkejä mielitekojen siirtämiseen. Tyypilliseen psykologi-tapaan kirja kyselee paljon kysymyksiä, muttei anna valmiita vastauksia. Monista kohdista kävi selvästi ilmi, etten mä ole tän kirjan varsinaista kohderyhmää, kun mulla ei ole syömisen kanssa mitään varsinaista ongelmaa. Usein tuli myös tunne, että kirja on kirjoitettu enemmän runsaasti ylipainoisille, eikä tämmösille muutaman kilon tiputtajille. Erityisesti haluan mainita sen kohdan, jossa puhuttiin liikunnasta. Siinä lähdettiin oletuksesta, että lukija ei harrasta liikuntaa. Sanallakaan ei annettu ymmärtää, että joku tämän kirjan lukija voisi olla innokas ja aktiivinen liikkuja.

Ehkä mä olen "in denial" kun musta kirjassa oli tosi vähän asioita just mulle. Ehkä mä en ole vielä kypsytellyt tarpeeksi, enkä ole valmis myöntämään omia ongelmallisia ajatusmallejani? Kirja vaikutti kyllä hyvältä "kaikille muille" ja etenkin aloittelevalle painonhallitsijalle, jos vain on avoin oppimaan asioita kirjasta, eikä kantapään kautta, kuten me normaalit ihmiset opimme ;)

Tämä oli minusta erityisen hyvin sanottu, enkä voisi olla enempää samaa mieltä: "ruokavalioiden paremmuudesta keskustelemisen sijaan huomio tulisi kiinnittää nimenomaan niihin yksilöllisiin ja psykologisiin tekjöihin, jotka auttavat noudattamaan tiettyä ruokavaliota tai vastaavasti saavat aikaan ruokavaliosta lipsumista tai sen noudattamisen keskeytymisen." Koska eihän siinä laihdu ollenkaan, jos ruokavalio on omasta mielestä niin kamala, ettei sitä jaksa noudattaa kuin pienen hetken!

Kuten jo kerran sanoin, kirja antaa enemmän kysymyksiä kuin vastauksia siitä, mitä ovat ne yksilölliset ja psykologiset tekijät, jotka saavat aikaan ruokavalion noudattamisen ja painon putoamisen. Lukijan pitää siis olla valmis tekemään paljon omaa ajatustyötä kirjan lukemisen jälkeen. Täytyypä pistää pienet harmaat aivosolut hommiin! :)

Rehab

Aika menee ihan älyttömän nopeesti! Oon ehtinyt olla jo kaksi viikkoa ilman yläkropan treenejä, jotta toi kipuinen olkapää sais vähän huilia. Olen kuitenkin polkenut spinningpyörää, käynyt kuntonyrkkeilyssä ja tehnyt mavea sekä monia muita arkipäiväisiä asioita...eli joku muu vois pitää tätä ihan jonain muuna kuin huilina ;) En kuitenkaan ole tehnyt leuanvetoja, penkkiä, pystypunnerruksia tai mitään käsitreenejä, joten kyllä kai tää normitreeniin verrattuna on kevyttä ollut. Ainakin tuntuu, että nyt olis jo paranemaan päin. Eilenkin kyykkytangosta kiinni ottaessani olkapäässä juili mielestäni vähemmän kuin viimeksi, reilu viikko sitten...

Sillon ton toisen olkapään ollessa kipeenä, löysin interweebiosta tämmösen tosi hyvän kuntoutusohjeen: http://www.bodybuilding.com/fun/wotw113.htm

Ohjeen mukaisesti tein sitten näitä liikkeitä:
http://www.bodybuilding.com/exercises/detail/view/name/arm-circles
http://www.bodybuilding.com/exercises/detail/view/name/arnold-dumbbell-press
http://www.bodybuilding.com/exercises/detail/view/name/side-lateral-raise
http://www.bodybuilding.com/exercises/detail/view/name/reverse-flyes
http://www.bodybuilding.com/exercises/detail/view/name/reverse-flyes-with-external-rotation
http://www.bodybuilding.com/exercises/detail/view/name/cable-internal-rotation
http://www.bodybuilding.com/exercises/detail/view/name/external-rotation-with-cable

Hyvin parani sillon, joten eiköhän oteta uusiks :) Tällä viikolla olis tarkoitus tehdä rehabia joka päivä, ilman lisäpainoja. Jos kaikki menee mallikkaasti niin ensi viikolla sitten otan pienet painot käyttöön.

Äsken tein tän päivän osuuden ja yllättäen toi ihan perus käsien pyörittely juili eniten. Kaippa siinä sitten olkapää joutuu just mojovaaan asentoon. Kaikissa ääriasennoissa se tuntuu epämiellyttävältä ja sen liikeradat on hiemat rajoittuneemmat kuin tolla terveellä puolella.
Noita kahta vikaa liikettä (internal & external rotation with cable) mä oon tehnyt joka penkkitreenin päätteeksi edellisestä olkapäävaivasta saakka ja kas vain, niillä liikeradoilla olkapäähän ei satu ollenkaan! Vaikuttais siltä, että noissa rotaatioissa työtä tekevät pienet kiertäjäkalvosimen lihakset on mulla ihan hyvässä kunnossa, ehkäpä juuri treenin takia. Sen sijaan joku muu lihas siellä ei ole yhtä hyvässä kunnossa, ehkä koska se ei saakaan tarpeeksi vahvistusta noissa rotaatioliikkeissä, joten se on nyt sitten ottanut osumaa. En siis tiedä, arvailen vain. Sen nyt kuitenkin tiedän, että kiertäjäkalvosin on monimutkainen härdelli, jonka kanssa ei kannata leikkiä. Wikipediasta voi aloittaa, jos haluaa lukea lisää: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiert%C3%A4j%C3%A4kalvosin

Kevyttä kyykytystä

Aamun sali:
lämppäri crossarilla 10min
kyykky Smithissä 4*20 20kg+tanko, joka ei paina juuri mitään
jalkojen nosto vatsat 4*15
askelkyykky 4*10 /puoli
hoover 4*60 "sekuntia" eli laskin päässäni tod näk nopeammin kuin sekuntit oikeasti menee
crossari 15min
Tässä vaiheessa oli tunti täynnä. Lopettelin venytyksillä ja kiiruhdin kohti isänpäivän viettoa :)

Tollanen kevyt jumppailu tuotti hyvän pumpin reisiin - farkut oli tavallistakin tiukemman tuntuiset. Tein tarkoituksella kevyesti. En halua olla kipeenä monta päivää vaan aloitella kevyesti ja lisätä painoja tarpeen mukaan, jotta riittää paukkuja kuntonyrkkeilyyn ja muihinkin treeneihin. Lisäksi mulla ei ole mitään erityisiä jalkojen kasvatustoiveita. Ne on jo muutenkin suhteettoman suuret, eikä se ole pelkkää läskiä ;)

Sillon kun mä olin laiha...

Ostin kaksi mekkoa yksiä häitä varten - ihan vaan, koska molemmat oli ihania ja oli niin kivaa löytää sopivia nättejä vaatteita. Toista niistä en sitten ehtinyt käyttää kertaakaan ennen kuin lihoin takaisin...
Tämmönen on se mekko, joka pääsi päälle häihin:

Kuten kuvasta näkyy, mun määritelmä sanalle "laiha" voi hyvinkin vastata jonkun muun lihavaa ;) paino oli tuolloin jotain 73kg eli edelleen 3kg ylipainon puolella. Mekko on Your Facen, koko 42. Niillä on niin pienet koot, ettei nykyisissä mitoissa kannata edes mennä koko kauppaan!

Tämmönen on se mekko, jota en ehtinyt kertaakaan käyttää: 

Että se on nätti! Modasta ostettu, s.t.i. merkkinen, koko 40. Arvioisin, että se on nyt lantiosta ja vyötäröstä yhden kokonumeron liian pieni, mutta selästä vähintään kaksi numeroa, jotain 10-15 senttiä. Mekon oston jälkeen meille ostettiin myös leuanvetotanko ja mä aloin treenaamaan sillä ;)

Siippa oli suloisesti äimän käkenä näitä kuvia ottaessaan. Se pitää itseään niin tarkkana ja analyyttisena, mutta se ei ole huomannut mun kasvaneen lähellekään noin paljon. Sillon kun mä laihdutin, se ei kuulemma huomannut kovin suurta muutosta ja sit, kun mä lihoin takaisin, se ei myöskään huomannut juuri mitään.

Harmittaa kyllä ihan simona, etten voi laittaa tota mekkoa pikkujouluihin! Uuttakaan en viitsi ostaa pelkkiä firman bileitä varten, joten taidan mennä taas tylsästi farkuissa :/

Kirjayllätys

Sain tällä viikolla yllätysviestin kirjastosta: Varaamasi aineisto on noudettavissa. Olin jo ehtinyt unohtaa joskus kesällä varanneeni kirjan Syö mitä mielesi tekee, kun siellä oli mua ennen jonossa puolet Espoon naisista ;) Kerron sitten kirjasta tarkemmin, kun olen ehtinyt lukea enemmän kuin nelkyt sivua.
Tänään painuin polkemaan sitä pyörää, joka eilen jäi tekemättä ja fiilis oli hyvä. Odotin työpaikan kellarin olevan typötyhjä perjantai-iltana, mutta siellä olikin kaikkien aikojen suurin yleisöryntäys: viisi ukkoa vääntämässä punttia. Onneks ukot ei paljon spinningpyörästä perusta eli mä sain omia sen itselleni ilman tunnontuskia. Polkasin 1h 10min keskisykkeellä 142 ja venyttelin päälle. En tajuu miten voin olla näin tajuttoman jäykkä, vaikka venyttelen kiltisti joka treenin jälkeen. Ei oo reiluu!

Rokulipäivä

Tänään oli tarkotus mennä polkemaan pyörää, mutta väsymys voitti. Vähän piti käydä sisäistä väittelyä siitä, olenko vain laiska vaiko todella fiksu, kun kuuntelen itseäni. Faktahan on kuitenkin se, että mä olen kaikkea muuta kuin laiska treenaaja ja hyvin harvoin jätän suunniteltuja treenejä väliin, joten eiköhän tässä aika varmasti ole kyseessä oikea väsymys. Siippakin jätti joka-torstaiset ohjatut sulkapallotreenit väliin kurkkukivun takia. Toivottavasti ei tartu muhun!

Töissä vietettiin tänään World Usability Day:tä esittelemällä meidän tiimin toimintaa vuoron perään kaikissa kahvihuoneissa. Siitä sirkuksesta päästyäni istahdin koneelle ja otin pikku tauon asentamalla kännykkään eilen tulleen uuden version oomegaveivistä. Sehän ei sitten näyttänytkään ihan siltä kuin pitäis, joten ei muuta ku ruikutuspuhelu pojille. Pienen etä-ropaamisen jälkeen multa kysyttiin, voisinko tuoda luurin sinne näytille. Oli varsin hupaisaa tuottaa iloinen yllätys vastaamalla "no okei, oon siellä 10 minuutin kuluttua" :D
Onneks olin jo päättänyt jättää pyöräilyn väliin niin pystyin tekemään noin. Tuli sit tunti miinusta tänään, mut kai siitä selvitään. Mun luuria tutkittiin reilu tunti ennen kuin todettiin, että bugi siellä jossain on, mutta se ei toistu systemaattisesti, joten ei voi nyt suoraan sanoa juuta eikä jaata... Tylsää. Tämä vanha buginmetsästäjä on aina tyytyväinen, kun löytyy bugi, mutta kaksin verroin tyytyväinen, kun löytyy varma keino toistaa se bugi aina ;)

Maailman kuuluisin pylly!

Sitä mennään tänään katsomaan sekä kuuntelemaan Jennifer Lopezin laulantaa :D
Meillä on istumapaikat jossain yläkatsomossa, kun niitä oli enää myynnissä siinä vaiheessa, kun mä älysin mennä ostamaan. Me päästään aina töihin niin myöhään, etten ehdi älytä ajoissa ;) Näin kävi sekä Jenniferin että Pinkin kohdalla. Mut ei se mitään - toisaalta on ihan jees, ettei tarvii ryysätä vaan tietää mahtuvansa omalle paikalleen. Siippa vielä tykkää ryysätä paljon edemmäs kuin minä, joten tälleen vältytään siltä väittelyltä. Ja kai sielläkin voi vähän nousta seisomaan ja tanssia, jos ei pysty vastustamaan :D

Tehorääkki alkaa tuntumaan

Koska jo huikeat 3 lukijaa on vastannut YES! mun laadukkaaseen kyselyyn, kerron nyt juurta jaksain tän päivän treenit :D

lämppärinä soutua 10min
mave 20*tangolla, 15*40kg, 3*12*50kg
ekanlainen vatsaliike 4*12
sivutaivutus (kylkiliike) 3*20*20kg
selkälaite 4*12*45kg
rotary torso laite 3*15*20kg
tokanlainen vatsaliike 3*12
kyykkytekniikka omalla painolla 3*20
kunnon venyttelyt

Selvästi tuntee lihaksissa, että olen nyt rääkännyt alakroppaa tavallista enemmän, kun en ole tehnyt yläkroppaa ollenkaan. Kuntonyrkkeilyssä lauantaina ilmeisesti tehtiin jotain uutta, johon mun koivet ei ole tottuneet, sillä siellä on jotain lihaksia kipeenä. Sen takia en lähtenyt tekemään mavea tuon kovempaa. Plus että edellisestä samanlaisesta treenistä on vasta 5 päivää, eikä sitä normaalia viikkoa. Varmasti tekee vain hyvää tämmönen pieni rutiinien sotkeminen ja tehojakso alakropalle, kunhan maltan olla liikaa repimättä ;)

Eipä mulla sit muuta. Koitan päästä kohta nukkumaan ja saada unta, vaikka vasta puoli tuntia sitten tultiin salilta. Poikien syytä taas - ne halus mennä vasta, kun pahin ruuhka on ohi eli 20:30, joka on mun mielestä jo liian myöhään!

Go for it!

Omegawave oli tänä aamuna telkussa!
Täällä: http://www.katsomo.fi/?progId=151261

Tänään kerrankin käytin tota värkkiä oikein kunnolla hyödyksi ja tein urheilupäätökseni mittaustuloksen perusteella. Yleensähän maanantai on mulla lepopäivä, mutta koska eilen tein vain kevyttä vesijuoksua, ajattelin kykeneväni tänään juoksemaan matolla. Päätin tehdä mittauksen töiden jälkeen ja jos laite sanoo Go for it niin sittenhän menen. Se sanoi ja mä menin. Tunnin keskisyke oli 150 ja siitä oli juoksua 37 minuuttia ja kävelyä sitten 23 minuuttia.

Nyt pari tuntia juoksun jälkeen tein uuden mittauksen ja kas kummaa, tulos oli huonompi. Go responsibly ei vielä ole mikään huono tulos, mutta eipä tunnin treeni vielä ole kamalan iso rasituskaan. Tavallaan vois sanoa, että ennen treeniä sain "valmiuspisteitä" 20/21 ja treenin jälkeen 16/21. Sydämellä olis varaa mennä kovempaa ja kauemmin, mutta jalat ei oikein kestäis enempää juoksua kerralla, kun on massaa näin paljon. Harmi.

Naku

Pääsin vihdoin ja viimein Yrjönkadulle nakuilemaan :D 1920-luvulla rakennettu uimahalli on huikea elämys - ihan erilainen kuin joku moderni Mäkelänrinne! Naku-uinnista tuli kivat mökkeilyfiilikset - vaikkakin mökillä saa ruuhkan sijasta uida ylhäisessä yksinäisyydessään. Sammakkoveto tuntui häijyltä olkapäässä, joten uinti jäi kahteen altaanmittaan. Onneks oli muutenkin tarkoitus panostaa vesijuoksuun. Olipahan melkosen outo fiilis kietasta vesijuoksuvyö päälle paljaaltaan - ja kylmäkin se oli! Nakuvesijuoksun yllättävin aspekti oli pomppivat tissit. Mä olin kuvitellut, ettei siinä hypi niin kovasti ja vesikin vaimentaa liikkeitä, ettei tissit pääsis pomppimaan. Uikkari päällä vesijuoksu on kyllä miellyttävämpää. Nakuhommissa kannattaa panostaa uintiin.

Mulla on sellanen seinäkalenteri, jossa on ihmisten nimipäivien lisäksi myös kissojen viralliset nimpparit. Tänään päivänsankarit ovat Catsy ja Katti. Katson siis viettäväni tänään nimipäivää :) Mulla on ehkä joku äärettömän pieni nimppari-fiksaatio, kun ihmisten kalenterissa mulla ei omaa päivää ole. Aikanaan on ollut, mutta joskus 20-luvulla se poistettiin, ilmeisesti nimen harvinaisuuden vuoksi. Siitä voitte sitten arvuutella, mikä mun nimi on, jos ette mua livenä tunne :D

Selkäläskikatsaus

Omaa napaansahan saa tuijotella peilistä niin paljon kuin jaksaa, mutta selkää ei silleen tuu nähneeksi. Parissa blogissa näkyy välillä peilin kautta otettuja omakuvia ja nyt mun uteliaisuus voitti laiskuuden ja räpsin menemään. Eka itselleni tutuin näkymä, oma napa. Antakaa anteeksi hehkee naama ja tyylikäs kampaus ;)

Myös tää sivunäkymä on mulle hyvin tuttu. Vasemmalla vedän mahaa sisään minkä kykenen, keskellä olen normaalisti ja oikealla pullistan ulospäin all the way. Mä oon aina ollut sitä mieltä, että jos mun maha olis normaalisti sen näköinen kuin se on sisäänvedettynä niin olisin ihan tyytyväinen. Vaan sittenhän mä vasta olisinkin pulassa housukaupoilla - nykyiselläänkin mun maha on liian pieni reisiin nähden housuvalmistajien mielestä. Paljon kivempaa ajatella noin päin kuin, että reidet olis liian isot :D

Tadaa! Selkäläskit:

Loppuun halusin kuvata vielä jotain imartelevaa, joten tässä ystäväni Haba ja hyvä muistutus valaistuksen merkityksestä valokuvan lopputulokselle. Kuvauspaikkoina makuuhuone, kylppäri ja eteinen:

Mulla on varmaan joku fatorexia, kun tää ei musta näytä ollenkaan niin pahalta kuin näiden statsien valossa vois odottaa: aamupaino 85,8kg, pituus 168cm, BMI 30,4... Voin muuten paljastaa, että vaatteet tekee makkarat. Mun ruoto näyttää paljon muhkuraisemmalta, jos päällä on jotain pari kiloa sitten ostettua ;)

Kiinatrikoota ja ruumiskauppaa

Harvoin sitä nykyään ehtii shoppailemaan. Tänään lähetin siipan yksin kotiin, kun oltiin syöty Sellon Chicosilla ja pyörin kaupoissa toteamassa, etten mä sieltä juuri mitään halua ostaa. Kiinatrikoosta nappasin pari toppia, Lindexiltä kiintiökalsareita, apteekista suuvettä ja Minisunia sekä Body Shopista meikkipuuterin. Päätin vihdoin heivata vuoden -99 kesäduunin perua olevat Lumenen jämät, jotka ei edes sovi mun nassun väriin enää. Lumenen tehtaalla töissä ollessa tuli vähän hamstrattua meikkejä ;)

Viime viikolla ruikutin huonoista yöunista ja väsymyksestä. Tällä viikolla olen nukkunut hyvin ja ollut virkeä. En tiedä, onko näissä viikoissa muita eroja, mutta ainakin tällä viikolla olen juonut vähemmän kahvia - vain kaksi kuppia ennen lounasta. Viime viikolla join joka päivä 3-4 kuppia, myös iltapäivällä, sekä joinain iltoina kokista ulkona syödessä. Jos tää huomattava ero mun unen laadussa johtuu kofeiinista niin voi kiesus! Mä pidän itseäni isona ja vahvana ja pystyvänä naisena ja sit muutama pikku tilkka mustaa juomaa saa mut noin nöyrtymään!

Värkkäsin tohon sivuun tollasen kyselyn, kun halusin kokeilla, miten se toimii ja miten sen tulokset sit mulle näkyy. Samalla saan näppärästi udeltua teiltä, haluatteko nähdä tarkempia selontekoja mun jokaisesta punttitreenistä. Useimmiten kirjaan ne kuiteski itselleni ylös, joten voisin samalla vaivalla poustaa tännekin. Eli vastatkaa, please :)

Pahinta mitä voi tapahtua?

Pakko se on nyt myöntää, niin itselleni kuin teillekin: mun oikeassa olkapäässä on pieni rasitusvamma. Vaikken ole tällä viikolla tehnyt muuta kuin polkenut pyörää niin tänään se kenkkuili enemmän kuin koskaan. Tiukan urheilutoppi-rintsikan pukeminen ja riisuminen vihlas, samoin kuin kyykkytangosta kiinni pitäminen. Mä nimittäin reenasin sitä kyykkytekniikka! Olkapään takia tein vain yhden sarjan tangolla ja loput omalla painolla. Meni ehkä vähän paremmin sisäpelikengillä kuin pehmeämpipohjaisilla juoksutossuilla...
Hyvin doupattu on puoliks hiihdetty ja hyvin suunniteltu on puoliks tehty, joten olen jo suunnitellut mahdollisia vaihtoehtoisia treenejä sille ajalle, kun olkapää toipuu. Tässähän on hyvin aikaa hioa sitä kyykkytekniikkaa nyt ;)
Toivottavasti tällä kertaa olkapään paranemisessa ei mene ihan puolta vuotta. Uskallan melko varmasti sanoa, ettei elokuussa vielä ollut mitään merkkejä mistään vaivasta eli tää on kehittynyt kahdessa kuukaudessa. Ei kai sit paraneminenkaan voi sen kauempaa kestää? Jos kestääkin niin pitää pysyä positiivisena. Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua? Liippaa jo vähän epärealismia, mutta vois käydä niin, ettei mun olkapäät tule koskaan kestämään raskaita rautoja. Sit mun pitäis vaan harrastaa jotain muuta. Viime päivien New Yorkin kuvia katseltuani alkaa tuntua siltä, että mulla menee aika hyvin, jos mun suurin ongelma on olkapääkipu, joka ei edes haittaa normaalia elämää vaan vain urheilua!