Nälkää sen seitsemää sorttia

Iloisen innottama luin kirjan Tietoinen syöminen. Hyvä kirja, suosittelen!
Mä olen sen verran vanha kettu näissä syömisasioissa, että jotkin jutut kirjassa olivat mulle jo ennestään tuttuja, vaikkakin vähän eri termejä käyttäen, eikä välttämättä samassa asiayhteydessä. Jotain oli myös sellaista, mitä olin itse tykönäni joskus ajatellut, osittain passiivisestikin, ja nyt ne asiat puettiin sanoiksi. Ja sitten oli muutamia täysin uusia ajattelemisen aiheita :) Seitsemän erilaista nälkää ovat hyvä esimerkki asiakokonaisuudesta, jossa on sekä aktiivisesti että passiivisesti tiedossa olleita ja uusia asioita.

Silmän nälkä on aika suoraviivainen juttu - syötävän hyvän näköisiä asioita tekee mieli syödä. Mitä tahansa näkökentästä löytyviä herkkuja tulee ihan huomaamatta vietyä ääntä kohti ihan vain koska ne on siinä. Onneksi olen aika hyvin oppinut pois tuosta tavasta syödä kaikki näkyvissä oleva ruoka. Ainut silmän nälän jekku, johon mä edelleen lankean on se, että lautanen pitää syödä tyhjäksi. Arvioin usein kylläisyyttäni lautasen tyhjyyden perusteella. Toisaalta tästä on myös apua, koska mun maha on lähes pohjaton ja usein käy niin päin, että lautasen ollessa tyhjä mä päätän olevani riittävän täynnä, vaikka voisin vielä syödä enemmänkin.

Nenän nälkää ruokakauppiaat osaa käyttää hyväksi tehokkaasti. Paistopisteiden perimmäinen tarkoitus on levittää kauppaan ruokahalua herättävää tuoreen leivän tuoksua, joka saa ihmiset ostamaan enemmän ruokaa. Nerokasta! Jo ton kikan tietäminen helpottaa olemaan menemättä vipuun ja lisäksi mä pyrin välttämään nälkäisenä kauppaan menoa. Kohtuullisen hyvin osaan välttää pelkkään nenän nälkään syömistä muissakin tilanteissa.

Suun nälkään kuuluu makujen mieliteon lisäksi myös tarve pureskella, imeskellä, tuntea erilaisia suutuntumia ja ylipäänsä saada jotain suuhunsa. Tähän voi käyttää ensiapuna vettä, kahvia, purkkaa, porkkanoita ja kaikkea muutakin kevyttä ja terveellistä. Noi muut osiot mulla on oikein hyvin hallussa, mutta raivokkaat makean mieliteot vaivaa usein ja johtaa herkutteluun.

Vatsan nälkä on mulla tyypillinen ennen aamupalaa ja lounasta. Sitä on helppo hallita ja kestää, jos muita nälän lajeja ei ole samaan aikaan. Tyhjällä vatsalla on oikeestaan ihan kiva ja hoikka olo. Vatsan nälkään ei yleensä tule syötyä liikaa vaan syöminen on helppo lopettaa ajoissa. Valitettavasti mulla ei juuri koskaan ole vatsan nälkä enää lounasajan jälkeen, mikä on erittäin haasteellista...

Solujen nälkä on sitä "todellista nälkää" ja ilmeisesti sama asia kuin mun yleisin nälkätyyppi, verensokerin laskeminen? Verensokerin laskeminen se vasta onkin veemäinen nälkä, kun sitä ei tahdo erottaa mieliteoista eikä muuten vaan pahalla tuulella olosta ja pahimmillaan se johtaa sellaseen raivoon, että ihmettelen miksei nälkä ole koskaan ollut syynä yhteenkään tappoon. Vatsa ei tunnu tyhjältä, eikä muutenkaan tunnu siltä, että olis nälkä. Silti sitten kun alkaa syömään, tulee tosi helposti syötyä ihan liikaa ja paljon kaikkea lihottavaa, kun yhtäkkiä tajuaa, kuinka nälkäinen olikaan! Tässä mulla on ikuinen työsarka.

Mielen nälkä on mulle selvä ongelma. Mä katson kelloa ja ajattelen "voi ei, kello on jo noin paljon, nyt kyllä pitäis syödä jotain". Arjesta poikkeavissa tilanteissa ajattelen "nyt pitää syödä kunnolla, kun en tiedä, milloin seuraavan kerran saa ruokaa". (Mulla on kyllä hyvä syy näihin ajatuksiin: en missään nimessä halua päätyä siihen verensokerin laskemisesta johtuvaan raivonälkään.) Juhlissa ajattelen "kyllähän nyt juhlan kunniaksi voi syödä vaikka mitä". Uusien makujen edessä ajattelen "kaikkea pitää maistaa". Ja niin edelleen...ainahan sitä keksii jonkin syyn syödä jotain ;)

Sydämen nälkä johtaa helposti tunnesyömiseen. Tän mä olen oppinut tunnistamaan varsin hyvin ja hoitamaan pois muilla keinoin :)

Hyvä ateria tyydyttää kaikki seitsemän eri nälkää. Ruoka on asetettu tarjolle kauniisti, se tuoksuu ja maistuu hyvältä, suutuntuma on miellyttävä ja vaihteleva ja vatsan saa sopivan täyteen. Laadukas, terveellinen, ravitseva ruoka tyydyttää sekä solujen että mielen nälän. Sydämen nälkään tepsii hyvä seura ja sydämellinen tunnelma aterian aikana. Hyvän aterian jälkeen ei tee mieli syödä enää mitään lisää :)