Katti koe-eläimenä

Yksi Sokerittoman Syyskuun tavoite oli katsoa, miten se vaikuttaa painoon. Nyt alkaa olemaan sopiva aika arvioida sitä. Tässä faktat painon kehityksestä:
- Elokuussa paino pyöri 83 kilon molemmin puolin aika holtittomasti, koska oli vielä kaikenlaisia kissanristiäisiä, enkä pahemmin tarkkaillut syömisiä.
- Syyskuun kaksi ekaa viikonloppua paino oli vähän alle 83. Kolmantena viikonlopuppuna se oli tasan 83 sekä lauantaina että sunnuntaina (weird!) ja sitten neljäntenä jo vähän yli 83.
- Lokakuun ekana viikonloppuna en käynyt puntarissa, koska siinä oli Sokerittoman Syyskuun jälkeiset sokeriorgiat.
- Sitten päästäänkin jo viime viikonloppuun, jolloin vaaka näytti 85 - samoin kuin tänään.

Summa summarum: Paino on noussut 2 kiloa kahdessa kuukaudessa. Tietenkään ei ole mahdollista sanoa, mistä se lopulta johtuu... Voisin kuitenkin veikata, että syyskuussa paino nousi, koska tukahdutin sokerinhimot syömällä enemmän ruokaa. On mahdotonta sanoa, olisiko paino noussut vielä enemmän, jos olisin ruuan sijasta vaan syönyt sokeriherkkuja - tod. näk. kyllä. Tän lokakuun nousun veikkaisin johtuvan siitä, että sokeria on uponnut runsaammin nyt, kun se on taas sallittua.

Patrik Borgin teorian mukaan liiallinen syömisen tarkkailu ja sokerin rajoittaminen johtaa vain syömisen lisääntymiseen. Vuosi sitten luin Borgin kirjan Rentoa painonhallintaa, jonka oppeja olen yrittänyt soveltaa siitä asti. Rento syöminen ja kieltävän suhtautumisen kitkeminen on tuonut 10 kiloa lisää painoa. Tietenkään ei voi olla varma, mitä olis käynyt, jos en olis lukenut koko kirjaa... Siitä kuitenkin voi olla varma, että Borgin opit ei toimi mun kohdalla. Toinen todiste tuon päätelmän puolesta on ekat 28 vuotta mun elämästä. Silloin en todellakaan suhtautunut mihinkään syömiseen kieltävästi, vaan otin rennosti ja yritin parhaani mukaan syödä terveellisesti. Päivääkään en normaalipainossa ollut vaan lihoin melko taisaisesti kilon vuodessa!
Musta tuntuu, että Borgin systeemi toimii syömishäiriöiden hoitona, kun koitetaan opetella tervettä suhtautumista ruokaan esim. anoreksian, bulimian tai BED:in jälkeen. Mutta se ei toimi ollenkaan tämmöselle henkisesti terveelle, ruokaa rakastavalle kissalle, jonka ongelmana on hyvä ruokahalu ja isot annokset ihan joka aterialla, kun aina on kova nälkä ja kaikki ruoka on tosi hyvää ;)

Mikähän ihme mulle toimis?
Kalorien laskeminen toimii, joo, muttei sitä voi tehdä koko loppuelämää. Olis ihan turhaa laihduttaa taas calleja laskemalla ja lihoa taas takaisin, kun lopettaa laskemisen. Nyt pitää löytää joku konsti syödä sopivasti mutulla!

P.S. Löysin hyvän Eroon sokerinhimosta artikkelin jostain teinien Terkkari -palvelusta. Siinä on minusta parhaat neuvot, mitä löytyy - valitettavasti ton parempia ei ole :(