Rokulipäivä

Tänään oli tarkotus mennä polkemaan pyörää, mutta väsymys voitti. Vähän piti käydä sisäistä väittelyä siitä, olenko vain laiska vaiko todella fiksu, kun kuuntelen itseäni. Faktahan on kuitenkin se, että mä olen kaikkea muuta kuin laiska treenaaja ja hyvin harvoin jätän suunniteltuja treenejä väliin, joten eiköhän tässä aika varmasti ole kyseessä oikea väsymys. Siippakin jätti joka-torstaiset ohjatut sulkapallotreenit väliin kurkkukivun takia. Toivottavasti ei tartu muhun!

Töissä vietettiin tänään World Usability Day:tä esittelemällä meidän tiimin toimintaa vuoron perään kaikissa kahvihuoneissa. Siitä sirkuksesta päästyäni istahdin koneelle ja otin pikku tauon asentamalla kännykkään eilen tulleen uuden version oomegaveivistä. Sehän ei sitten näyttänytkään ihan siltä kuin pitäis, joten ei muuta ku ruikutuspuhelu pojille. Pienen etä-ropaamisen jälkeen multa kysyttiin, voisinko tuoda luurin sinne näytille. Oli varsin hupaisaa tuottaa iloinen yllätys vastaamalla "no okei, oon siellä 10 minuutin kuluttua" :D
Onneks olin jo päättänyt jättää pyöräilyn väliin niin pystyin tekemään noin. Tuli sit tunti miinusta tänään, mut kai siitä selvitään. Mun luuria tutkittiin reilu tunti ennen kuin todettiin, että bugi siellä jossain on, mutta se ei toistu systemaattisesti, joten ei voi nyt suoraan sanoa juuta eikä jaata... Tylsää. Tämä vanha buginmetsästäjä on aina tyytyväinen, kun löytyy bugi, mutta kaksin verroin tyytyväinen, kun löytyy varma keino toistaa se bugi aina ;)