Tää makeanhimo on ihan mahoton, kun sokeri ei ole kategorisesti kielletty!
Ja sokeria on niin usein ja helposti saatavilla, että sitä tulee syötyä joka päivä ihan vahingossakin. Tai tahallaan. Ostin karkkia, koska näin lepopäivänä ei haittaa olla vähän ähkyssä. Salilla se ei tunnu kovin kivalta ja salin jälkeen ei tee mieli "pilata koko päivää". Lepopäivä on jostain syystä kivempi pilata...weirdo!
Makeanhimo on usein oire janosta. Se on ihan tutkittu ja todistettu juttu ja olen itsellänikin sen huomanut. Tänään join kyllä töissä normaalin kolme pulloa vettä, mutta ruokalan kinkkikiusaus oli huhujen mukaan liian suolaista... Mähän olen sellanen vanha syöppö, että mun suussa kaikki maistuu vaan hyvältä ;)
Makeanhimo on usein myös nälän oire. Valitettavasti se iskee niin isolla viiveellä, että on liian myöhäistä syödä kunnon ruokaa vasta siinä vaiheessa, kun tajuaa kärvistelevänsä nälästä johtuvan makeanhimon kourissa. Joka iltaista makeanhimoa vastaan pitää uskaltaa taistella syömällä kunnon aamupala, reilu lounas ja tukeva välipala, vaikka illalla on kotona on tarkoitus laittaa vielä lämmin ruokakin. Toi taktiikka tehoaa kyllä hyvin makeanhimoon, mutta siinä tulee syötyä niin paljon, ettei vahingossa pääse laihtumaan ;)
Mulla on tapana käydä salilla vasta illalla ruuan jälkeen. Salin jälkeen juon palkkarin ja syön rahkaa, jos on vielä nälkä. Joskus vielä senkin jälkeen on vähän nälkä (tai tekis mieli syödä jotain, minkä mä myös tulkitsen näläksi, koska yritän taistella makenhimoa vastaan syömällä tarpeeksi kunnon ruokaa). Tässä kohtaa tulee ongelma: Salin jälkeen motivaatio terveelliseen syömiseen on korkealla, enkä halua syödä mitään tyhmää, kuten karkkia, suklaata, sipsejä jne. Niitähän kaapista aina löytyy ja niitä on näppärää lappaa kitusiin. Mutta kun en halua turhia kaloreita, hiilareita tai rasvoja. Avaan ja suljen kaapin ovia ja joka kurkkauksella toivon sinne ilmestyneen jotain uutta terveellistä murkinaa, joka olis vaivatonta ja maukasta :D
Eilen oli just tollanen ilta ja vielä pahimmasta päästä. Oon syönyt niin paljon pähkinöitä sekä raejuustoa mehukeitolla, ettei ne jaksa enää innostaa, ja rahkaa olin jo syönyt. Siinä kaappeja availlessani mietin, onko se nyt sitten mikään ihme, että ihmiset syö herkkuja, kun mitään muuta näppärää suuhunpantavaa ei ole tarjolla? Alkoi tosissaan ottaa pattiin toi lähes joka iltainen pikkunälkä ja terveellinen syöminen. Enhän mä joutuis olemaan nälkäinen joka ilta, jos en yrittäis syödä terveellisesti. Tuosta turhautumisesta varmaan johtui se, että tänään päätin ostaa karkkia ja olla kylläinen. Huomenna taas salille ja sen jälkeen kaapin ovia heiluttelemaan ;)
Erinomaista pohdintaa! (Sorry äikkäopemainen kommentti.) Mulla on nykyään aina sudennälkä kotimatkalla, mutta koska mulla on yleensä kiire jumppaan, syön kotona neljältä vakiovälipalan (kaksi Real-leipää ja pähkinöitä) ja vasta jumpan jälkeen laitan ruokaa. Vakiovälipala pitää hyvin nälkää kuuteen-seitsemään saakka, jolloin onkin jo ruoka lautasella. Kiireen takia ei ehdi herkutella töiden jälkeen ja ruoan takia ei illalla enää nälätä eikä tee mieli herkkujakaan. Koska mä en tykkää rahkasta, en ikinä muista ostaa mehukeittoa ja pidän raejuustoa vain ruoan lisukkeena (välipalana ei maistu eikä ainakaan makean kanssa), oon vakiovälipalan vaihtoehtona ottanut yleensä persikan. Ja onneksi koska kaapissa on sokeriosastolta lähinnä tummaa suklaata (epätoivoisiin hetkiin) ja pumpernikkeleitä (Handymanin herkku, mun kauhistus), ei tuu naposteltua liikaa herkkuja.
VastaaPoista(Meidän työpaikan kahvihuoneessa oli tänään Kielikello!)
VastaaPoistaTäällä on toi sokerihiiri muonavahvuudessa, joten kaapissa pitää aina olla jotain sille sopivaa ;)
Mäkin ostin eilen pienen tv-pussin, 120g ja söin sen
VastaaPoistaMulle on pahasti nyt jäännyt päälle tämä tunnesyönti..tai ei edes sitä enää vaan on vain jäännyt päälle. Jotenkin vain nyt koko ajan ajattelen että kyllä mä voin..koska nyt on sitä ja nyt on tätä.
Pakko saada katkaistua..kohta mä olen läskimooses koska en kuitenkaan liikukkaan tarpeeksi!