Sivut

lauantai 1. lokakuuta 2011

The pain of discipline is nothing like the pain of disappointment


Sokeriton Syyskuu pulkassa! Jibii!!! :D

On tää elämä kuitenkin paljon helpompaa, kun ei tarvii ihan kaikkia herkkuja skipata. Esim. tällä viikolla oli siipan nimpparit ja mä hain sille lahjaksi kaakkua Tapiolasta Kaisan Cafesta. Itse en syönyt, koska: Sokeriton Syyskuu. Ajattelin, että Kaisan Cafe on ollut siellä ainakin 10 vuotta, joten eiköhän se ole siellä vielä ensi viikollakin ;) Ja eilen oli töissä perjantaipullana korvapuusti, mun superherkkupulla, mutta syömättä jäi, koska halusin päästä tänne raportoimaan onnistumisesta! (Onneks tuolta statseista näkee, että tätä luetaan, vaikka kommentteja tulee melko vähän :)

Muita onnistumisen avaimia:

  • "arkikuu" - ei suuria juhlia
  • naseva iskulause, jota voi hokea hädän hetkellä
  • määräaikaisuus
  • riittävästi haastetta - onnistuminen ei ole itsestäänselvää
  • ei liian vaikeaa - onnistuminen on mahdollista
  • tavoittelemisen arvoinen tavoite
  • täydellinen sitoutuminen tavoitteeseen
  • härkäpäisyys ;)

The pain of discipline is nothing like the pain of disappointment.
Tohon se motivaatio kiteytyy... Tavoitteen pitää olla itselle niin arvokas ja palkitseva, että sen saavuttamiseen vaadittava kuri ei tunnu missään verrattuna siihen pettymykseen, joka seuraisi epäonnistumisesta.
Mulle Sokeriton Syyskuu oli sopiva tavoite. Onnistuminen on mulle vaivan arvoinen saavutus. Monelle muulle ei varmaan olisi...

3 kommenttia:

  1. Jee, hyvä! Oot sokeriton guru! Mulle ois kyllä tehnyt erittäin tiukkaa. Ainakin tällä hetkellä. Ja kyllä varmaan muutenkin.

    VastaaPoista
  2. Sokerille kyytiä kunnolla, jeij!

    Mulle on alkanut pikkuhiljaa iskostua mieleen tämä: Failure is cool because it means that you tried. Mutta toi sisältää itsessään jo ikään kuin luvan luovuttaa...

    Täällä on muuten tuo hassua, kun ei tule kommentteja paljoa ollenkaan, mutta ainakin jonkun verran lukijoita käy mittareiden mukaan (ja olen "blokannut" omat käynnit pois :D ). KL:ssä tottui siihen, että kommentteja saattaa tulla aika mieletönkin määrä toisinaan. Toisaalta olen itsestänikin huomannut, etten jostain syystä tavallisia blogeja kommentoi paljoa ollenkaan, vaikka niitä luenkin ja paljon.

    VastaaPoista
  3. Failure on eri asia kuin giving up ;)
    En mäkään kommentoi näitä blogeja yhtä paljon, mut loppua kohti se väheni kyl KL:ssäkin. Aloin ehkä vähän kyllästyä siihen small talk kommentointiin. Nyt kommentoin vain, jos on oikeesti jotain asiaa, mikä voi olla ihan hyvä juttu :)

    VastaaPoista